Ursula von der Leyen liputti ilmaston ja digin puolesta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti tänään kautensa ensimmäisen puheen unionin tilasta (State of the European Union). Koronakriisin ohella keskiössä oli oikeusvaltio, ilmasto, digitaalisuus, maahanmuutto, sisämarkkinoiden saumaton toiminta sekä EU:n ulkosuhteet ja kauppa. Brysselin-toimistomme asiantuntijat Karoliina Rasi, Wilhelmiina Koivuniemi ja Petri Vuorio vetivät yhteen puheen kiinnostavuudet.

Von der Leyenin mukaan yhtenäistä Euroopan unionia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan: oikeusvaltioperiaate on ankkuroitu EU:n perusarvoihin, demokratioihimme ja lakiyhteisöömme, eikä siitä tule joustaa missään tilanteessa.  Komissio tuleekin jo syyskuussa julkaisemaan ensimmäisen vuosiraportin oikeusvaltiosta kattaen kaikki jäsenvaltiot.

Tärkeä joskin odotettu avaus liittyi vuoden 2030 ilmastotavoitteen julkistamiseen: komissio haluaa kiristää päästövähennystavoitetta ”vähintään 55 prosenttiin” verrattuna vuoteen 1990. Suomen elinkeinoelämä osoitti uudelle prosenttiluvulle vihreää valoa jo etukäteen maanantain tiedotteessamme. Elpymisrahastosta ilmastotoimien edistämiseen kohdistetaan 37 prosenttia ja komission elpymisrahastoon liittyvästä lainanotosta 30 prosenttia rahoitetaan markkinoilta vihreillä joukkolainoilla.

Koronan osalta von der Leyen painotti EU:n ja maailman yhtenäisyyden tarvetta: ”rokotusten nationalismi vaarantaa ihmishenkiä – rokotusyhteistyö puolestaan säästää niitä”. Lääkkeiden strategista varastointia on tulevaisuudessa kehitettävä, jotta toimitusketjut saadaan turvattua.

Pohjoismaisittain kuuma peruna oli von der Leyenin esiin nostama minimipalkkajärjestelmä, jonka osalta luvattiin kuitenkin kunnioittaa kansallisia traditioita ja työmarkkinaosapuolten toimivaltaa. Von der Leyen esitti myös Euroopan terveysunionin perustamista vastaisten kriisien varalle.

Von der Leyen puhui vahvasti digitaalisen vuosikymmenen puolesta. EU haluaa tulevaisuudessa saavuttaa johtavan roolin teollisen internetin osalta. Koskaan ei ollut parempaa aikaa sijoittaa eurooppalaisiin teknologiayrityksiin, arvioi von der Leyen. 20 prosenttia EU:n elpymisrahastosta ollaankin kohdentamassa digitaaliseen siirtymään.

Suomalaisittain tärkeä viesti oli digitalisaation linkittäminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen, mikä olisi avain aitoon kansainväliseen johtajuuteen. Isona huolena on tutkimuksen ja keksintöjen kaupallistaminen, mihin tarvitaan lisää vauhtia. Von der Leyen peräänkuulutti myös selkeitä periaatteita yksityisyyden suojaan, teknisiin yhteyksiin, sananvapauteen, datan vapaaseen liikkumiseen, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen.

Komissio tulee myös esittämään ensi vuoden alussa päivitetyn teollisuusstrategian sekä uuden strategian Schengenin tulevaisuudesta sisämarkkinoiden ja toimivan kansainvälisen kaupan turvaamiseksi.

Ulkosuhteisiin viitaten von der Layen sanoi Euroopan tarvitsevan ”uusia alkuja vanhojen ystävien kanssa” kuten Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen. EU tulee jatkossakin nojaamaan avoimeen ja oikeudenmukaiseen maailmankauppaan. Kiina mainittiin sekä partnerina mutta myös systeemisenä kilpailijana.

Von der Leyen esitti, että vähintäänkin ihmisoikeuksien ja talouspakotteiden osalta siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Yksimielisyyden vaatiminen on tehnyt EU:sta pahimmillaan hitaan ja hampaattoman.

Brysselin-toimistomme väki tviittaa EU-kuplan puheenaiheista Twitterissä tunnuksella #EKbrussels.

 

Kirjoittajat:

Kommentit

Kommentoi