Mihin aika riittää Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa?

Ison-Britannian EU-eron toteuduttua EU ja Britannia käynnistivät tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut 2. maaliskuuta. Aikaa neuvotteluille on poikkeuksellisen vähän, kirjoittaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Siirtymäkausi jatkuu tämän vuoden loppuun. Tänä aikana tilanne säilyy kansalaisten ja yritysten kannalta nykyisellään. Neuvottelutuloksen on käytännössä oltava valmis loka-marraskuussa, jotta sopimus saataisiin ratifioitua siirtymäkauden aikana.

Kyse on neuvotteluista, jotka kestävät tavallisesti 3-5 vuotta. Kunnianhimoisessa kauppasopimuksessa sovittavien asioiden määrä on valtava – tulleista ja tullimuodollisuuksista kalastukseen sekä tietovirroista tutkimusyhteistyöhön. Komissio on työstänyt sopimusluonnoksen, jossa on mediatietojen mukaan 441 (!) sivua. Tämän lisäksi on valmiina 17 sivun luonnos ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta – aiheista, joita Britannia ei ole halunnut ottaa mukaan neuvotteluihin.

Näkemykset kaukana toisistaan

Neuvotteluissa on lähdetty liikkeelle laaja-alaisesti ja tavoitteena on kunnianhimoinen vapaakauppasopimus. Tämä on läheisin mahdollinen suhde, koska Britannian reunaehdot sulkevat pois maan pysymisen EU:n sisämarkkinoilla tai tulliliitossa.

EU:n ja Britannian näkemykset ovat useissa asioissa kaukana toisistaan. Erityisesti neuvotteluiden alussa on hiertänyt se, miten EU:n ja Britannian yrityksille varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. EU:ssa halutaan säilyttää mahdollisimman tiiviit kauppasuhteet läheiseen kumppaniin, mutta Britannia on meille myös kilpailija, jonka talous on merkittävä kooltaan ja joka on maantieteellisesti lähellä. Sen vuoksi EU pysynee tiukkana sen suhteen, ettei Britannia lähde kompensoimaan brexitin taloudellisia menetyksiä mm. maksamalla brittiyrityksille anteliaammin yritystukia kuin mikä EU:ssa on mahdollista. Muita neuvotteluiden ongelmakohtia ovat esimerkiksi kalastuskysymykset sekä Britannian haluttomuus missään tapauksissa sitoutua EU-tuomioistuimen päätöksiin.

Suppea vapaakauppasopimus?

Hyvin suppea vapaakauppasopimus näyttää tällä hetkellä realistisimmalta mahdolliselta sopimukselta. Siinä sovittaisiin tavaroiden tullitariffien ja kiintiöiden nollatasosta sekä huolehdittaisiin riittävän tasavertaisista kilpailuedellytyksistä brittiyritysten ja EU-maiden yritysten välillä. Sopimusta ei näytä syntyvän myöskään ilman, että kalastusneuvotteluissa löydetään ratkaisu.

Edes tällaisen kapea-alaisen kauppasopimuksen aikaansaaminen ei ole lainkaan itsestään selvää. Neuvotteluosapuolten välillä ei ole vahvaa luottamusta. Britannia on kyseenalaistanut jo hyväksytyssä erosopimuksessa neuvotellun Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevan järjestelyn. Koronakriisin vuoksi yksi suunnitelluista neuvottelukierroksista jäi toteutumatta ja neuvotteluiden jatkoaikataulu onvielä tällä hetkellä auki. Neuvotteluiden loppuunsaattaminen tämän vuoden aika alkaa näyttää hyvin epätodennäköiseltä.

Koronakriisi jatkaa siirtymäaikaa?

Siirtymäaikaa olisi mahdollista jatkaa yhteisellä päätöksellä. Tämä päätös on tehtävä 1.7.2020 mennessä. Britanniassa on nyt kuitenkin laissa, ettei siirtymäkautta voida pidentää. Nähtäväksi jää, onko koronakriisi sellainen ylivoimainen este, jonka perusteella Britanniassa on poliittisesti mahdollista tehdä päätös neuvotteluiden jatkamiselle ensi vuonna.

EU:n ja Britannian välinen suhde tulee joka tapauksessa olemaan selvästi nykytilannetta etäisempi. Vielä on epäselvää, onko muutos suuri vai erittäin suuri.


Kirjoitus on julkaistu Eurooppatiedotuksen verkkosivuilla 30.3.2020

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi