Hallitusohjelman verokirjaukset maltillisia

Hallitusohjelman veropoliittiset kirjaukset ovat melko maltillisia, eikä niiden perusteella ole odotettavissa suuria muutoksia yritysten toimintaympäristöön nyt alkavalla vaalikaudella. Moni kielteinen tai kiistanalainen asia päätyi hallitusohjelmassa selvitettävien asioiden listalle. Selvitettäviä kysymyksiä on yksin verotuksessa yli 20.

Yritysverotus

Yritysverotuksen osalta hallitusohjelmassa keskitytään ennen muuta kansainvälisen yritysverotuksen kysymyksiin ja harmaan talouden torjuntaan. Muun muassa institutionaalisten sijoittajien osinkolähdevero ajautui jatkoselvitykseen eikä päätöstä sen mahdollisesta käyttöönotosta vielä tehty. Harmaan talouden torjuntaan suunnataan huomattavia lisäresursseja.

Yritysten toimintaympäristön kannalta olennaisinta hallitusohjelmassa on kuitenkin se, mitä siitä ei löydy. Ennen vaaleja puolueet esittivät monia kiristyksiä yritysten ja yrittäjien verotukseen, mutta hallitusohjelmassa ei päädytty ehdottamaan kiristyksiä osinkoverotukseen, sukupolvenvaihdosten verotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, pääomatulojen verotukseen taikka yrittäjävähennykseen. Yhteisöverokanta säilyy ennallaan 20 %:ssa.

Ansiotuloverotus

Kireä palkkatulon verotus on Suomen verojärjestelmän suurimpia ongelmakohtia. Tämä ongelma säilyy alkavalla vaalikaudella. Asiantuntijatyön korkeimpien marginaaliverojen säilyminen ennallaan noin 60 %:ssa on valitettavaa. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että hallitus tekee varauksen ansiotulon verotuksen keventämiseen alimmissa tuloluokissa. Positiivista on myös avainhenkilölain säätäminen pysyväksi ja veroasteikoiden indeksitarkistusten tekeminen täysimääräisinä.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverokannat eivät muutu tulevalla hallituskaudella. Hallitusohjelman mukaan Suomi tulee hakemaan EU:lta poikkeuslupaa arvonlisäveron alarajan nostoon nykyisestä 10 000 eurosta 15 000 euroon. Käytännössä poikkeuslupa myönnettäneen, koska useilla jäsenmailla on Suomea korkeammat arvonlisäverovelvollisuuden alarajat. Luvan hakeminen vaikuttaa lähinnä alarajan noston aikatauluun.

Hallitus toteuttaa EU-lainsäädännön velvoittamana vähäarvoisten maahantuontien verottomuuden poiston viimeistään vuonna 2021. Tällä hetkellä alle 22 euron arvoisista tavaran maahantuonneista ei makseta arvonlisäveroa, vaan ne voi tuoda maahan verovapaasti. Muutoksen myötä maahantuonnit tulevat samalle viivalle kotimaisen kaupan kanssa. Lopullinen verovaikutus määräytyy ostotottumusten muutosten myötä.

Hallitusohjelmassa on kirjaus arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentamisen selvittämisestä. Verohallinnolla on jo käynnissä projekti, jonka myötä tietosisällön laajentamista selvitetään. Hallitusohjelman kirjaus selvittämisestä jää tässä kohtaa osin kysymysmerkiksi.

Energiaverotus

Hallitusohjelman mukaan energiatuotannon päästöohjausta lisätään poistamalla energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II luokan sähkövero kohti EU:n minimiä. Hallitusohjelman mukaan uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden aikana. Lämmityspolttoaineiden verotasoa korotetaan. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit siirretään sähköveroluokkaan II.

Muu välillinen verotus

Liikenteen verotasot nousevat ja fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään. Vähäpäästöisempien autojen työsuhde-edun laskentaa uudistetaan. Alkoholivero, tupakkavero ja virvoitusjuomavero nousevat. Kaivosveroa ja erillistä päästöihin perustuvan kulutusveron laskentaa selvitetään. Hallitus selvittää myös erillisen terveysveron, kuten sokeriveron, käyttöönottoa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi