Blogi

Oksala bloggaa: Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi helmikuun päätteeksi oman perhevapaamallinsa. Se sai hyvän vastaanoton ja paljon julkisuutta. Joukkoon mahtui myös kritiikkiä, mutta sehän kuuluu asiaan. Esitys oli historiallinen. Olivathan sen takana EK:n miesvaltaiset ja naisvaltaiset alat yhdessä. Palvelut, kauppa ja teollisuus katsoivat, että Suomen etu on saada työllisyysastetta ylös ja se ei onnistu ilman naisten työmarkkina-asemaa parantavaa…

Hollannin vaalitulos tuo ennustettavuutta suomalaisyrityksille

Hollannissa käytyjen parlamenttivaalien tuloksella on tuskin merkittäviä vaikutuksia suomalaisyritysten harjoittamaan kauppaan Alankomaiden kanssa. Hollanti on tärkeä kauppakumppani Suomelle: maa nousi toissa vuonna neljänneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Venäjän ohi. EU-vastaisten puolueiden kannatuksen jäätyä ennalta odotetusta, vaalitulos ei myöskään anna lisäpontta Ranskan ja Saksan EU-skeptisille voimille.

Viikon kysymys: Mikä on tuotannon suhdannekuvaaja?

Tuotannon suhdannekuvaaja on kuukausittain julkistettava koko taloutta kuvaava indikaattori. Se antaa ennakkotietoa bkt:n kehityksestä, josta muuten on saatavilla vain neljännesvuosittaista tietoa. Suhdannekuvaaja valmistuu nopeasti noin 1,5 kuukauden kuluessa eli tammikuun tiedot olivat käytettävissä maaliskuun puolivälissä. Neljännesvuositiedot julkistuvat noin 3 kuukauden viiveellä.

Honkavaara: Työnteon ja osinkojen verotusta ei tule asettaa vastakkain

Valtiovarainministeriön verotyöryhmän tänään 9.2. julkistama esitys oli odotettua vaisumpi. Osaltaan työryhmän kunniahimon tasoa laski varmasti valtiotalouden liikkumavara. Veroehdotusten pääviesti näyttäisi olevan se, että työn verotuksen kevennys rahoitettaisiin osinkoverotuksen kiristyksillä. Tämä on väärä lähtökohta. Veronkorotusten sijaan verokevennysten rahoitusta on haettava menosäästöistä.

Riikka Heikinheimo bloggaa: Tulppa pois ja opintoihin

Kaikessa hiljaisuudessa Suomeen on muodostunut tulppa korkeakouluopintojen aloittamisessa. Ne aloitetaan kansainvälisestikin vertaillen hyvin myöhään – keskimäärin 24-vuotiaana – kun monissa muissa maissa keskimääräinen valmistumisikä on sama tai jopa alempi.

Viikon kysymys: Miksi talousennusteita tehdään?

Viranomaiset, yksityiset tutkimuslaitokset ja monet pankit tekevät kokonaistaloudellisia ennusteita, joissa tarkastellaan erityisesti BKT:n, työllisyyden, inflaation ja julkisen talouden kehitystä lähivuosina. Suomessa kokonaistaloudellisten ennusteiden säännöllisiä julkaisijoita on runsas tusina. Vaikka ennusteisiin liittyy usein suurta epävarmuutta, tarvitaan niitä kuitenkin yritysten, julkisen vallan sekä myös kotitalouksen taloudellisten päätösten ja suunnitelmien tueksi ja taustaksi.

Signaaleja talouskasvusta

Suomen talouden vuosikausien mittainen kärsimysnäytelmä on saanut viime aikoina myös uusia, valoisampia piirteitä. Talouden tunnelmat olivat viime vuoden loppua kohden hyvässä nousussa. Tuoreimpien tilastoarvioiden mukaan viime vuoden BKT:n kasvu olisi ollut 1,6 %, mikä neljän heikon vuoden jälkeen näyttää jo jonkinmoiselta pyrähdykseltä, kirjoittaa Jouko Kangasniemi.

Politiikka varjostaa EU:n uutta vuotta

Jos vuosi 2016 opetti jotakin, niin sen, ettei mikään EU:ssa ole varmaa. Yllätyksiin on syytä varautua myös kuluvana vuonna. Elinkeinoelämä ei kaipaa EU:lta tänä vuonna uusia mahtipontisia visioita tai suurisuuntaisia projekteja, bloggaa EK:n EU-asiantuntija Janica Ylikarjula.

Jyri Häkämies: Juhlavuodesta uutta vauhtia

Jyri Häkämies

Uusi vuosi 2017 käynnistyy toiveiden sävyttämänä – jospa talouden ja työllisyyden käänne nyt tapahtuu. Toiveisiin on perusteita, vaikka globaali maailma tarjoaa Suomen kaltaiselle kansainvälisyydestä riippuvaiselle maalle enemmänkin epävarmuuksia. Suomessa kuultiin jo edellisen vuoden lopulla monia hyviä uutisia. Kuluttajien luottamus oli vahvimmillaan vuosikausiin, Turun seudun uudet tilaukset telakka- ja autoteollisuudessa nostivat odotuksia teollisuuden käänteestä ja samoin…

Markus Äimälä bloggaa: Työllistämisen esteitä raivataan

Markus Äimälä

Uuden työntekijän palkkaaminen on etenkin pienelle yritykselle iso päätös. Yritys joutuu arvioimaan, kuinka kipeästi se tarvitsee työntekijää ja mitä riskejä työntekijän palkkaamiseen liittyy. Kannattaako ottaa riski vai pystyisikö yrittäjä itse tai muut työntekijät tekemään entistä pidempää päivää vai olisiko parasta turvautua vuokratyöntekijään? Ensi vuoden alusta tulevat lainmuutokset kallistavat vaakaa työntekijän palkkaamisen suuntaan. Työllistämispäätöksiä jarruttaa muun…

Kuluttajat ennakoivat nousevaa talouskehitystä

Tilastokeskuksen kuluttajabarometri on yli 20 vuoden ajan selvittänyt kuukausittain kuluttajien näkemyksiä ja odotuksia sekä yksittäisen henkilön että maan yleisestä taloudesta. Kansalaisten säännöllinen haastatteleminen ja kuluttajien käyttäytymisen ennakointi on aiheellista, sillä yksityinen kulutus on merkittävin yksittäinen talouskasvun osatekijä Suomessa. Kuluttajien luottamus ja odotukset ennakoivat kohtuullisen hyvin muun muassa BKT:n kehitystä.

Tero Honkavaara bloggaa: Sote-uudistuksen vanavedessä rohkeampi veroremontti

Sosiaali- ja terveydenhoidon rahoitusvastuun siirtyminen kunnilta valtiolle on merkittävä muutos Suomen julkisen sektorin rahoituksen kokonaisuuteen. Valtion tuloja on lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä siirtyvän rahoitusvastuun verran. Myös verotusta on rukattava. Ehdotuksen mukaan valtion ansiotuloverotusta kiristettäisiin voimakkaasti. Jotta verotus ei kokonaisuutena kiristyisi, kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa 12,3 prosenttiyksiköllä. Tämä turvaisi verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun uudistuksen…

Petri Vuorio bloggaa: Iran – Lähi-idän uusi kulta-aitta vai Trumpin ulkopolitiikan pelikenttä?

Iran on merkittävin eurooppalaisyrityksille viime vuosina avautunut uusi markkina. Näköpiirissä olevat mahdollisuudet ovat tänä vuonna solmitun ydinsopimuksen ja sen tuloksena lientyneiden pakotteiden ansiosta merkittäviä. Kun satojen miljardien eurojen investointitarpeisiin lisätään 80 miljoonan iranilaisen mahdollinen kulutusbuumi, syntyy helposti käsitys todellisesta Lähi-Idän Klondykesta. Epävarmuutta luovat erityisesti presidentti Trumpin tulevat ulkopoliittiset linjaukset sekä Iranin omat presidentinvaalit ensi keväänä.…

Jari Huovinen bloggaa: Yrittäjyyskulttuurin vallankumous on täällä

Kohta se on taas täällä: parin viikon päästä maan valtaa valtava startup-hypetys, kun saamme todistaa kasvuyrittäjien ja pääomasijoittajien vuosittaista invaasiota Helsingissä. Kyse on tietysti mahtavat mittasuhteet saaneesta Slush-tapahtumasta. Siellä toteutetaan yrittäjyysvallankumousta, jossa suomalaisille perinteinen ”pidetään kynttilää vakan alla” -kulttuuri muuttuu yön yli hurmoshenkiseksi ja taivaita tavoittelevaksi kansanliikkeeksi. Slush-kuplan ulkopuolelta katsottuna tämä uuden sukupolven itsetietoisuus ja -varmuus…

Mika Susi bloggaa: Onko turvallisuus tarpeeton kuluerä vai tuottoisa investointi?

