Blogi

Kriisiriihestä iso lisäbudjetti ja lisää akuutteja tukitoimia

Hallitus keskittyi kehysriihessä akuutin koronatilanteen hoitoon. Yrityksille myönnettiin lisää suoraa tukea ja jonkin verran lainainstrumentteja, mutta on suuri riski, että tilanteen pitkittyminen vaatii vielä uusia toimia. Katsetta on vähitellen uskallettava suunnata eteenpäin, ja toukokuussa tehtävä seuraava lisäbudjetti on yritysten kannalta myös hyvin olennainen.

Sami Pakarinen kirjoittaa: Missä vaiheessa olemme koronakriisiä?

Kuinka käynnissä oleva koronakriisi suhteutuu Suomen suureen 1990-luvun lamaan? Pahimpana lamavuonna 1992 lähes 7 400 yritystä ajautui konkurssiin. Tämä vastasi 3,5 prosenttia kaikista yrityksistä. EK:n tuoreen yrityskyselyn perusteella peräti 18 prosenttia yrityksistä on nyt vaarassa ajautua koronaviruksen takia konkurssiin.

Työ, perhe ja korona-arki – laajennettu hoitoetu yhtälöä ratkaisemaan!

Korona on ajanut suomalaiset perheet laajamittaisesti koteihinsa – päiväkoti-ikäiset leikkimään, kouluikäiset lapset etäkouluun ja vanhemmat etätöihin. Jos arjen yhtälö oli jo ennen korona-arkea välillä vaikeasti ratkaistavissa, koronan lisääminen yhtälöön on moninkertaistanut haasteen. Perheiden arjen muutos heijastuu myös päiväkoteihin ja muihin lastenhoitopalveluiden tarjoajin, joissa YT-neuvottelut ja sulkemisuhka ovat pienten asiakkaiden lähdön jälkeen tosiasioita, kirjoittaa Anita Isomaa.

Vieltojärvi bloggaa: Korkeakouluvision hyvät tavoitteet karkaamassa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen julkaisemasta ammattikorkeakoulubarometristä käy ilmi, että ammattikorkeakoulujen johto ei usko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorten ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon ja TKI-investointien osuus bruttokansantuotteesta nousisi 4 prosenttiin.

Häkämies: Koronavirus haastaa kaikki yhteistyöhön

Olemme saaneet Suomeenkin kutsumattoman vieraan, koronaviruksen. Uutiset Euroopasta ovat päivä päivältä tulleet huolestuttavimmiksi. Jos Italian kokoinen maa on käytännössä kiinni, sillä on vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten arkeen unohtamatta virukseen sairastuneiden ja lähiomaisten inhimillistä hätää. Myös Euroopan talouteen vaikutukset ovat kielteisiä. 

Hannu Ylänen bloggaa: Kun mikään ei riitä

Kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen ja muut yhteiskunta- ja yritysvastuuseen kuuluvat tavoitteet ovat nousseet vahvasti komission agendalle. Niinkin vahvasti, että välillä tuntuu, ettei komissiossakaan ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea ollaan ehdottamassa ja aloittamassa.

Paitsi sinä, myös mobiililaitteesi on kiinnostava

Joka päivä taskussasi kantamasi puhelin ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkä puhelin. Se on usein myös pääsy työsähköpostiisi, henkilökohtaiseen sähköpostiisi, muihin käyttämiisi viestintäsovelluksiin ja luottamukselliseen viestintääsi, sosiaalisen median tileillesi, työ- ja henkilökohtaisiin dokumentteihisi, valokuviisi ja videoihisi.

Rantahalvari bloggaa: Moni kakku päältä kaunis – case työttömyysturvakytkös

Mitä, jos ei päivääkään työtä tehnyt eikä senttiäkään työttömyysvakuutusmaksuja maksanut saa korkeamman työttömyysetuuden kuin vuosikymmeniä töissä ollut pienipalkkainen, joka on maksanut ansioon sidottua työttömyysturvaa? Tätä sietää pohtia, kun työnsä aloittavan sosiaaliturvan uudistamiskomitean pöydälle tulee suurella varmuudella työttömyysturvan ns. kytköksen poistaminen.

Urrila bloggaa: Virusepidemian jatkuminen voi muuttaa jopa maailmantalouden rakenteita

Viime päivien uutisointi koronavirusepidemiasta on herättänyt huolta sekä kansalaisissa, yrityksissä että finanssimarkkinoilla. Todennäköisyys Kiinasta lähteneen epidemian saamiseksi nopeaan hallintaan on pienentynyt selvästi. Tautitapaukset suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa Italiassa ja Kanarialla konkretisoivat uhkaa jokaiselle. Finanssimarkkinat ovat alkuviikolla olleet kautta maailman myllerryksessä. Osakekurssit ovat pudonneet rajusti, korot ovat laskeneet entistä matalammalle ja arvelut keskuspankkien voimakkaammasta väliintulosta ovat kasvaneet.

Sinäkin olet kiinnostava – mutta miksi?

