Ammattiosaamisen tasosta ei saa tinkiä – perustaidot kuntoon peruskoulussa, kirjoittaa Mirja Hannula

Kansainvälistä mainetta niittänyt suomalainen peruskoulu on rapautumassa. Oppimistulosten erot koululaisilla ovat Suomessa OECD-maiden suurimpia ja heikkojen osaajien määrä on kasvussa. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, koska ilman hyviä perustaitoja ei jatko-opinnoissa ja elämässä pärjää.

Työelämän muutos edellyttää läpi työuran jatkuvaa oppimista. Valmiudet jatkuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen hankkimiseen luodaan peruskoulussa. Jokaisen nuoren tulee osata peruskoulun päättyessä sujuvasti lukea ja kirjoittaa. Tämän lisäksi myös hyvä matematiikan perusosaaminen luo pohjan jatko-opinnoille. Elinkeinoelämä on esittänyt perustaitojen osaamistakuuta. Se on lupaus jokaisella lapselle ja nuorelle siitä, että peruskoulu antaa myös jatkossa yhdenvertaisesti eri taustoista tuleville lapsille hyvät eväät elämään. Nyt näin ei ole. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta peruskoulun minimitasoa. Samankokoinen joukko keskeyttää ammattiopintonsa toisella asteella.

Osaamistasoa nostettava peruskoulusta alkaen

Suomen menestyminen globaaleilla markkinoilla vaatii huippuosaamista eri tasoilla. Osaamisvaatimukset kasvavat eri tehtävissä, joten ammattiosaamisen tasosta ei voi tinkiä. Hallitus on pidentämässä oppivelvollisuutta, vaikka osaamisen kivijalka ei ole kunnossa. Ammattiopinnot rakentuvat peruskoulussa opitun päälle, eikä ammatillinen koulutus pysty paikkaamaan peruskoulun aikana syntyneitä osaamisvajeita. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan on huolehdittava osaamistason nostamisesta. Sitä on nostettava perusopetuksesta alkaen. Riittämättömät opiskeluvalmiudet ja heikko perusosaaminen johtavat opintojen keskeyttämisiin ja heikentävät ammattiosaamista. Tähän meillä ei ole varaa.

Keskustelua tarvitaan perusopetuksen toimintaedellytyksistä. Lapset ja nuoret ovat nyt eriarvoisessa asemassa esimerkiksi tukiopetuksen, kielitarjonnan tai oppimisen digivalmiuksien suhteen. Peruskoulu ainoana koulutusasteena on kuntien tehtävänä, ja kuntatalouden haasteet ovat näkyneet valitettavina säästötoimina koulutuksesta. Kuntapäättäjät ovat vastuussa peruskoulun laadusta ja vaikeiden päätösten edessä kuntatalouden haasteissa. Hallituksen on kannettava vastuunsa siitä, ettei kuntia ja yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen lisäämällä uusia velvoitteita tilanteessa, jossa ei ole mahdollista selvitä aikaisemmistakaan tehtävistä kunnialla. Oppilaat ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa myös oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen suhteen eri puolilla Suomea tilanteessa, jossa joka viides nuori tarvitsee tukea mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Ammatillisen koulutuksen lähtökohtana työelämän osaajatarpeet

Ammatillisen koulutuksen resursseja ei voi kohdentaa perusopetuksen puutteiden paikkaamiseen, vaan ammattiopinnoissa resursseja tarvitaan opetukseen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaukseen. Ammatillista koulutusta tulee jatkossakin kehittää työelämän osaajatarpeiden ja erilaisten opiskelijoiden lähtökohdista. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työikäisten jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Lyhytkestoinen oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana. Näitä mahdollisuuksia ei saa heikentää, vaan rahoituksen tulee ohjata oppilaitoksia huolehtimaan samanaikaisesti erilaisista osaajatarpeista. Nuoria ja aikuisia ei saa asettaa vastakkain, kuten oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmat väistämättä tekevät.

Nuorten työuralle pääsy edellyttää panostamista opetukseen ja ohjaukseen, jotta ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla olisi riittävä osaaminen ja motivaatio opiskeltavaan alaan. Tämä on erityisen merkityksellistä turvallisuusintensiivisillä aloilla, joissa opiskelijan työturvallisuusosaamisen ja asenteen merkitys korostuu sekä opiskelussa oppilaitoksessa että työpaikoilla.  Ammattiosaajien työllistyminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä työpaikkojen kanssa. Etenkin pk-yritykset odottavat oppilaitokselta vahvaa otetta opiskelijoiden ohjauksessa ja työpaikkaohjaajien tukena. Tämä edellyttää oppilaitokselta resurssien kohdentamista työpaikalla oppimiseen ja sen ohjaukseen.

Jokaiselle nuorelle hyvät lähtökohdat työuralle

Jokaisella koulutusjärjestelmän osalla on oma tehtävänsä. Jotta ammatillinen koulutus voi hoitaa kunnialla oman roolinsa, pitää peruskoulun huolehtia omastaan. Suomen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu, koska meillä on aina mahdollista jatkaa opintoja. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittaneista jatkaakin korkea-asteelle. Jotta näin olisi myös jatkossa, ei hallitus voi ummistaa silmiään koulutien alkuvaiheen ongelmille. Jokainen nuori ansaitsee hyvät edellytykset pärjätä työuralla ja elämässään.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi