Blogi

Viikon kysymys: Miksi talousennusteita tehdään?

vkonkysymys_w800_h400

Viranomaiset, yksityiset tutkimuslaitokset ja monet pankit tekevät kokonaistaloudellisia ennusteita, joissa tarkastellaan erityisesti BKT:n, työllisyyden, inflaation ja julkisen talouden kehitystä lähivuosina. Suomessa kokonaistaloudellisten ennusteiden säännöllisiä julkaisijoita on runsas tusina. Vaikka ennusteisiin liittyy usein suurta epävarmuutta, tarvitaan niitä kuitenkin yritysten, julkisen vallan sekä myös kotitalouksen taloudellisten päätösten ja suunnitelmien tueksi ja taustaksi.

Signaaleja talouskasvusta

tutka

Suomen talouden vuosikausien mittainen kärsimysnäytelmä on saanut viime aikoina myös uusia, valoisampia piirteitä. Talouden tunnelmat olivat viime vuoden loppua kohden hyvässä nousussa. Tuoreimpien tilastoarvioiden mukaan viime vuoden BKT:n kasvu olisi ollut 1,6 %, mikä neljän heikon vuoden jälkeen näyttää jo jonkinmoiselta pyrähdykseltä, kirjoittaa Jouko Kangasniemi.

Politiikka varjostaa EU:n uutta vuotta

Janica Ylikarjula w800

Jos vuosi 2016 opetti jotakin, niin sen, ettei mikään EU:ssa ole varmaa. Yllätyksiin on syytä varautua myös kuluvana vuonna. Elinkeinoelämä ei kaipaa EU:lta tänä vuonna uusia mahtipontisia visioita tai suurisuuntaisia projekteja, bloggaa EK:n EU-asiantuntija Janica Ylikarjula.

Jyri Häkämies: Juhlavuodesta uutta vauhtia

Jyri Häkämies

Uusi vuosi 2017 käynnistyy toiveiden sävyttämänä – jospa talouden ja työllisyyden käänne nyt tapahtuu. Toiveisiin on perusteita, vaikka globaali maailma tarjoaa Suomen kaltaiselle kansainvälisyydestä riippuvaiselle maalle enemmänkin epävarmuuksia. Suomessa kuultiin jo edellisen vuoden lopulla monia hyviä uutisia. Kuluttajien luottamus oli vahvimmillaan vuosikausiin, Turun seudun uudet tilaukset telakka- ja autoteollisuudessa nostivat odotuksia teollisuuden käänteestä ja samoin…

Markus Äimälä bloggaa: Työllistämisen esteitä raivataan

Markus Äimälä

Uuden työntekijän palkkaaminen on etenkin pienelle yritykselle iso päätös. Yritys joutuu arvioimaan, kuinka kipeästi se tarvitsee työntekijää ja mitä riskejä työntekijän palkkaamiseen liittyy. Kannattaako ottaa riski vai pystyisikö yrittäjä itse tai muut työntekijät tekemään entistä pidempää päivää vai olisiko parasta turvautua vuokratyöntekijään? Ensi vuoden alusta tulevat lainmuutokset kallistavat vaakaa työntekijän palkkaamisen suuntaan. Työllistämispäätöksiä jarruttaa muun…

Kuluttajat ennakoivat nousevaa talouskehitystä

shopping-cart

Tilastokeskuksen kuluttajabarometri on yli 20 vuoden ajan selvittänyt kuukausittain kuluttajien näkemyksiä ja odotuksia sekä yksittäisen henkilön että maan yleisestä taloudesta. Kansalaisten säännöllinen haastatteleminen ja kuluttajien käyttäytymisen ennakointi on aiheellista, sillä yksityinen kulutus on merkittävin yksittäinen talouskasvun osatekijä Suomessa. Kuluttajien luottamus ja odotukset ennakoivat kohtuullisen hyvin muun muassa BKT:n kehitystä.

Tero Honkavaara bloggaa: Sote-uudistuksen vanavedessä rohkeampi veroremontti

Prosentit

Sosiaali- ja terveydenhoidon rahoitusvastuun siirtyminen kunnilta valtiolle on merkittävä muutos Suomen julkisen sektorin rahoituksen kokonaisuuteen. Valtion tuloja on lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä siirtyvän rahoitusvastuun verran. Myös verotusta on rukattava. Ehdotuksen mukaan valtion ansiotuloverotusta kiristettäisiin voimakkaasti. Jotta verotus ei kokonaisuutena kiristyisi, kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa 12,3 prosenttiyksiköllä. Tämä turvaisi verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun uudistuksen…

Petri Vuorio bloggaa: Iran – Lähi-idän uusi kulta-aitta vai Trumpin ulkopolitiikan pelikenttä?

Iran_ chess-game

Iran on merkittävin eurooppalaisyrityksille viime vuosina avautunut uusi markkina. Näköpiirissä olevat mahdollisuudet ovat tänä vuonna solmitun ydinsopimuksen ja sen tuloksena lientyneiden pakotteiden ansiosta merkittäviä. Kun satojen miljardien eurojen investointitarpeisiin lisätään 80 miljoonan iranilaisen mahdollinen kulutusbuumi, syntyy helposti käsitys todellisesta Lähi-Idän Klondykesta. Epävarmuutta luovat erityisesti presidentti Trumpin tulevat ulkopoliittiset linjaukset sekä Iranin omat presidentinvaalit ensi keväänä.…

Jari Huovinen bloggaa: Yrittäjyyskulttuurin vallankumous on täällä

Kohta se on taas täällä: parin viikon päästä maan valtaa valtava startup-hypetys, kun saamme todistaa kasvuyrittäjien ja pääomasijoittajien vuosittaista invaasiota Helsingissä. Kyse on tietysti mahtavat mittasuhteet saaneesta Slush-tapahtumasta. Siellä toteutetaan yrittäjyysvallankumousta, jossa suomalaisille perinteinen ”pidetään kynttilää vakan alla” -kulttuuri muuttuu yön yli hurmoshenkiseksi ja taivaita tavoittelevaksi kansanliikkeeksi. Slush-kuplan ulkopuolelta katsottuna tämä uuden sukupolven itsetietoisuus ja -varmuus…

Mika Susi bloggaa: Onko turvallisuus tarpeeton kuluerä vai tuottoisa investointi?

kyberturvallisuus

Olemme nähneet melkoisen aallon erilaisia yrityksiin kohdistuvia verkkorikoksia ja huijauksia. Verkkorikollisuudesta ja -uhkista on tullut kaiken kokoisten yritysten arkipäivää. On toimitusjohtajahuijauksia, identiteettivarkauksia, kiristyshaittaohjelmia ja palvelunestohyökkäyksiä. Välillä voi olla vaikea hahmottaa mikä yritystä aidosti uhkaa ja miten siltä voisi suojautua? Olemme jo vuosikymmeniä tottuneet investoimaan perinteiseen työturvallisuuteen suojavälineiden, kattavan koulutuksen sekä riskien kartoituksen ja arvioinnin avulla.…

Taneli Lahti bloggaa: Euroopalla paljon kiinni suhteissa Yhdysvaltoihin

Eilen selvisi viimein kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Reaktiot olivat voimakkaita paitsi Yhdysvalloissa myös muualla maailmassa. Euroopassa vaalikamppailua seurattiin tiiviisti ja tunteella. Hyvästä syystä, sillä Euroopan ja Yhdysvaltain yhteys on ainutlaatuinen historiallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Valinnalla on vaikutuksia myös eurooppalaisten elämään ja näkymiin.

Penna Urrila bloggaa: Kaupungistumisella vauhtia tuottavuuteen

36629858 - view over the city of tampere, finland in the winter in daylight

Väestön muuttoliike kaupunkeihin on yksi tämänhetkisistä suurista muutosvoimista. Erityisesti kehittyvissä maissa kaupungistuminen on ollut viime vuosikymmeninä ripeää. Kaupunkiväestön osuus koko maailman väestöstä ylitti äskettäin puolet, ja jo neljäsosa maailman väestöstä asuu yli miljoonan asukkaan kaupunkiseuduilla. Ehkä hätkähdyttävintä on se, että jo puolet maailman bruttokansantuotteesta tuotetaan alueella, jonka pinta-ala on vain 1,5 % maapallosta. Kaupungistuminen on…

