Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi alueellisen väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Arviota pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä luonnehdittiin uutisotsikoissa ”hurjaksi” ja ”synkäksi”. Ensimmäiset väliaikatiedot näyttävät siltä, että tämäkin ennuste aliarvioi kaupungistumisen todellisen vauhdin.
Julkisuudessa on käyty keskustelua tarpeesta saada yritysten digitaaliset tietovarannot käyttöön tilastoinnissa. Viime viikolla Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun nosti asian esille. Avaus on tervetullut. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on vielä paljon tehtävää datan hyödyntämisessä.
YLE uutisoi maanantaina 20.1. palkan riittämättömyydestä elämiseen. Kuten jutussakin todettiin, asumismenot muodostavat merkittävän osan kotitalouksien kulutusmenoista. Tilastokeskuksen mukaan lähes 25 % kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu asumiseen. Miten korkeaa asumisen osuutta saataisiin alaspäin?
Sijoitusten kestävyysluokituksen eli taksonomian lisäksi komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa on kirjaus yritysten kestävämmän hallinnoinnin edistämistä ja pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyden hillitsemistä koskien. Kysymys on yhtiöoikeuden ja pääomamarkkinoiden ytimessä olevista säännöistä.
Liikennealan ammattilaiset, järjestöt ja virkamiehet käyvät parhaillaan keskustelua liikenteen tulevaisuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kauaskantoista suunnitelmaa maamme liikennejärjestelmälle. Suunnitelma antaa suuntaviivat kolmelle hallituskaudelle kattaen koko liikenneverkon investoinnit ja ylläpidon. Suunnitelmaa tehdään ensimmäistä kertaa. Elinkeinoelämällä on omat toiveensa järjestelmälle.
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajat ja heidän lapsensa pärjäävät työmarkkinoilla, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Tiistaina 14.1. valtioneuvoston nimittämä tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) istuu ensimmäistä kertaa uuden pääministerin Sanna Marinin puheenjohtamana. Agendalla on varmasti tilannekuvan luominen. Voin vakuuttaa arvoisa pääministeri, että osaamisen ja innovaatiotoimien suhteen tilannekuva on harvinaisen selvä. Suomella on kaikki valttikortit käsissä palauttaa itsensä innovaatiotoiminnan kärkijoukkoihin. Tärkein niistä on elinkeinoelämämme halu tutkia ja kehittää.
EU tarvitsee yhteisen näkemyksen datatalouden suunnasta ja pelisäännöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö-, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtiovarainministeriö julkaisivat Suomen valmistelemat eurooppalaisen datatalouden periaatteet. Datatalous tulee näkymään varmasti myös komission työohjelmassa. Periaatteet raamittavat hyvin tulevaa keskustelua, ja jatkon pohjaksi kokosimme ensimmäisiä ajatuksiamme kahdesta keskeisestä periaatteesta, datan saatavuudesta ja jakamisesta.
Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö luovutti raporttinsa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä. Raportti maalaa synkän kuvan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMSin omasta toiminnasta. STM:n asettama selvityshenkilö tyrmää ehdotuksen kansallistaa lääkärihelikopteritoiminta vedoten palvelun laatuun, kustannuksiin ja toimitusvarmuuteen.
Tällä viikolla julkaistiin sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön uudet ennusteet. Kummankin mukaan Suomen vuotuinen talouskasvu jää lähivuosina prosentin tuntumaan. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsy näyttää tuskalliselta, mutta julkisen talouden tasapainottuminen vaatisi näillä ennusteilla lähestulkoon 77 prosentin työllisyyttä. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta kansainvälisen talouden alakulo jatkuu, ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen näkyy yhä voimakkaammin ja laaja-alaisemmin myös meillä.
Britannian parlamenttivaalien tulos ei jättänyt tilaa jossittelulle. Konservatiivipuolue voitti selkeän enemmistön ja pääministeri Johnson on todennut brexitin, Britannian EU-eron toteutuvan viimeistään ensi tammikuun lopussa. Britannian hallitus jatkaa nyt EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen läpiviemistä brittiparlamentissa.
Suomen työllisyysaste tulee nostaa 75 %:in vuonna 2023 ja lähemmäs 80 %:ia ensi vuosikymmenen loppuun mennessä, jotta julkisten palveluiden rahoitus on turvattu. Vuosikymmen vaihtuu aivan kohta, joten on hyvä kerrata, kuinka ison haasteen edessä paraikaa olemme.
Tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä painottuvat eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja vastuullinen yritystoiminta. Markkinoiden luottamus ei yksinkertaisesti voi perustua muulle. Siksi moni voi ajatella, että esimerkiksi eettiset ohjeet tulisi suoraan säätää laiksi myös tekoälyn käytössä. Ylevä lähtökohta, mutta lain ja etiikan yhteensovittaminen ei mene yksi yhteen.
Verohallinto on aiemmasta poiketen kertonut jatkavansa ALV-ilmoittamisen tietosisällön jatkamista keväälle 2020. Päätöstä ei siten alkuperäisen aikataulun mukaan kiirehditä valmiiksi vuonna 2019. EK on asiaan tyytyväinen ja peräänkuuluttaa edelleen vaikutusarviointeja päätöksenteon pohjaksi.
Kauppapolitiikka säilyy otsikoissa myös lähiviikkoina. EK:n johtaja Petri Vuorio taustoittaa ajankohtaisimpia teemoja.
Britannian EU-irtautumisen tarkat yksityiskohdat ovat täysin ilmassa. Jännityksellä odotamme, ratkaisevatko Britannian huomiset vaalit pitkään solmussa olleen brexit-vyyhdin. Varmaa on vain se, että brexit tulee heikentämään maan taloutta selvästi, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa
Tulevien pakkasten myötä uhkaa hyvinvointimme myös hyytyä. Viennin neuvottelut takkuavat ja Teollisuusliitto on uhannut lakoilla, joiden vaikutus kansantalouteemme on satoja miljoonia. Näitä menetyksiä ei koskaan saada takaisin. Onko maallamme varaa tähän?
Rahoitusmarkkinoilla ja kestävän rahoituksen edistämisellä tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ilmastonmuutos on uhka nykyisille sijoituksille: kestämättömiin kohteisiin kohdistetut sijoitukset ja omaisuus voivat muuttua arvottomiksi joko ilmastonmuutoksen fyysisten riskien tai sääntelyriskin realisoitumisen vuoksi.
Viekö sääntely viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet Euroopasta? Vai onko robottien yliherruus kulman takana, jos tekoälyä ei suitsita ja pian? Datatalouden nousu ja tekoälysovellusten yleistyminen kuluttajarajapinnassa ovat nostaneet tekoälyn voimakkaasti yleiseen tietoisuuteen.
EK:n eurooppalaisen kattojärjestön BusinessEuropen luoma käsite ”innovaatioperiaate” alleviivaa tarpeita muuttaa lainsäädännön prosesseja. Vain innovaatioille myönteinen lainsäädäntökulttuuri luo mahdollisuuksia löytää uusia, tuottavuutta parantavia ratkaisuja ja saattaa ne nopeasti maailman markkinoille. Tätä ajatusta korostaa myös työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina 3.12. järjestettävä korkean tason innovaatioseminaari.
Työterveyshuoltolaissa määritellään työterveyshuollon tavoitteeksi, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistoimin edistävät työhön liittyvien sairauksien ehkäisyä ja parantavat työn turvallisuutta. HS:n artikkelissa 26.11.2019 sanottiin, että uudistuva Kela-korvaus uhkaisi tätä kokonaisuutta.
Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Suomen hallitus saavuttaa keskipitkän aikavälin talouspoliittisen tavoitteensa ja onnistuu tasapainottamaan budjettinsa vuonna 2023. Tämän epäilyksen on tuonut viime aikoina julki useat asiantuntijat. Painavin puheenvuoro kuultiin pari viikkoa sitten Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Slush-viikolla on aihetta päivittää käsityksiä naisten yrittäjyydestä. Naiset asettavat jopa korkeampia kasvutavoitteita yrityksilleen kuin miesyrittäjät, tiivistää EK:n yrittäjyysasiantuntija Tuuli Mäkelä tuoreen yrityskyselyn tuloksia.
Nykyinen perhevapaajärjestelmä on lopputulosta tarkasteltaessa kaukana tasavertaisuudesta. Vapaat kasautuvat edelleen suuresti äideille. Mikään luonnonlaki ei määrää, että näin pitää olla myös jatkossa. Miehet ansaitsevat perhevapaajärjestelmä, jossa vapaiden käyttö on nykyistä tasaisempaa.
Lämpimät onnitteluni teille kaikille syksyn ylioppilaille. Niin teillä kuin aiemmin lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta valmistuneilla on edessä hyvä tulevaisuus, kirjoittaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Hallitus on jo tänä vuonna tehtaillut lisäbudjetteja ahkeraan tahtiin. Nettomääräisesti menoja on lisätty lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin pientä suhteessa siihen, mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.
Vaikutusarviot puuttuvat arvonlisäveron ilmoittamisen laajentamissuunnitelmista, kirjoittaa EK:n alv-asiantuntija Tiina Ruohola Helsingin Sanomissa 11.11.2019.
Suomessa on pitkään ollut hyvä suuntaus sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisessä, mutta viime ja toissa vuonna poissaolot lisääntyivät. Aiemmin johtavana poissaolon syynä ovat olleet tukiliikuntaelinsairaudet, mutta vuonna 2018 mielenterveyshäiriöt nousivat yleisimmäksi poissaolon syyksi. Mielenterveyshäiriöissä masennus on suurin sairaspoissaolon aiheuttaja ja sen lisääntyminen on merkittävää erityisesti 25-34 vuotiailla. Tämä muutos on havaittu myös kahdessa suuressa yrityksessä, joissa työterveyshuolto on käynyt läpi sairauspoissaoloja.
Tänään juhlitaan Suomessa isänpäivää, ensimmäistä kertaa virallisena valtiollisena liputuspäivänä. Isänpäivä nostettiin siis liputuspäivien hierarkiassa samanarvoiseksi äitienpäivän kanssa, jolla on jo pitkään ollut tämä status.
Ruotsissa verkkokaupan osuus apteekkimyynnistä on jo 11 %, kun Suomessa jäädään alle prosenttiin. Eron taustalla on Suomen vanhanaikainen apteekkisääntely.
Viime päivinä on kohuttu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa katsottiin, että työntekijän työaikaa ei voitu pidentää kiky-sopimuksen mukaisella 24 tunnilla vuodessa, koska hänen työaikansa oli sovittu työsopimuksessa tätä lyhyemmäksi. Tuomio on varsin yllättävä mm. sen vuoksi, että työtuomioistuin on päätynyt päinvastaiseen lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomiosta huolimatta kiky-tunnit on tehtävä kuten tähänkin saakka.
SAK, STTK ja Akava väittävät tänään yhteisessä tiedotteessaan, että EK on kieltäytynyt tekemästä jatkosopimusta ”Tutustu työelämään ja tienaa” -koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta. Lisäksi palkansaajajärjestöt väittävät, että EK haluaisi ”liudentaa” sopimuksen ”pelkäksi” suositukseksi. Järjestöt antavat tiedotteessaan jopa ymmärtää, ettei EK enää näkisi kesätyötä nuorille tärkeäksi mahdollisuudeksi saada kokemusta työelämästä ja yrityksille mahdollisuudeksi esitellä toimialaansa ja työpaikkojaan.
Verotuksen uudistusten kokonaiskuvan hallitseminen ja koordinointi on nykyisellään jäänyt turhan vähälle, kirjoittavat EK:n veroasiantuntijat Kauppalehdessä 4.11.2019.
Elinkeinoelämän pelot ovat käymässä toteen. Neuvottelut Euroopan seuraavan rahoituskauden 2021–2027 prioriteeteista käyvät kuumana eivätkä viestit jäsenmaiden neuvotteluista lupaa hyvää, kirjoittavat Janica Ylikarjula ja Mika Tuuliainen.
Valtakunnallinen veropäivä on saanut näppäimistöt sauhuamaan kuumana heti aamusta, kun suomalaiset selvittävät kilpaa ystävien, tuttavien ja kylänmiesten ja -naisten verotietoja. Kiinnostusta herättävät erityisesti tulojen ja mätkyjen tai vastaavasti veronpalautusten määrät – kuka on tienannut niin sanotusti liikaa ja kuka on maksanut vuoden varrella veroja joko liikaa tai liian vähän. Näitä tietoja tarkastellessa olisi hyödyllistä vilkaista myös sitä riviä, joka kertoo tuloista maksettujen verojen ja maksujen määrän. Määrä todennäköisesti sekä yllättää että järkyttää.
Uupumus on kuin ”sammakko kattilassa”. Ensin se sopeutuu ja sietää yhä kuumenevia olosuhteita, kunnes kiehumispiste ylittyy ja sietäminen loppuu. Noin joka neljäs työelämässä on kokenut vähintään lievää työuupumusta viimeisen vuoden aikana.
EU:n sisämarkkinoilla rehottaa kaupan esteet: epätasaista sääntelyä, kotiinpäin vetämistä julkisissa hankinnoissa ja protektionismia.
Puolustusvoimien taannoinen mainoskampanja ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” jäi monen mieliin esimerkkinä onnistuneesta viestinnästä. Jotain samankaltaista tarvittaisiin myös kauppapolitiikan logiikan kirkastamiseksi, kirjoittaa Peter Fredman Kauppalehdessä 21.10.2019.
Palkkatuen käytön lisääminen yksityisellä sektorilla ei ole kiinni määrärahoista. Rahaa on jäänyt käyttämättä. Raha tulee ”kelpaamaan” yksityisen sektorin työnantajille nykyistä enemmän poistamalla palkkatuen käytön esteitä.
EK:n brexit-asiantuntija Janica Ylikarjulan muistio tiivistää uuden brexit-tilanteen brittien, EU:n ja elinkeinoelämän näkökulmasta.
Kuinka Mayn ja Johnsonin aikaansaamat brexit-sovut eroavat? Merkittävimmät muutokset koskivat Irlannin rajan erityiskysymystä. Myös tulevaa suhdetta koskevaan poliittiseen julistukseen tuli muutoksia, ilmenee EK:n johtavan asiantuntija Janica Ylikarjulan yhteenvedosta.
Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa asiakkaiden palvelukokemusta erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Silti yritykset hyödyntävät heikosti kyberturvallisuuden myyntipotentiaalia palveluidensa myynnin kasvattamisessa. Potentiaalin kääntäminen myynniksi edellyttää ainoastaan kahta asiaa: palvelu on riittävän turvallinen ja sen turvallisuudesta viestitään rohkeasti.
Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.
Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?
EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan talousjärjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun, kirjoittaa EK:n Kiina-asiantuntija Ari-Pekka Jämsen Ekonomiska Samfundets Tidskrift -julkaisussa.
Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2017 lopulla niin sanotuista lyhyen aikavälin parannusehdotuksista (quick fixes) EU-alueella tapahtuvaan tavarakauppaan liittyen. Muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2020. Suomessa ehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja laki säädettäneen lähiviikkojen aikana. Perjantaina 11.10.2019 eduskunnan verojaostossa käytiin asiassa valmistava keskustelu.
Netissä surffaillessa kaikki ovat törmänneet evästeisiin ja erilaisiin ilmoituksiin ja suostumispyyntöihin. Evästeet ovat vierailtujen sivustojen tietokoneelle tallentamia tietoja, osa niistä on välttämättömiä, teknisiä evästeitä ja osa suostumuksenvaraisia.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee käynnistää uuden säädöksen valmistelu tukemaan työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoimintaa, vaatii johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. Lainsäädäntöä tarvitaan etenkin työkyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvien epäselvyyksien poistamiseksi. Julkisen sektorin Kevalla tämä säännös jo on.
Isäni on astronautti ja äitini ninja jo toisessa polvessa. Molemmat ovat ammattinsa valioita. Itsekin olen melko hyvä kaikessa mitä teen. Saatan olla jopa Lionel Messiä parempi jalkapalloilija. Täyttä varmuutta asiasta ei kyllä ole, koska emme ole koskaan pelanneet vastakkain. Jääkiekkoa pelaisin taatusti jo änärissä, jos vain osaisin luistella hiukan paremmin.
Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.