Oksala bloggaa: Parempi työrauha Suomeen

Kulunut vaalikausi tullaan muistamaan Suomen talouden kilpailukyvyn parantumisesta, työllisyyden noususta ja pitkään jatkuneen laman taittamisesta. Varmasti vielä pitkään kiistellään siitä kenen ansiota tämä kaikki oli. Oliko kaikki vain kansainvälisten suhdanteiden seurausta vai oliko sittenkin myös omilla kansallisilla ratkaisuillamme myönteinen vaikutus talouden käänteeseen?

Vaikka olen hyvin jäävi arvioimaan asiaa, rohkenen silti väittää, että niin eduskunnan päätöksillä kuin myös työmarkkinaratkaisuilla on ollut myönteinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksille Suomessa. Ilman menestyviä yrityksiä ei talous kasva eikä työpaikkoja synny.

Valitettavasti kulunut vaalikausi tullaan myös muistamaan poikkeuksellisen isosta määrästä poliittisia lakkoja. Myöskään laittomien lakkojen määrää ei vieläkään saatu alennettua tärkeimmän verrokkimaamme Ruotsin tasolle.

Työrauhalainsäädännön uudistuksesta käytiin työmarkkinajärjestöjen välillä neuvotteluja, mutta valitettavasti niissä ei päästy ratkaisuun. Myöskään maan hallituksesta ei ollut tätä ongelmaa ratkaisemaan.

Merkittävässä osassa Euroopan maita (esim. Saksa, Iso-Britannia, Hollanti) on poliittinen lakkoilu kokonaan kielletty. Muissa Pohjoismaissa poliittinen lakkoilu on sallittua vain erittäin rajoitetusti. Suomi sen sijaan on samassa joukossa Ranskan, Belgian ja Etelä-Euroopan maiden kanssa. Poliittisia lakkoja ei käytännössä rajoiteta.

Olemme siis samassa joukossa sellaisten maiden kanssa, joiden työmarkkinajärjestelmä ei muutoinkaan edusta Euroopan parhaimmistoa. Nämä maat eivät kilpaile kärkisijoista talouden mittareilla.

Suoranaisia laittomuuksia meillä esiintyy huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa useina vuosina ei ole ollut yhtään laitonta lakkoa. Joinain vuosina niitä on ollut 1–2. Meillä laittomia lakkoja on vuosittain noin 60–100.

Ruotsissa seuraukset laittomasta lakosta ovat aivan toisella tasolla kuin meillä. Siellä voidaan määrätä laittomaan lakkoon osallistuneille jopa vahingonkorvausvelvollisuus. Meillä määrätään ammattiosastoille muutaman tonnin sakkoja jopa miljoonien tappioita yrityksille aiheuttaneista laittomista lakoista.

Lakkoilun haitallinen merkitys yritystoiminnalle on entistä huomattavasti suurempi. Enää eivät ole kauppojen varastot täynnä tavaraa. Enää ei teollisessa tuotannossa tarvittavia osia ja materiaaleja säilytetä kuukausitolkulla tehtaan vieressä. Tehostuneeseen tuotantoon ei kuulu pääoman sitominen varastoihin.

Tämä tekee kaikista tuotannon vaiheista huomattavan haavoittuvia. Selvää myöskin on, että kansainvälisillä markkinoilla tuotanto siirtyy sinne missä lakkoilun kaltaisia häiriöitä on vähemmän. Tämä on aivan erityinen riski Suomen kaltaiselle maalle, joka sijaitsee kaukana päämarkkina-alueistaan.

Seuraava hallitus tekisi erittäin viisaasti, jos se ottaisi työrauhalainsäädännön uudistamisen ohjelmaansa. Toimiva työrauhajärjestelmä parantaisi Suomessa toimivien yritysten luotettavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. Tämä osaltaan parantaisi edellytyksiä jatkossakin luoda Suomeen uusia työpaikkoja.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi