Tulokset haulle "mari haavisto"



Contact information


Other matches

Yrittäjävaltuuskunta

Pienet ja keskisuuret työnantajat ovat EK:n edunvalvonnan ytimessä. Menestyäkseen Suomi tarvitsee yrittäjäystävällisen toimintaympäristön, jossa pk-yrittäjät voivat antaa parhaan panoksensa maamme työllisyyden, talouskasvun, viennin, innovaatioiden, hyvinvoinnin ja uusien menestystarinoiden luomiseksi. Vaikutamme erityisesti työnantajina toimivien pk-yritysten puolesta. Pk-edunvalvonnan tärkeimpänä taustavoimana toimii EK:n Yrittäjävaltuuskunta. Vuosittain valittava Yrittäjävaltuuskunta koostuu noin sadasta eturivin yrittäjästä, jotka EK:n jäsenliitot nimeävät. Yrittäjävaltuuskunta on neuvoa-antava…

Tietopaketti yrityksille: EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki

EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen. Uuden sääntelyn myötä yritysten on käsiteltävä entistä huolellisemmin esimerkiksi asiakkaista ja työntekijöistä kerättyjä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelystä on myös informoitava nykyistä selkeämmin, koska tietosuoja-asetus korostaa henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyyden tärkeyttä.

Global Innovation Partnership Program (GIPP)

Suomi päättää vuoteen 2021 mennessä suuruusluokaltaan 8-10 miljardin euron arvoisista puolustushankinnoista. Hankintojen luoma kiinnostus on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää laajempaa elinkeinoelämän yhteistyötä etenkin Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Suomessa on korkealaatuista osaamista, joka antaa hyvän pohjan uusien kaupallisten suhteiden ja innovaatioyhteistyön kehittämiselle.

Venäjä

Venäjän läheisyys, tiiviit kauppasuhteet ja hyvä maine ovat perinteisiä Suomen kilpailuetuja idänkaupassa. Venäjän talouskasvun hiipuminen sekä Ukrainan tilanteen seurauksena asetetut pakotetoimet ovat kuitenkin heikentäneet markkinatilannetta.
Vuoden 2016 loppupuolella sekä Venäjän talous että Suomen vienti ovat taas palanneet kasvu-uralle. Voimakkaampi pitkäkestoinen kasvu vaatii kuitenkin toteutuakseen talousuudistuksia.

Mari Haavisto EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtajaksi, Taina Susiluoto Osaaminen ja digi -vastuualueen vetäjäksi

VTM Mari Haavisto on valittu Elinkeinoelämän keskusliiton viestintä- ja vastuullisuusjohtajaksi. Hän vastaa EK:n viestinnän vastuualueen johtamisesta sekä brändin ja vastuullisuustyön kehittämisestä. Haavisto on tehnyt uran eri medioissa, viimeksi MTV:ssä, jossa hän työskenteli pitkään SuomiAreenan vastaavana tuottajana ja politiikan toimittajana. Haavisto ottaa tehtävän vastaan 1.3.2020. Vuoden alusta alkaen helmikuun loppuun oto. viestintäjohtajana toimii toimitusjohtaja Jyri Häkämies tukenaan viestintäpäällikkö Vesa Perälampi.

EK:n uusi Talouspulssi kertoo, miten käy taloudelle ja yrityksille koronakriisissä

EK aloittaa uuden Talouspulssi-sarjan, jonka tavoitteena on koostaa näkemys siitä, mihin talous, yritykset ja suomalainen työ ovat menossa koronakriisin pyörteissä. Talouspulssissa analysoimme, mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisten työpaikat ja yritykset saataisiin pelastettua ja talous käännettyä nousuun koronakriisin helpottaessa.

Omistajanvaihdokset osaksi EU-jäsenmaiden kasvupolitiikkaa

Omistajanvaihdos on ajankohtainen vuosittain 450 000 yritykselle Euroopassa. EU-tason arvio on, että kolmannes näistä ei kuitenkaan toteudu. Suomen 85 000 työnantajayritykselle omistajanvaihdos on juuri nyt ajankohtainen 15 000 yrityksessä. Toteutumaton, viivästynyt tai epäonnistunut omistajanvaihdos haaskaa aina osaamista, omaisuutta ja työpaikkoja.