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa Eurostat?

vkonkysymys_w800_vihrea

Eurostat tarkoittaa Euroopan unionin yhteistä tilastoviranomaista. Sen tehtävänä on tuottaa ja julkaista vertailukelpoisia tilastoja eurooppalaisella tasolla. Se ei itse kerää tietoa, vaan tietojen keruu tehdään jäsenmaissa. Eurostatissa yhdistetään ja varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus. Eurostat julkaisee noin 300 tilastojulkaisua vuodessa. Eurostatilla on laaja tietokanta. Se on jaettu yhdeksään teemaan. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi tietoja on saatavissa myös EU:n jäsenehdokasmaista sekä…

Simo Pinomaa bloggaa: Julkistalouksien vertailu aiheuttaa harmaita hiuksia

vakijoukko_iStock_000013889316

Suomen julkisen talouden koko herättää aika ajoin vilkasta keskustelua. Aihe on kiistelty, sillä kukapa ei kannattaisi kattavia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita, hyviä eläkkeitä ja anteliasta työttömyysturvaa. Paisuvat menot on kuitenkin rahoitettava, mikä auttamattomasti merkitsee kiristyvää verotusta. Eurostatin keräämien tietojen mukaan Suomella on Euroopan laajin julkinen talous. Mittarina käytetään kaikkia julkisia menoja suhteutettuna kansansantuotteeseen. Suomi on…

Viikon kysymys: Mikä on arvonlisäveron tarkoitus?

vkonkysymys_w800_alkup

Arvonlisäverotuksessa veroa maksetaan tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta, eli se on kulutusvero. Veron maksajina käytännössä toimivat hyödykkeiden lopulliset kuluttajat, eli kotitaloudet. Arvonlisävero on myös välillinen vero, jolloin veron lopulliset maksajat eli kuluttajat eivät tilitä veroa valtiolle, vaan veron tilittäjinä toimivat hyödykkeitä myyvät yritykset. Yritykset siirtävät veron myytävien tuotteiden myyntihintoihin, joten kuluttajat maksavat tuotteen oston yhteydessä veron…

Vesa Rantahalvari bloggaa: Emu-puskureita käytetään jo

Vesa Rantahalvari

Työllisyyden edistäminen edellyttää uusia innovaatioita. Niiden synnyttäminen vaatii muun muassa riittäviä tutkimus- ja kehittämisvaroja sekä riskirahoituksen saatavuutta. Nykyiset voimavarat näihin ovat riittämättömät. Eduskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen on oikeassa todetessaan tarpeen näiden voimavarojen kasvattamiseen (Verkkouutiset 16.10.2016). Hän esittää 0,5-1,0 miljardin euron rahoituslähteeksi niin sanottuja Emu-puskureita. Idea on kuitenkin epätarkoituksenmukainen seuraavista syistä. Työeläkejärjestelmän niin sanottua…

Mikael Ohlström bloggaa: Energia on politiikka ja politiikka energiaa

Mikael Ohlström

Maailman suurin energia-alan tapahtuma osoitti heti avajaisissa, että energia on politiikkaa ja politiikka energiaa. Kyse on Maailman energianeuvoston (WECin) joka kolmas vuosi järjestämästä kokouksesta, joka pidetään tänä vuonna Istanbulissa Euroopan ja Aasian rajalla. Geo- ja maailmanpolitiikka näytteli maanantain avajaisissa suurta osaa, kun puhujapönttöön marssivat vuorollaan Turkin, Venäjän, Azerbaidzhanin, Venezuelan ja ”Pohjois-Kyproksen” presidentit. Turkin vahvistuvaa roolia…

Mikael Ohlström bloggaa: Energia on politiikkaa ja politiikka energiaa

Mikael Ohlström

Maailman suurin energia-alan tapahtuma osoitti heti avajaisissa, että energia on politiikkaa ja politiikka energiaa. Kyse on Maailman energianeuvoston (WECin) joka kolmas vuosi järjestämästä kokouksesta, joka pidetään tänä vuonna Istanbulissa Euroopan ja Aasian rajalla. Geo- ja maailmanpolitiikka näytteli avajaisissa suurta osaa, kun puhujapönttöön marssivat vuorollaan Turkin, Venäjän, Azerbaidzhanin, Venezuelan ja ”Pohjois-Kyproksen” presidentit. Turkin vahvistuvaa roolia kaasun…

