Blogi

Turvallisuus ja maahanmuutto kärkiteemoina Itävallan puolivuotiskaudella

Itävalta aloitti 1.7.2018 kolmannen kerran Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Puolivuotiskauden motto on: ”Eurooppa, joka suojelee”. Tavoitteena on nostaa ennen kaikkea turvallisuus- ja maahanmuuttokysymykset EU:n päätöksenteon keskiöön. Isoista jäsenmaista sekä Saksa että Italia pitävät kysymystä maahanmuutosta pinnalla, mutta eri lähtökohdista, joten tehtävä ei ole yksinkertainen.

Brexit – valmistaudutaan pahimpaan, mutta toivotaan parasta

Ison-Britannian toiveena on EU-erossa säilyttää tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus EU:n kanssa, mutta torjua EU:n kaksi muuta vapautta, jotka koskevat palveluita ja ihmisiä. Jos maat – olivatpa ne sitten EU-maita tai eivät – voisivat tällä tavalla valita unionin sisämarkkinoiden neljästä vapaudesta haluamansa, johtaisi se yhteismarkkinoiden rapautumiseen, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Miten investoinnit tukevat Suomen talouskasvua?

Viime viikolla julkaistun EK:n Investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan laskevan kuluvana vuonna. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit pysyisivät suurin piirtein saman suuruisina kuin viime vuonna. Investointien taso on kuitenkin yhä vielä hyvä ja viime vuonna investoinnit olivat lähes ennätyksellisen korkealla.

Nyyssölä bloggaa: Profilointi ja automaattinen päätöksenteko – tietosuoja-asetuksen kummajaiset

Kun yritys tutkii digitaalista jalanjälkeämme ja suuntaa meille markkinointiaan, kyse on tietosuoja-asetuksen tarkoittamasta profiloinnista. Samasta asiasta – profiilin luomisesta – on kyse silloin, kun työnantaja lajittelee työpaikkahakemuksia tietokoneohjelman avulla. Tietosuoja-asetus määrää profiloinnin pelisäännöt, mutta ne eivät avaudu lukijalle kovinkaan helposti.

La­kia­siain­joh­ta­ja Äimälä: Kilpailukieltosopimukset tarpeellisia mutta korjattavaakin löytyy

Markus Äimälä

Tänään julkistettiin Jukka Ahtelan pitkään odotettu selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä. Selvityksessä pohditaan monipuolisesti kilpailukielto- ja salassapitosopimuksiin liittyviä näkökohtia sekä yritysten että työntekijöiden kannalta. Selvityksessä päädytään siihen, että salassapitosopimuksiin ei liity erityisiä muutostarpeita. Kilpailukieltosopimusten osalta puolestaan ehdotetaan kuutta eri toimintavaihtoehtoa.

Kolmikantaista yhteistyötä haastetaan ulkoa ja sisältä

ILO:n 107. työkonferenssi lähestyy loppuaan ja useimmat komiteat ovat saaneet työnsä valmiiksi. Vaikka tuloksia on jälleen saavutettu, ILO:n tulevaisuuden yllä lipuu välillä synkkiä pilviä – aivan kuten niitä on lipunut konferenssikävijöiden yllä kuluneiden kahden viikon aikana. Nyt tarvitaan asenteiden ja yhteistyön rakenteiden päivittämistä tälle vuosisadalle.

Populismin varjot maailman yllä

Globaalitalouden kasvunäkymät ovat yhä hyvät. Päävastuu kasvusta on tällä hetkellä USA:lla ja Kiinalla, mutta myös Eurooppa on hyvissä asemissa. Poliittinen populismi eri muodoissaan vaarantaa kuitenkin kasvun jatkoa. Euroalueen pahin uhkakuva olisi Italian ajautuminen sellaiseen umpikujaan, jossa maa on yhtäältä liian suuri annettavaksi kaatua ja toisaalta liian suuri pelastettavaksi. 

Yrittäjävaltuuskunnan pj. Kari Jussi Aho: Suomi tarvitsee rohkeita tekoja työllistävien pk-yritysten puolesta

Yrittäjyys on rohkean ihmisen ammatti ja elämäntehtävä. Se vaatii uskallusta unelmoida, mutta ennen kaikkea kykyä tarttua toimeen ja saada asioita tapahtumaan. Työntekoa ja tekoja suomalaisen työn puolesta. Rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä, kun tietää niiden tarjoavan valoisampaa tulevaisuutta. Samaa asennetta ja otetta EK:n Yrittäjävaltuuskunta ja pk-jäsenyritykset odottavat Suomen tulevilta päättäjiltä, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Kari Jussi Aho.

ILO:n työkonferenssi käynnistyi Genevessä

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 107. työkonferenssi on käynnistynyt Genevessä. Työkonferenssi kokoaa vuosittain yhteen kolmikantaiset delegaatiot järjestön 187 jäsenvaltiosta keskustelemaan monenlaisista työelämää koskevista kysymyksistä. Konferenssi alkoi 28.5. ja se kestää kaksi viikkoa. EK:lla on paikalla kolme edustajaa, Mika Kärkkäinen, Riitta Wärn ja Ilari Kallio.

Työllisyyden paraneminen näkyy palkkatilastoissa kahdella tavalla

EK:n juuri valmistuneessa tuntipalkkatilastossa on nähtävissä keskiansioiden lievää laskua useammalla alalla. Esimerkiksi teollisuuden kaikkien työntekijöiden keskiansion muutos oli -0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Lähes vastaava ansiokehitys, -0,3 prosenttia, tilastoitiin rakentamisen työntekijöillä. Tiedot ovat 4. neljännekseltä 2017.

Pinomaa bloggaa: SDP vähättelee verotuksen kasvuvaikutuksia

Sosiaalidemokraattisen puolueen 16.5. julkaisema vero-ohjelma uhkaa nostaa seuraavan hallituskauden aikana Suomen kokonaisverorasitusta tuntuvasti. Pienimpien tulojen verotusta halutaan keventää, mutta omistamiseen ja yrittämiseen kohdistuvien kiristysten kielteisistä kannustinvaikutuksista puolue ei juurikaan piittaa, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Verohavaintoja 17 vuoden ajalta

Kun viikon päästä keskiviikkona suljen Etelärannan oven, teen sen työntekijänä ja edunvalvojana ainakin tällä erää viimeistää kertaa. On aika luoda katsaus menneeseen reiluun 17 vuoteen ja ehkä ennustaa vähän tulevaakin, kirjoittaa veroasiantuntija Virpi Pasanen.

Nyyssölä bloggaa: Tietosuoja-asetuksen tulkintaa hullunkurisesti

Tuskin monikaan laki ihmisen historiassa on nostattanut samanlaista hypetystä kuin toukokuun lopulla voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus. Tietoa siitä on levitetty miljoonissa nettijutuissa, ja verkkosivujen laskurit kertovat sekunnin tarkkuudella, milloin uutukainen on todellisuutta missäkin Euroopan kolkassa.

Työllisyys on julkistalouden kuningas

Työelämä

Julkisen talouden lähivuosien tilanne on parantunut merkittävästi. Vielä viime vuoden puolivälissä ennustelaitokset arvioivat, että julkisen talouden alijäämä vuonna 2017 olisi noin 2% suhteessa bkt:hen. Toteutunut alijäämä on nykytiedon mukaan paljon pienempi, vain 0,6% bkt:sta. Luku löi ennustajat ällikällä, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Tanskanen bloggaa: Kuka maksaa eläkkeet syntyvyyden laskiessa?

Suomessa syntyneiden lasten määrä on romahtanut viime vuosina: vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta, vuonna 2017 enää 50 139. Synnytysikäisten naisten lukumäärä on pienentynyt ja samaan aikaan naisen elämänsä aikana saamien lasten kokonaismäärää kuvaava hedelmällisyysluku on pudonnut Etelä-Euroopan tasolle. Usein Suomea verrataan Ruotsiin, ja kerrotaan että jokin asia on lännessä paremmin. On näistä vertailuista mitä mieltä tahansa, ainakaan syntyvyyden romahdusta ei Ruotsissa ole viime vuosina tapahtunut.

Häkämies: Riihestä paukkuja työvoimapulaan

EK odotti maan hallitukselta päätöksiä yrityksiä vaivaavaan työvoimapulaan. Hallitukselle on annettava tunnustus, että näin tapahtui. Aina voi sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin tai että taso olisi voinut olla vahvempikin, mutta hyvä näin. Velkaantuvan maan liikkumatila ei ole suuri.

Katto korjattava hyvän sään aikana

Kasvu, työllisyys, kulutus, talouden ilmapiiri sekä monet muut talouden indikaattorit ovat viime aikoina kehittyneet EU-maissa hyvään suuntaan. Tilannetta ei olla kuitenkaan onnistuttu käyttämään riittävästi hyväksi. Vanha sanonta, että auringon paistaessa kattoa ei tarvitse ja sateessa sitä ei voi korjata, näyttää pätevän Euroopan taloustilanteeseen valitettavan hyvin, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Oksala bloggaa: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta (sote-uudistus) on eduskunnassa ratkaisevassa käsittelyssä. Jos esitys ei nyt mene läpi, siirtyy uudistus seuraavalle vaalikaudelle. Palaisimme siis taas lähtöpisteeseen. Näinhän tapahtui kahdella edellisellä vaalikaudella.

Urrila bloggaa: EU:n uudet rahoituslähteet kova pähkinä purtavaksi

EU:n budjetin rahoituksesta ja sen uudistamisesta keskustellaan parhaillaan aktiivisesti. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska Brexit johtaa tarpeeseen tasapainottaa budjettia joko uusilla tuloilla tai menojen supistamisella. Mario Montin työryhmä toi viime vuonna keskusteluun monia luonnosvaiheessa olevia ideoita EU:n uusiksi rahoituslähteiksi. Etla ja VATT selvittivät nyt valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta näiden ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta.

Häkämies: Suomea uhkaa verovaara

Trumpin esittämät tullit ja siitä pahimmillaan seuraava kauppasota ei ole ainut uhka suomalaisyrityksille. Yritysten verotettavaa tuloa halutaan siirtää yhä enemmän verotettavaksi sinne missä asiakkaat ja markkinat ovat.  Tämä tarkoittaisi verotulojen siirtoa Suomesta suuriin talouksiin. Samalla se rokottaisi pieniä innovaatiovetoisia maita kuten Suomea, kirjoittaa Jyri Häkämies MTV:n nettikolumnissa.

Riskit maailmantalouden hyytymiseen kasvaneet

”Menetetyn vuosikymmenen” jälkeen Suomi päässyt parantuneen kilpailukyvyn ja kasvuhakuisen talouspolitiikan ansiosta kansainvälisen talouden imuun. Suhdannetiedustelut ja ennusteet lupaavat nousun jatkuvan tänä vuonna, mutta riskit pitkään jatkuneen maailmantalouden kasvun hyytymiseen ovat lisääntyneet. Työllisyys on Suomessa vähitellen alkanut parantua ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Samalla yritykset raportoivat entistä useammin, että työvoiman saatavuus on tuotannon tai myynnin kasvun este.

Venäjän presidentinvaalit – hallitusvalinnat viestivät geopolitiikan ja talouden suunnista

Vladimir Putinin tähän asti merkittävimmässä, kansakunnan tilaa käsitelleessä, kampanjapuheessa 1. maaliskuuta päähuomion varasti käynnissä oleva asejärjestelmien kehitysohjelma. Vähemmälle huomiolle jäi puheen taloutta käsitellyt osuus. Suuri kysymys Venäjän talouden ja kaupan kehityksen osalta onkin, miten tasapaino geopolitiikan ja talouden välillä määritetään, eli pystyykö Venäjä uudistamaan talouttaan. Tähän liittyvä signaali saadaan viimeistään toukokuussa uuden hallituksen valinnan yhteydessä, bloggaa EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.