Blogi

Komissio toivoo elinkeinoelämältä ratkaisuja muovistrategiaan

Elinkeinoelämän näkemyksille muoveista on tällä hetkellä paljon tilausta, kuten Brysselissä yhteispohjoismaisen muovistrategiaa käsittelevän tilaisuuden yleisöryntäys osoittaa. Paikalle saapui 130 ihmistä kuulemaan yritysten, komission, meppien ja muiden sidosryhmien keskustelua ja netissä tilaisuutta seurasi lisäksi vielä noin 300 ihmistä, raportoi EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Salla Ahonen.

Jussi Mustonen bloggaa: 200 vuotta suhteellista etua

Englantilainen ekonomisti David Ricardo teki vuonna 1817 kirjassaan ”Kansantalouden ja verotuksen periaatteet” tunnetuksi ns. suhteellisen edun periaatteen. Tämän päivän kaupankäynti rajat ylittävine arvoketjuineen on monimutkaisempaa kuin kaksi vuosisataa sitten. Suhteellisen edun periaate, jota nobelisti Paul Krugman on kutsunut ”Ricardon vaikeaksi ajatukseksi”, on yhä pohjana vaihdannan ja kansainvälisen kaupan keskeisimmille syille: kaupankäynti ei ole siihen osallistuvien…

ILO:n työkonferenssi puolivälissä – keskustelut rakentavia

ILO:n 106. kansainvälinen työkonferenssi on ohittanut puolivälimerkin ja 30 asteen helle koettelee osallistujia, keskusteluissa tunteet eivät onneksi ole kuumentuneet samoihin lukemiin. Työ komiteoissa on päässyt hyvään vauhtiin ja niiltä on lupa odottaa erinäköisiä julkilausumia ja johtopäätöksiä. Konferenssin liepeillä järjestettävissä seminaareissa paneudutaan mm. työn tulevaisuuteen.

OECD:ltä hyviä neuvoja Suomen innovaatiopolitiikkaan

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n maaraportti korostaa, ettei hyväkään innovaatiopolitiikka riitä, jolleivat mm. toimivat työmarkkinat ja kansainvälisesti yhdenmukainen sääntely ole kunnossa. EK pitää OECD:n suosituksia ylipäätään hyvinä: yritysvetoisen innovaatiorahoituksen lisääminen ja kannustava innovaatiojärjestelmä motivoi erikokoisia yrityksiä ja tutkijoita kehittämään uudenlaisia verkostoja, bloggaa johtaja Riikka Heikinheimo.

Kello käy mutta Britannian brexit-suunnitelma vain mutkistuu

Britannian vaalituloksen myönteinen uutinen on se, että Britannian tiukan linjan näkemykset EU-erosta voivat hieman pehmentyä ja pahin skenaario – jääminen ilman EU-erosopimusta – vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä. Sen sijaan brexit-neuvotteluiden aikataulu on suuri kysymysmerkki, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

ILO:n työkonferenssi käynnissä – mikä on järjestön rooli tulevaisuudessa?

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 106. kaksiviikkoinen työkonferenssi, käynnistyi Genevessä maanantaina 5.6. ILO:n kolmikantaisiin keskusteluihin ja päätöksentekoon osallistuu runsaat 3000 valtion, työnantajien ja työntekijöiden edustajaa. ILO perustettiin vuonna 1919, jolloin pidettiin myös ensimmäinen työkonferenssi. Maailma on muuttunut melkoisesti noista ajoista, mutta onko ILO?

Talouskeskiviikko: OECD ei lämpene perustulolle

Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuore selvitys tuo uutta tietoa ajankohtaiseen keskusteluun perustulosta. Tulokset ovat kuitenkin pääosin kriittisiä. Perustulo ei vähennä kehittyneiden maiden köyhyyttä ja parannukset työn kannustavuuteen ovat kiistanalaisia, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Viikon kysymys: Mitä perustulolla tarkoitetaan?

Perustulolla ymmärretään hyvin eri asioita. Yleensä kuitenkin perustulo on vastikkeeton, jolloin se maksetaan kaikille riippumatta, mitä henkilö tekee tai on tekemättä. Se on universaali, mikä tarkoittaa, että sama summa maksetaan elämäntilanteesta riippumatta. Lisäksi perustulo on saajan tuloista riippumaton, mikä tarkoittaa, että perustulo on sama summa kaikille. Perustulo voi kuitenkin olla veronalaista tuloa, jolloin käteen jäävä perustulo riippuu saajan omasta veroprosentista.

EU-asiantuntija: Diili EU:n ja Britannian välillä voi jäädä solmimatta

”Ilman sopimusta on parempi vaihtoehto kuin huono sopimus.” Tämä on lause, jota Britannian pääministeri Theresa May on toistanut ennen Britannian ja EU:n välisten brexit-neuvotteluiden käynnistymistä. Talouden näkökulmasta käsittämättömän toteamuksen on toivottu olevan vaaliretoriikkaa 8.6. pidettävien parlamenttivaalien alla. Lauantai-illan terrori-iskusta huolimatta Britannian vaalit pidetään torstaina.

Kauppapolitiikan asiantuntija: Ovatko EU:n asettamat hiilitullit sopiva rankaisu Trumpille?

USA:n presidentin Donald Trumpin tämän viikkoinen ilmoitus lähteä Pariisin ilmastosopimuksesta on nostanut pöydälle taas vanhan ajatuksen hiilitullien asettamisesta. Niin huolestuttavaa kuin Trumpin vastuunpakoilu kansainvälisissä ilmastotalkoissa onkin, hiilitullit ovat käytännössä vaikea ratkaisu kauppapolitiikan näkökulmasta. Hiilitullien ajatuksena on asettaa ylimääräinen tulli tuotteen valmistukseen liittyvien päästöjen perusteella. Näin voitaisiin rangaista tuontituotteita, joiden valmistus on aiheuttanut enemmän ilmasto- ja…

Lahti bloggaa: Suomi mukaan rahaliiton kehittämiseen

Komission 31.5. esittämät ajatukset talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta heijastavat siihen kohdistuvia ristiriitaisia odotuksia. Lähtökohdista riippuen jotkut korostavat tarvetta jakaa riskejä ja tasata suhdanne- ja tuloeroja. Toiset painottavat riskien ja vastuiden rajoittamista. Joillekin olisi tärkeää lisätä joustavuutta ja tilaa poliittiselle harkinnalle. Toisille ensisijaista on yhteisten sääntöjen selkeys ja noudattaminen. Yhteistä koulukunnille on tavoite Euroopan talouden kasvusta ja vakaudesta. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että EU:n talous- ja rahaliitto voi ja toimii hyvin, bloggaa EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

Ilari Kallio bloggaa: Ohittaako Ranska Suomen paikallisen sopimisen sallimisessa?

Ranskan presidentiksi valittu Emmanuel Macron lupasi vaalikampanjansa aikana toteuttaa lukuisia työelämäuudistuksia ja tervehdyttää Ranskan julkista taloutta. Uudistuksiin onkin aihetta, sillä maan kilpailukyky on heikko, työpaikkoja ei synny riittävästi ja taloudenpito on ollut vuosikymmenten ajan tehotonta. Rakenneuudistukset ovat tähän mennessä tyssänneet milloin mihinkin esteeseen – lopulta usein lakkoihin ja mellakointiin.

Miksi Ranskan presidentinvaalien lopputuloksella on merkitystä suomalaisyrityksille?

Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjät tekevät valinnan avointa yhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä kannattavan Emmanuel Macronin sekä sulkeutuneisuutta ja protektionismia ajavan Marine Le Penin välillä. EU ei ole ollut suoraan vaaliväittelyn keskiössä. Vaalien tuloksella on kuitenkin merkittävä vaikutus murroksessa olevan EU:hun, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Mikael Ohlström bloggaa: Bonnissa ei varaa hutiin

Mikael Ohlström

Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä jatkuvat virkamiesvoimin maanantaina Bonnissa (8.-18.5.). Ensi viikon neuvotteluilla on aikataulullisesti iso merkitys, sillä Pariisin sopimuksen säännöt on sovittu hyväksyttäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Olisi siis mahdollisimman pian saavutettava yhteisymmärrys siitä, miten jatkotyössä edetään, ja missä vaiheessa neuvottelujen pohjaksi tarvittava luonnos sopimussäännöistä saadaan käsiteltäväksi.

Suhdanteissa selvä käänne parempaan

EK:n uusimman Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva on parantunut vuoden 2017 alussa. Viime vuonna alkanut käänne vauhdittui kaikilla päätoimialoilla. Parannuksesta huolimatta palvelualojen yritykset kuvaavat suhdanteitaan aavistuksen keskimääräistä heikommiksi, kun taas teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanteiden arvioidaan parantuneen jo vähän yli keskimääräisen.

Työllisyyden nousu suhdanteiden varassa

Viimeaikojen hyvistä talousuutisista paras on se, että työllisyys on alkanut vähitellen parantua. Uutisen kirkkautta himmentää, että kasvu on viimeisimpien kuukausien aikana ollut heiveröistä ja se on perustunut osa-aikaisten määrän nousuun. Kokoaikaisten työllisyys on itseasiassa laskenut, bloggaa Simo Pinomaa.

Vuorio bloggaa: Yritysten Venäjä-näkymät kohenivat – protektionismi huolestuttaa

EK:n ja Business Team for Russian tänään julkaiseman Venäjä-kaupan barometrin tulokset tukevat suomalaisyritysten Venäjä-viennissä viime kuukausina näkyneitä alustavia piristymisen merkkejä. Toisaalta Venäjän harjoittama kasvava protektionismi huolestuttaa ja haittaa yhä useampia yrityksiä. Venäjän kyky ja valmius uudistusten läpivientiin lähivuosina tulee olemaan ratkaisevaa niin Venäjän talouden kuin Suomen viennin kannalta. Onko vielä liian aikaista puhua kaupankäyntimme kasvun kestävyydestä pidemmällä juoksulla? EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio vastaa blogissaan tähänkin pulmaan.

Palkka- ja yritysverotus kytkeytyvät tiiviisti yhteen

Kireällä työn verotuksella on monia tunnettuja kielteisiä vaikutuksia talouteen. Se luo työllistymistä estäviä kannustinloukkuja yhdessä etuusjärjestelmien kanssa, vääristää opiskelu- ja uravalintoja ja haittaa vaikkapa ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytoimista Suomeen, kirjoittavat Virp Pasanen ja Penna Urrila Kauppalehdessä 24.4.

Häkämies bloggaa: Kaasua pääministeri Sipilä

Maan hallitus valmistautuu puoliväliriiheensä haastavissa olosuhteissa. Työllisyystavoite on karkaamassa, mutta samaan aikaan taloudessa ja työllisyydessä on monia positiivisia merkkejä. Taantuma on kääntynyt kasvuksi, mutta se on vielä heiveröistä.

Ranskan vaalitulos näyttää suuntaa EU:lle

Ranskan presidentinvaalien kärkiehdokkailla on hyvin erilaiset näkemykset EU:n tulevasta suunnasta. Ranskan tahtotila on vaikuttanut merkittävästi EU:ssa tapahtuvan yhteistyön sisältöön ja vauhtiin. Radikaali muutos Ranskan EU-politiikassa voisi olla EU:lle kovempi isku kuin Britannian EU-ero.

Penna Urrila bloggaa: Työvoimatoimistoissa vain osa avoimista työpaikoista

Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime päivinä puhututtanut paljon, ja avoimien työpaikkojen määrästä on esitetty erilaisia arvioita. Työmarkkinoiden tilan tai edes avointen työpaikkojen määrän kuvaamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tunnuslukua, mutta Suomen työmarkkinoiden kapeikoista ja perusongelmista vallitsee varsin laaja yksimielisyys. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut Vuoden 2016 aikana työvoimatoimistoissa oli avoinna noin 40 000 työpaikkaa,…

Menojen hillintä ei ole kuntapäättäjien lempiharrastus

Julkisiin palveluihin kohdistuu historiallisen suuri myllerrys lähivuosina, kun sote-uudistuksen ansiosta noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakuntiin. Muutos tehdään suotuisana ajankohtana, kun talous kasvaa ja kuntatalouden näkymät ovat harvinaisen vakaat. Maakuntauudistuksesta ei tulisi mitään, jos kunnat uisivat yhä syvemmälle velkakurimukseen, bloggaa Simo Pinomaa.

Oksala bloggaa: Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi helmikuun päätteeksi oman perhevapaamallinsa. Se sai hyvän vastaanoton ja paljon julkisuutta. Joukkoon mahtui myös kritiikkiä, mutta sehän kuuluu asiaan. Esitys oli historiallinen. Olivathan sen takana EK:n miesvaltaiset ja naisvaltaiset alat yhdessä. Palvelut, kauppa ja teollisuus katsoivat, että Suomen etu on saada työllisyysastetta ylös ja se ei onnistu ilman naisten työmarkkina-asemaa parantavaa…

Hollannin vaalitulos tuo ennustettavuutta suomalaisyrityksille

Hollannissa käytyjen parlamenttivaalien tuloksella on tuskin merkittäviä vaikutuksia suomalaisyritysten harjoittamaan kauppaan Alankomaiden kanssa. Hollanti on tärkeä kauppakumppani Suomelle: maa nousi toissa vuonna neljänneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Venäjän ohi. EU-vastaisten puolueiden kannatuksen jäätyä ennalta odotetusta, vaalitulos ei myöskään anna lisäpontta Ranskan ja Saksan EU-skeptisille voimille.

Viikon kysymys: Mikä on tuotannon suhdannekuvaaja?

Tuotannon suhdannekuvaaja on kuukausittain julkistettava koko taloutta kuvaava indikaattori. Se antaa ennakkotietoa bkt:n kehityksestä, josta muuten on saatavilla vain neljännesvuosittaista tietoa. Suhdannekuvaaja valmistuu nopeasti noin 1,5 kuukauden kuluessa eli tammikuun tiedot olivat käytettävissä maaliskuun puolivälissä. Neljännesvuositiedot julkistuvat noin 3 kuukauden viiveellä.