Viikon kysymys: Miksi EK tekee palkkatilastoja?

vkonkysymys_w800_vihrea

EK tuottaa palkkatilastoja erityisesti toimialojensa työmarkkinaedunvalvontaa varten. Palkkatilastojen avulla seurataan ansiokehitystä, -tasoa ja rakenteita eri aloilla ja henkilöstöryhmissä. Palkkatilastoaineistoa tarvitaan myös silloin, kun työehtosopimusneuvotteluissa lasketaan palkankorotusten kustannusvaikutuksia.

Yrityskohtaista palkkatietoa EK palkat Online -palvelusta

rahaa_lompakko

EK tuottaa vuosittain kaksi laajaa palkkatilastoa, kuukausipalkkatilaston ja tuntipalkkatilaston. Kuukausipalkkatiedustelu käy parhaillaan kiihkeimmillään ja tulokset valmistuvat helmikuussa. Tuntipalkkatiedustelun vuoro on keväällä. Palkkioksi tiedusteluihin vastaamisesta yritykset saavat hyödyllistä tietoa niiden omasta palkkatasosta ja vertailutietoa koko alan keskiarvoihin.

Taneli Lahti: EU:lle on löydettävä oikea suunta

Taneli Lahti

EU:n evoluutio on jälleen kiihtynyt. Seuraavien vuosien valinnoilla voi olla suuria vaikutuksia eurooppalaisten arkeen. EK on mukana vaikuttamassa kehityksen suuntaan. EK:n EU-asioiden johtaja Taneli Lahti kertoo, miten EU-tarina on Suomen kannalta edistynyt ja mihin suuntaan juonen pitäisi kehittyä.

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa talous- ja rahaliitto?

vkonkysymys_w800_h400

Kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota osallistuvat talous- ja rahaliittoon EMUun. Lyhenne tulee sanoista Economic and Monetary Union.  Talous- ja rahaliiton tärkein asia on yhteinen valuutta, euro. Suurin osa EU-maista on ottanut sen käyttöönsä. Yhdessä nämä 18 valtiota muodostavat euroalueen. Näiden maiden rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki EKP.

Janica Ylikarjula bloggaa: Korkea aika EU-budjetin radikaalille uudistamiselle

Janica Ylikarjula w800

Vääntö EU:n tulevasta monivuotisesta talousarviosta on alkanut. Harva kysymys on EU-jäsenmaille yhtä herkkä kuin unionin budjetti, joka on tällä hetkellä suuruudeltaan noin prosentti EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Elinkeinoelämän näkökulmasta EU:n tuoma lisäarvo ei muodostu ensisijaisesti EU-tason rahoituksesta, vaan ennen kaikkea eurooppalaisten toimintapuitteiden luomisesta kuten yhteisistä sisämarkkinoista. EU-rahoitus on kuitenkin tärkeä työväline unionin kehittämisessä. Komissio on hiljattain…

Virpi Pasanen: Eteneekö kansainvälisen verotuksen uudistustyö maaliin – vai kompastuuko populismiin?

Virpi Pasanen bloggaa  kansainvälisestä verotuksesta.

Kansainvälisen verotuksen asiantuntijat ovat tällä viikolla kokoontuneet Madridiin International Fiscal Associationin (IFA) vuosittaiseen verokongressiin. Kongressipäivien ajan on tarjolla toinen toistaan mielenkiintoisempia paneelikeskusteluja, joissa asiantuntijat eri toimialoilta käyvät läpi verojärjestelmien haasteita ja erityisesti kansainvälisen verojärjestelmän tulevaisuuden näkymiä. Tänä vuonna keskusteluja on syystä hallinnut aggressiivisen verosuunnittelun estämiseen tähtäävät hankkeet, sillä pyritäänhän niillä muuttamaan kansainvälisen verotuksen periaatteita. OECD:n piirissä työtä…