Finland and China towards Closer Innovation Cooperation

Finland is proud to host the China-Finland Committee for Innovative Business Cooperation Dec. 12-13 2019 in Helsinki. The Committee was set up on the initiative of President Xi Jinping and President Sauli Niinistö in 2017. The event brought to Helsinki high-profile representatives from major Chinese corporations, ministries and research institutes. Finland was represented by prominent business executives from leading corporations, SME growth companies as well as representatives from several institutions.

Venäjän-kaupan näkymät parantuneet heikentyvästä taloustilanteesta huolimatta

Venäjän-kaupan barometrin tuoreen tuloksen mukaan vastaajayritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat kohentuneet viime kevään mittauksesta, kun taas tuonti on supistunut. Näkymät liiketoiminnassa Venäjällä, viennissä ja tuonnissa ovat positiivisemmat kuin keväällä. Yhä useampi yritys on investoinut tai aikoo investoida Venäjälle. Arviot Venäjän talouden kehityksestä ovat kahtalaisia – sekä talouden kasvuun että sen supistumiseen uskoo useampi vastaaja kuin kevään mittauksessa.

Elinkeinoelämän järjestöjen yhteiset ehdotukset yritysten kriisiavuksi: ”Pelastetaan suomalaiset yritykset ja työpaikat”

Elinkeinoelämän järjestöt (Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät) ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakrisiistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat. Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.

Elinkeinoelämän järjestöt esittävät kasvua tukevaa osinkoveromallia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari esittävät osinkoverotuksen kokonaisuudistusta. Ehdotettava malli tukee yritysten kasvua, vahvistaa työllisyyttä ja kannustaa innovaatioihin. Malli tuo suomalaisen osinkoverotuksen 2020-luvulle, jossa osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys yritysten liiketoiminnassa.

Neljäs KiVi-kiertue päätökseen

Yritysten kansainvälistymispalveluiden kirjo koetaan hajanaiseksi ja varsinkin pk-yritysten voi olla vaikea löytää tarvitsemaansa palvelua. Vuonna 2005 käynnistetyllä KiVi-hankkeella (kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä) vastataan tähän haasteeseen jakamalla yrityksille tietoa tarjolla olevista kansainvälistymispalveluista ja rahoitusmuodoista. Torstaina 23.2. Oulussa päättyvä neljäs valtakunnallinen kiertue on rikkonut kaikki aiemmat osallistujaennätykset.

EK och FFC vädjar till regeringen om att skaffa sjukvårdsutrustning

Finlands Näringsliv EK:s vd Jyri Häkämies och Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC:s ordförande Jarkko Eloranta är bekymrade över uppgifterna om att det på vissa ställen råder brist på masker och skyddskläder som skyddar mot coronaviruset. Också frågan om huruvida det finns tillräckligt många intensivvårdsplatser väcker oro.

EK:n Exit-ryhmä: Suomi tarvitsee tiekartan, jolla yhteiskunta avataan

Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin johtaman EK:n Exit-ryhmän mukaan Suomi tarvitsee tiekartan, jolla maamme pystyy irrottautumaan koronakriisin poikkeusoloista ja aloittamaan
jälleenrakennuksen. Olennaista on saada epidemia nopeasti hallintaan ja talous turvallisesti avattua. Elinkeinoelämä haluaa EK:n Exit-ryhmän ehdotuksilla antaa tukensa Suomen hallitukselle, jotta se saa johdettua maan ulos koronakriisistä.  

Mitä osaamista yritykset toivovat yliopistolta?

Elinkeinoelämän ja yliopistojen vuoropuhelu on tarpeen, jotta yliopistoista valmistuvilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet työuralle. Tämän teeman ympärille järjesti EK keskustelutilaisuuden Lappeenrannan yliopistossa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on yhtenä edelläkävijöistä määritellyt koulutukselleen konkreettiset osaamistavoitteet. Tavoitteiden ajan tasalla pitäminen edellyttää tiivistä keskusteluyhteyttä elinkeinoelämän ja yliopiston välillä.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Tietosuojan vuosi

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR tuli voimaan vuosi sitten toukokuussa. Viime vuonna tähän aikaan markkinoinnissa ja otsikoissa mentiin usein isot sakot edellä. Moni yritys muisti asiakkaitaan erilaisilla suostumuspyynnöillä sähköpostin välityksellä ja jos otsikointia on uskomista, taloyhtiöt pohtivat kuumeisesti, voiko asukasluetteloita enää käyttää. Tänä keväänä GDPR on näkynyt julkisuudessa vähemmän, mutta taaperoikäistä asetusta on syytä juhlia lyhyellä yksivuotiskatsauksella ja miettimällä hieman tulevaisuutta.

Ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyöhön tarvitaan porkkana

Eduskunnan sivistysvaliokunta viimeistelee mietintöään ammattikorkeakoulujen uudistamisesta. Mietintö linjaa, millaisilla lakimuutoksilla uudistuksen ensimmäinen vaihe ensi vuoden alusta käynnistyy. Ammattikorkeakouluja on nykyisellään 25 ja ne toimivat 60 paikkakunnalla. Uusi laki velvoittaa verkostoa tarkistamaan rakenteitaan ja peilaamaan koulutuspalettiaan työelämän tarpeisiin. Se myös mullistaa näiden oppilaitosten rahoitusmallin. – Ammattikorkeakoulut saavat jatkossa julkista rahoitusta pitkälti sen perusteella, kuinka ripeästi opiskelijat…

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Haaveena julkisen datan supermarket

Julkishallinnon ja sen palvelujen digitalisaatio on edennyt nykyisellä hallituskaudella hyvin, kirjoitti Mika Tuuliainen viime viikon blogissaan. Kunnianhimoa tarvitaan edelleen, jotta kehitys olisi jotain vielä enemmän kuin yksittäisten hallinnonalojen hyvät hankkeet. Hyvistä hankkeista tulisikin nyt siirtyä yhteiskunnan toimijoiden yhteiseen tekemiseen, joka toimisi kuin markkinapaikka julkiselle datalle. Ideaalitilanteessa tämä olisi tutkimuksen, hallinnon ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka, jossa julkishallinto…

Maksuttomia Venäjän-kaupan asiantuntijapalveluita pk-yrityksille

Venäjä on ja tulee vastaisuudessakin olemaan tärkeä kauppakumppani suomalaisille yrityksille. Erityisesti pk-yritykset saattavat tarvita apua toimiessaan Venäjän markkinoilla tai lähtiessään valloittamaan itänaapurin markkinoita. Juuri tähän Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) tarjoaa käytännönläheistä, monipuolista ja maksutonta apua.

Ammattikorkeakoululakiin kirjaukset yritysyhteistyöstä ja koulutusviennistä

Ammattikorkeakoulut uudistuvat vuoden 2015 alusta. Niiden on tarkoitus muuttua entistä työelämälähtöisemmiksi. EK on ottanut kantaa tuoreeseen lakiluonnokseen pääosin myönteisesti. Lakiluonnos luo työelämäyhteistyölle muuten hyvät puitteet, mutta johtamismallissa sitä pitää ehdottomasti terävöittää. EK näkee välttämättömäksi muuttaa hallituskokoonpanoa koskevia säännöksiä.

Yliopistokoulutukselle kehitetään työnantajapalaute

Noin 40 asiantuntijaa kokoontui viime viikolla yliopistokoulutuksen työnantajapalautetta käsittelevään ensimmäiseen työpajaan EK:ssa. EK:n koordinoiman hankkeen tavoitteena on selvittää, millainen ja millä tavalla kerätty palaute työnantajilta voisi toimia yliopistokoulutuksen laadullisen kehittämisen välineenä, toteaa EK:n korkeakoulutuksen asiantuntija Marita Aho.

Rohkeiden yritystarinoiden aika ei ole vielä ohi

Elinkeinoelämän Rohkea Suomi -kampanja herätteli erityisesti nuoria oivaltamaan, miten ratkaiseva rooli yrityksillä on hyvinvoinnin tekijöinä yhteiskunnassamme. Kampanjasivustolla hiteiksi noussutta yrittäjätestiä käytiin tekemässä yli 50 000 kertaa ja pääministeripeliä pelaamassa yli 110 000 kertaa.

Venäjän-kaupan odotukset toteutuivat – sekä vienti että liiketoiminta Venäjällä kääntyivät kasvuun

Suomen Tullin elokuun tilastot kertovat, että kolmen vuoden tauon jälkeen Suomen vienti Venäjälle kääntyi kasvuun. Kasvua tilastoitiin elokuussa parin prosentin verran. Tuore Venäjän-kaupan barometri vahvistaa saman kehityksen: yritykset ovat sopeutuneet toimintaympäristön muutoksiin ja kasvua on sekä toteutuneessa toiminnassa että lähiajan odotuksissa.

Osallistu kyselyyn kansainvälistymisestä ja kaupanesteistä – vastausaikaa 19.10. saakka

Millaisia kansainvälistymissuunnitelmia yrityksellänne on? Millaisia tavaroiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin tai investointeihin liittyviä esteitä yrityksenne on kohdannut? Tämänkaltaisiin kysymyksiin etsitään vastauksia Kansainvälistymis- ja kaupanestekyselyssä. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finpro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Kansainvälinen kauppakamari ICC, Suomen Yrittäjät ja Kaupan Liitto. Yrityksiltä saatua tietoa hyödynnetään suunniteltaessa toimia suomalaisyritysten viennin ja kansainvälistymisen…

Autonkuljettajilta vaaditaan ajokortin lisäksi nyt myös ammattipätevyys

Ammattikuljettajalle – sekä tavara- että linja-autonkuljettajalle – riitti aiemmin pelkkä C- tai D-luokan ajokortti. Vuonna 2007 tulivat voimaan kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyttä sääntelevä laki ja asetus. Ne edellyttävät kuljettajalta jatkokouluttautumista viiden vuoden välein. Vain siten kuljettaja säilyttää ammattipätevyytensä.

Elinkeinoelämän järjestöt: Budjettiriihestä helpotusta osaajapulaan ja suuntaa koulutusjärjestelmän uudistamiselle

Budjettiriihi on mahdollisuus vauhdittaa koulutusjärjestelmän uudistamista jatkuvan oppimisen suuntaan. Korkeakouluille ja oppilaitoksille on syytä tarjota keinoja ratkaista myös akuuttia työvoimapulaa. Lainsäädäntömuutokset on tehtävä heti, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen yrittäjät.

Yliopisto-opintoja uudistetaan – työelämävalmiuksia vaalittava

Suomalaisissa yliopistoissa on meneillään perusteellinen koulutusremontti. Koulutusohjelmien lukumääriä supistetaan, niiden nimiä muutetaan, opetussisältöjä ja menetelmiä sekä opiskelijoiden ohjausta uudistetaan. Työnantajien keskuudessa on noussut esiin pelko, että erityisesti kandidaattivaiheen opinnoista tulee liian yleisiä ja ammatillisten valmiuksien kehittyminen heikentyy.

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa 3.5.: Barometrituloksia ja kiertotaloutta

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Pohjois-Karjalan kauppakamari kutsuvat sinut uusimman taloustiedon äärelle, kun kauppakamarin kevätbarometrin sekä EK:n suhdannebarometrin tulokset julkistetaan. Millaista valonkajastusta ekonomistien tutkassa näkyy? Kuinka eri toimialojen yritykset arvioivat näkymiään? Mitä tulokset kertovat Itä-Suomen osalta? Toisena teemana ovat kiertotalous ja ilmastobisnes, jotka linkittyvät yhä useamman pk-yrityksen liiketoimintaan. Millaisia kasvumahdollisuuksia kiertotalous tarjoaa eri toimialoilla? Miten ilmiö näkyy Joensuun seudulla?

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Komission sääntelysuunnitelmat tekoälylle ja datalle julki – mitä uusi datastrategia pitää sisällään?

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta. Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella: Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää…

Miksi Ranskan presidentinvaalien lopputuloksella on merkitystä suomalaisyrityksille?

Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjät tekevät valinnan avointa yhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä kannattavan Emmanuel Macronin sekä sulkeutuneisuutta ja protektionismia ajavan Marine Le Penin välillä. EU ei ole ollut suoraan vaaliväittelyn keskiössä. Vaalien tuloksella on kuitenkin merkittävä vaikutus murroksessa olevan EU:hun, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Eläköön julkisen datan avoimuus!

Brysselin vaalikauden loppusuoralla saatiin uutisia sovusta julkisen dataa koskevassa direktiiviuudistuksessa, jonka lähtökohta on mahdollistaa entistä paremmin julkisen informaation käyttö kaupallisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Direktiivi saa myös uuden nimen, Open Data and Public Sector Information Directive (tuttavallisemmin PSI-direktiivi). Vanha direktiivi ehtikin jo teini-ikään, joten digitalisaatiokehityksessä tuoreutukseen oli syytäkin.