Organisaation toimintaan ja työntekijöihin liittyvä arkiseltakin vaikuttava tieto voi olla kiinnostavaa toimijalle, joka tavoittelee pääsyä salassa pidettävään materiaaliin. Kaikissa työtehtävissä työntekijällä on yleensä pääsy johonkin, jota ulkopuoliset voivat hyödyntää myös vääriin tarkoituksiin, olipa kyse sitten tiedosta, tietoverkosta tai toimitilasta.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Komission sääntelysuunnitelmat tekoälylle ja datalle julki – mitä uusi datastrategia pitää sisällään?

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta. Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella: Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää…

Ole organisaatiosi tietoturvan vahvin lenkki myös matkustaessasi

Matkustusturvallisuuden tulisi olla kiinteä osa organisaation normaalia turvallisuustoimintaa, ei erillinen turvallisuuden osa-alue. Matkoilla työntekijät ja heidän hallussaan oleva tieto ovat turvallisuuden näkökulmasta erityisen haavoittuvaisia. Kun organisaation tietoa kuljetetaan toimitilojen ulkopuolelle, kasvaa aina riski siitä, että tietoon pääsee käsiksi joku, jolle se ei kuulu. Matkustaessa korostuvat mahdollisuus henkilötiedusteluun, eli ihmisiltä tehtävään tiedonhankintaan, sekä riski siitä, että…

Kauppapolitiikka-blogi: Muutama huomio maailmantaloudesta koronavirusepidemian kynsissä

Vuoden 2019 lopussa globaalissa taloudessa ja kaupassa oli näkyvissä piristymisen merkkejä, jotka perustuivat sekä ns. kovaan talousdataan että eteenpäin katsoviin barometreihin. Kiinan koronavirusepidemia on synnyttänyt maailmantaloudelle kuitenkin tähän vuoden alkuun aivan uuden epävarmuuden lähteen, ja lähestulkoon varmana pidetään, että Kiinan BKT supistuu tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta merkittävästi, kirjoittaa EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen ja työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.

Sääntöpohjainen vapaakauppa on Suomelle elinehto

Jos kaupankäynnillä ei ole yhdessä sovittuja pelisääntöjä, peliä käydään vahvimman oikeudella. Siksi tarvitaan vapaakauppasopimuksia, kirjoittavat EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Minna Aila (Konecranes) ja valiokunnan sihteeri Jannika Ranta (EK) Kauppalehden mielipidekirjoituksessa 6.2.2020.

Äimälä bloggaa: Kanta kiky-tunteihin entinen

Markus Äimälä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi 3.2.2020 tuomion, jossa se katsoi, että työnantaja ei voinut pidentää työntekijän työaikaa kiky-sopimuksen mukaisesti 24 tunnilla vuodessa. Tuomiota on syytä kritisoida sekä perusteluiden että lopputuloksen osalta.

Uudet ALV-säännökset eivät muuttaneet kuljetuksen näyttövelvoitteita Suomessa

EU:ssa vuoden alusta voimaan tulleet arvonlisäverotuksen lyhyen aikavälin parannukset (quick fixes) eivät tuoneet Suomessa muutoksia EU-tavarakaupan näyttövelvollisuuksiin. Verohallinto on vahvistanut tämän 18.12. päivitetyssä EU-tavarakaupan ohjeessaan: EU-tavarakaupan arvonlisäverotus. Arvonlisäverotusta varten yritykset voivat siten edelleen todentaa Verohallinnolle tavaroiden lähdön Suomesta samoilla dokumenteilla kuin ennen vuoden vaihdetta. Uusia vaatimuksia suomalaisille EU-maihin tavaraa myyville yrityksille ei siten Suomessa ole.

Hannula bloggaa: Ammatillisen rahoitusmallia ei saa vesittää

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen reformin hengessä on hyvässä vauhdissa. Oppilaitoskenttä on käärinyt hihat ja tehnyt hyvää työtä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työllistymistä uudistamalla koulutusprosesseja, nopeuttamalla opintoaikoja ja tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Uuden ammatillisen rahoitusmallin osalta on käynnissä siirtymäaika. Rahoitusmallissa oppilaitoksia palkitaan siitä, että opiskelijat työllistyvät ja oppilaitokset tarjoavat sellaista koulutusta, jolle työelämässä on kysyntää.

Kiesiläinen bloggaa: Väestöennuste aliarvioi kaupungistumisen vauhdin

Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi alueellisen väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Arviota pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä luonnehdittiin uutisotsikoissa ”hurjaksi” ja ”synkäksi”. Ensimmäiset väliaikatiedot näyttävät siltä, että tämäkin ennuste aliarvioi kaupungistumisen todellisen vauhdin.

Bertell & Tuuliainen: Kepin sijaan porkkanaa datatalouteen

Julkisuudessa on käyty keskustelua tarpeesta saada yritysten digitaaliset tietovarannot käyttöön tilastoinnissa. Viime viikolla Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun nosti asian esille. Avaus on tervetullut. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on vielä paljon tehtävää datan hyödyntämisessä.