Irina Simola bloggaa: Digimurroksen äärellä yhtä luukkua tavoittelemassa

Tietosuoja

Digitalisaatiosta ja sen tuomista mahdollisuuksista on riittänyt puhetta viime aikoina. Ja oikeasti: pakko siinä on jotain potentiaalia olla, kun tällainen riski- ja ongelmaorientoitunut ympäristöinsinöörikin siitä innostuu. Tästä yhä laajemmalle leviävästä ”positiivisesta pössiksestä” kannattaisi nyt ottaa kaikki hyöty irti. Digitalisaation merkitys Suomen tulevaisuudelle on oivallettu hallitusohjelmaa myöden. Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen alla toteutuksessa on tärkeitä projekteja…

Oksala bloggaa: Kolmikanta ei sido hallituksen käsiä

Ilkka Oksala w800

Julkisuudessa käydään aika ajoin kovastikin keskustelua siitä minkälaiseen kolmikantayhteistyöhön Kilpailukykysopimus maan hallitusta velvoittaa. Osa keskustelijoista väittää Kilpailukykysopimuksen sitovan hallituksen kolmikantaiseen päätöksentekoon. Kun tarkemmin arvioi tämän väitteen esittäjiä, voi heidät jakaa kahteen ryhmään. Toiset väittävät näin, koska eivät halua hallituksen etenevän työelämän asioissa ilman ay-liikkeen lupaa. Toiset väittävät näin, koska haluavat kieltää hallituksen sisäiset ongelmat päätöksenteossa. Todellisuudessa…

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa työkykyjohtaminen?

vkonkysymys_w800_alkup

Työkykyjohtamisen ydinasioita ovat työn ja työympäristön kehittäminen ja toisaalta erilaisten työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Keskeisiä työkaluja ovat mm. puheeksi ottamisen mallit, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä toimet työhön paluun tukemiseksi.

Jan Schugk bloggaa: Sairauspoissaolot vähentyneet – mikä on diagnoosi?

Jan Schugk

Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsaus vuodelta 2015 ja siihen sisältyvät tiedot sairauspoissaoloista ovat valmistuneet. Luvut perustuvat EK:n jäsenyrityksille suunnattuun kyselyyn, johon koottiin noin 202 000 työntekijän tiedot  eri toimialojen yrityksistä. Kokonaisuudessaan sairauspoissaolot ovat kehittyneet myönteisesti, siis vähentyneet hieman. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja kertyi EK:n jäsenyrityksissä keskimäärin 4,0 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 4,3 %. Suunta…

Korkeakoulutukselle riittää markkinoita

Nuoria_koulussa_Serguei_Vlassov_123rf

Opiskelu suomalaisissa korkeakouluissa muuttuu maksulliseksi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ensi vuoden alusta. On herännyt keskustelu siitä, onko suomalainen koulutus sen jälkeen enää houkuttelevaa kansainvälisille opiskelijoille. Ruotsi oli saman tilanteen edessä viisi vuotta sitten. Hakijamäärät romahtivat, mutta lähtivät uudelleen nousuun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK järjesti opintomatkan Tukholmaan, jotta Ruotsin oppeja voitaisiin hyödyntää meillä. Matkalle osallistui edustajia sekä korkeakouluista että elinkeinoelämästä.

Petri Vuorio bloggaa: ”Kalastuksen kansallisten erikoisuuksien jäljillä” Venäjän Karjalassa

Petri Vuorio

EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio vieraili viime viikolla Laatokan Karjalassa Ville Haapasalon tähdittämän venäläisen kulttielokuvan jalanjäljillä. Kalaan ei elokuvan hengessä ehditty, mutta haaviin tarttui paljon hyötytietoa alueen suomalaisyritysten toiminnasta. Samalla tarjoutui mahdollisuus havainnoida duuman vaalien ennakkotunnelmia sekä Karjalan infrastruktuurin nykytilaa.

Blogissa: Kaupungistuminen tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia

Havainnekuva Espoon uuden kaupunginosan, Fiinnoon tulevasta keskustasta.