Lukukausimaksualoite tunnustaa realiteetit

Lakialoite EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten maiden opiskelijoiden lukukausimaksuista osoittaa, että Suomessakin on vihdoin herätty todellisuuteen. On olemassa rajat, kuinka paljon koulutukseen on käytettävissä verovaroja. Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on menossa kova säästökuuri. Arviolta noin puoli miljardia euroa verorahoitusta häviää lähivuosien aikana valtiontalouden säästötoimenpiteiden takia.

Korkeakouluista vetoapua Venäjän-kauppaan

Millaista osaamista elinkeinoelämä tarvitsee Venäjän-kauppaan? Miten korkeakoulut voivat auttaa yrityksiä menestymään? Näitä teemoja valottavat Aleksanteri-instituutin vetämä OVET-hanke ja sen tuore julkaisu ”Vie osaaminen kartalle”.

Rahan lähteillä Frankfurtissa – mitä jokaisen pitäisi tietää Euroopan keskuspankista?

Viime viikolla sain ilokseni vierailla Euroopan keskuspankin pääkonttorissa Frankfurtissa. Matka oli palkinto koulumme joukkueelle Suomen Pankin järjestämän rahapolitiikkakilpailun voitosta. Kilpailun herättämä kiinnostus rahapolitiikkaa kohtaan teki reissusta mieluisan – oli jännittävää päästä näkemään paikka, jossa tehtävät päätökset muovaavat taloutta niin laajasti. Mitä nuorten tulisi tietää Euroopan keskuspankista? Kahden päivän vierailumme aikana pääsimme vierailemaan keskuspankin tiloissa, esittämään…

Kasvun luomisesta uuden komission ykkösaihe?

Hitaan talouskasvun Euroopassa monien katseet kääntyvät finanssialan toimijoihin, kun toivotaan pontta talouskasvulle. Yrityksien ja kotitalouksien tulee saada kohtuuhintaista rahoitusta, jotta talouden pyörät pyörivät, investointeja tehdään, yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä ja kulutus voi kasvaa.  Monien eurooppalaisten maiden kireän taloustilanteen vuoksi kaivataan myös infrastruktuurihankkeisiin lisää yksityistä rahoitusta julkisen rahan rinnalle. Kasvun ja työllisyyden tukeminen sekä erilaisten pitkäaikaisrahoituksen…

Lukukausimaksukokeilu vakinaistettava

Koulutuksen maksullisuus herättää Suomessa aina suuria tunteita. Esimerkiksi poliittiset puolueet ovat suhtautuneet siihen tähän asti varsin varauksellisesti. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta on kuitenkin voinut kokeiluluontoisesti periä lukukausimaksuja vuodesta 2010.

Elinkeinoelämän järjestöt: Yritysyhteistyö nostettava ammatillisten oppilaitosten kärkitavoitteeksi

Ammatillisen koulutuksen reformi etenee oikeaan suuntaan. Onnistuminen edellyttää kuitenkin oppilaitosten johdolta vahvempaa tukea yritysyhteistyön kehittämiselle. EK, kauppakamarit ja Suomen Yrittäjät haastavat kouluja varmistamaan, että yritysyhteistyö saadaan toimimaan prosessin joka ikisessä vaiheessa, alkaen ensi yhteydenotosta. 

Lausunto yhteisöjen tulolähdejaon poistamista käsittelevästä muistiosta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä lausuntoa muistiosta, joka koskee yhteisöjen tulolähdejaon poistamista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ry ja Suomen Yrittäjät esittävät lausuntonaan seuraavaa: Yleistä Tulolähdejaon poistaminen on ollut esillä useissa valtiovarainministeriön asettamissa verotuksen kehittämistyöryhmissä viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Allekirjoittaneet järjestöt pitävät hyvänä sitä, että nyt lausuttavana olevassa muistiossa on konkreettinen esitys tulolähdejaosta aiheutuvien ongelmien…

Tampere näyttää mallia yritysten ja korkeakoulujen yhteistyössä

Tampereen kauppakamari, sen jäsenyritykset ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu pilotoivat parhaillaan uutta yhteistyömallia, Kampuskamaria. Opiskelijaryhmät voivat sen myötä toteuttaa harjoitustöitä yrityksiin. Yritysedustajat tuovat elinkeinoelämän todellisia haasteita pohdittaviksi opintojaksoille ja opiskelijat vierailevat yrityksissä.