Kohti parempia työllisyysvaikutusarvioita

Ihmisten sosiaaliturvasta saamia etuuksia muuttavilla politiikkareformeilla, kuten työttömyysturvan uudistamisella tai perustulon mahdollisella käyttöönotolla, on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja työllisyyteen. Sosiaaliturva on kestävällä pohjalla vain, jos riittävän moni työskentelee. Tästä syystä on tärkeää yrittää arvioida reformien kustannuksia ja niiden työllisyysvaikutuksia, kertoo EK:ssa työllisyysvaikutusmallin kehittänyt asiantuntija Antti Tanskanen Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa halutaan päätöksillä lisätä 60 000 uutta työllistä valtiovarainministeriön perusurassa arvioitujen päälle. Koronakriisin myötä tämä tavoite lentää romukoppaan. Hallituskin on arvioinut, että työllisyyttä täytyy kasvattaa selvästi enemmän. Työllisyyttä täytyy hakea uusilla keinoilla, mikä edellyttää erilaisten reformien työllisyysvaikutusten arviointia.

Työllisyysvaikutuksien arviointi on vaikeaa. Sitä on tehty pääasiassa tieteellisissä empiirisissä tutkimuksissa havaittujen työllisyysjoustojen avulla. Työllisyysjousto on yksinkertaistus, joka ei huomioi kannusteiden vaikutusta ihmisten käyttäytymistä kokonaisuudessaan.

Joustoja yksityiskohtaisempi tapa mallintaa politiikkareformin työllisyysvaikutuksia on yksilöiden elinkaaren aikaista käyttäytymistä kuvaava elinkaarimalli. Menetelmä perusmuodossa on kuitenkin laskennallisesti raskas, eikä se siksi välttämättä sovellu etuusmuutosten työllisyysvaikutusten tutkimiseen.

Uusia menetelmiä politiikkareformien työllisyysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Yksi tapa laajentaa elinkaarimallien sovellusalaa on ratkaista malli likimääräisesti koneoppimista hyödyntävillä menetelmillä. EK:ssa on kehitetty tällainen ”tekoälymalli” työllisyysvaikutusten arviointiin. Malli on tarkemmin kuvattu Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa ja kaikki koodit ovat vapaasti saatavilla Githubissa.

 

Kommentit

Kommentoi