Kaupungistuminen on trendi, joka tuo mukanaan monia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Arvioiden mukaan 66 prosenttia maailman ihmisistä asuu vuoteen 2050 mennessä urbaaneilla alueilla, mikä haastaa esimerkiksi kaupunkien liikennejärjestelyt. Liikenteen merkitys on keskeinen päästöjen vähentämisessä, mutta ratkaisua kaipaavat myös kaupunkien liikenneruuhkat. Kyse on siitä, miten kaupungit pystyvät tarjoamaan mahdollisimman vähäpäästöisen, miellyttävän, vauraan ja turvallisen asumisympäristön. Suomessa…

Simo Pinomaa bloggaa: Hillittyä menoa julkisessa taloudessa

eurosakki_w600

Hyvät uutiset Suomen taloudesta ovat viime vuosina olleet kortilla. Yhden sellaisen voi kuitenkin poimia valtiovarainministeriön viime viikolla julkaisemasta taloudellisesta katsauksesta. Valtion menot eivät kasvaneet lainkaan viime vuonna. Tähän oli syynä edellisen hallituksen menoleikkaukset. Viimeksi vastaava koettiin vuosituhannen alussa IT-kuplan puhkeamisen aikoihin. Positiivista on sekin, että kaikkien julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kääntymässä laskuun. Se antaa…

Saila Turtiainen bloggaa: Vapaakauppa vastatuulessa – kääntyvätkö tuulet?

Elokuussa EU:n rivit hajoilivat varsin näyttävästi, kun kahden suuren EU-maan ministerit kyseenalaistivat USA:n kanssa käytävien TTIP-vapaakauppaneuvotteluiden jatkamisen. Tällaiset irtiotot herättävät huolta EU:n kauppapoliittisesta toimintakyvystä. Suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta EU:n yksi selkeimmistä hyödyistä on tullut aktiivisen kaupanvapauttamisen ja uusien vapaakauppasopimusten neuvottelemisen kautta. EU pystyy ison sisämarkkinansa ansiosta neuvottelemaan huomattavasti parempia kauppasopimuksia kuin mikään maa yksin. EU:lla on…

Turvallisuuspolitiikka ja verovääntöä ym. #Brysselinpöhinää

Mitkä asiat ovat nyt pinnalla Brysselissä? EK:n Brysselin-toimiston väki poimi parhaat palat viikon EU-keskusteluista. EU:n turvallisuuspolitiikkaan kaivataan tiiviimpää yhteistyötä Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa nähdään laajasti tarvetta entistä tiiviimmälle EU-tason yhteistyölle. Nämä teemat ovat myös kansalaisten ykköshuolia. Aihe oli esillä brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin vuosiseminaarissa. Pakolaistilanne, terrorismi ja Venäjä nostettiin keskusteluissa esille suurimpina turvallisuusuhkina. Mukana keskustelussa oli Michel…

Blogissa: Ruotsissa jokainen osaa brändätä

Riikka Tähtivuori 800 px

Tukholmassa liikkuessaan ei voi olla huomaamatta, miten näyttävästi ja silmiinpistävästi ruotsalaiset osaavat tuoda esiin tavaroiden ja palvelujen brändejä. Katukuva todistaa oikeaksi viime keväänä julkaistun tavaramerkkiselvityksen tulokset: Ruotsi kirii tavaramerkkien hyödyntämisessä yhdessä Viron kanssa kirkkaasti Suomen ohi. Vaikka Tukholmassa on paljon tarjontaa, jokaiselle tuotemerkille löytyy oma paikkansa erottautua massassa. Eikä brändääminen jää pelkästään tuotteisiin ja palveluihin,…

Virpi Pasanen bloggaa: Pohjoismaiden verojärjestelmillä yhteiset kipupisteet

pohjoismaat_kartta

Pohjoismaiden elinkeinoelämän järjestöjen veroasiantuntijoiden tapaamisessa viime viikolla oli erinomainen mahdollisuus vertailla maiden verojärjestelmiä. Kuten niin moneen muuhun asiaan, niin myös verotuksen vertailuun pohjoismainen viiteryhmä on meille osuva. Pienet avoimet vientitaloudet, laajojen hyvinvointipalveluiden tarjoaminen ja syrjäinen sijainti luovat paineensa ja mahdollisuutensa myös verotukseen. Ansiotuloverotuksen kireys yhteinen tuska Pohjoismaiden yhteinen tuska tuntuu olevan edelleen kireä ansiotuloverotus. Pohjoismaista…