Olemme nähneet melkoisen aallon erilaisia yrityksiin kohdistuvia verkkorikoksia ja huijauksia. Verkkorikollisuudesta ja -uhkista on tullut kaiken kokoisten yritysten arkipäivää. On toimitusjohtajahuijauksia, identiteettivarkauksia, kiristyshaittaohjelmia ja palvelunestohyökkäyksiä. Välillä voi olla vaikea hahmottaa mikä yritystä aidosti uhkaa ja miten siltä voisi suojautua? Olemme jo vuosikymmeniä tottuneet investoimaan perinteiseen työturvallisuuteen suojavälineiden, kattavan koulutuksen sekä riskien kartoituksen ja arvioinnin avulla.…

Taneli Lahti bloggaa: Euroopalla paljon kiinni suhteissa Yhdysvaltoihin

Eilen selvisi viimein kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Reaktiot olivat voimakkaita paitsi Yhdysvalloissa myös muualla maailmassa. Euroopassa vaalikamppailua seurattiin tiiviisti ja tunteella. Hyvästä syystä, sillä Euroopan ja Yhdysvaltain yhteys on ainutlaatuinen historiallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Valinnalla on vaikutuksia myös eurooppalaisten elämään ja näkymiin.

Penna Urrila bloggaa: Kaupungistumisella vauhtia tuottavuuteen

Väestön muuttoliike kaupunkeihin on yksi tämänhetkisistä suurista muutosvoimista. Erityisesti kehittyvissä maissa kaupungistuminen on ollut viime vuosikymmeninä ripeää. Kaupunkiväestön osuus koko maailman väestöstä ylitti äskettäin puolet, ja jo neljäsosa maailman väestöstä asuu yli miljoonan asukkaan kaupunkiseuduilla. Ehkä hätkähdyttävintä on se, että jo puolet maailman bruttokansantuotteesta tuotetaan alueella, jonka pinta-ala on vain 1,5 % maapallosta. Kaupungistuminen on…

Viikon kysymys: Mitä tarkoittaa Eurostat?

Eurostat tarkoittaa Euroopan unionin yhteistä tilastoviranomaista. Sen tehtävänä on tuottaa ja julkaista vertailukelpoisia tilastoja eurooppalaisella tasolla. Se ei itse kerää tietoa, vaan tietojen keruu tehdään jäsenmaissa. Eurostatissa yhdistetään ja varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus.  http://crimezone.org Eurostat julkaisee noin 300 tilastojulkaisua vuodessa. Eurostatilla on laaja tietokanta. Se on jaettu yhdeksään teemaan. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi tietoja on saatavissa myös EU:n jäsenehdokasmaista…

Simo Pinomaa bloggaa: Julkistalouksien vertailu aiheuttaa harmaita hiuksia

Suomen julkisen talouden koko herättää aika ajoin vilkasta keskustelua. Aihe on kiistelty, sillä kukapa ei kannattaisi kattavia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita, hyviä eläkkeitä ja anteliasta työttömyysturvaa. Paisuvat menot on kuitenkin rahoitettava, mikä auttamattomasti merkitsee kiristyvää verotusta. Eurostatin keräämien tietojen mukaan Suomella on Euroopan laajin julkinen talous. Mittarina käytetään kaikkia julkisia menoja suhteutettuna kansansantuotteeseen.  http://signalect.com/  Suomi…

Viikon kysymys: Mikä on arvonlisäveron tarkoitus?

Arvonlisäverotuksessa veroa maksetaan tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta, eli se on kulutusvero. Veron maksajina käytännössä toimivat hyödykkeiden lopulliset kuluttajat, eli kotitaloudet. Arvonlisävero on myös välillinen vero, jolloin veron lopulliset maksajat eli kuluttajat eivät tilitä veroa valtiolle, vaan veron tilittäjinä toimivat hyödykkeitä myyvät yritykset. Yritykset siirtävät veron myytävien tuotteiden myyntihintoihin, joten kuluttajat maksavat tuotteen oston yhteydessä veron…

Vesa Rantahalvari bloggaa: Emu-puskureita käytetään jo

Työllisyyden edistäminen edellyttää uusia innovaatioita. Niiden synnyttäminen vaatii muun muassa riittäviä tutkimus- ja kehittämisvaroja sekä riskirahoituksen saatavuutta. Nykyiset voimavarat näihin ovat riittämättömät. Eduskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen on oikeassa todetessaan tarpeen näiden voimavarojen kasvattamiseen (Verkkouutiset 16.10.2016). Hän esittää 0,5-1,0 miljardin euron rahoituslähteeksi niin sanottuja Emu-puskureita. Idea on kuitenkin epätarkoituksenmukainen seuraavista syistä. Työeläkejärjestelmän niin sanottua…

Mikael Ohlström bloggaa: Energia on politiikka ja politiikka energiaa

Mikael Ohlström

Maailman suurin energia-alan tapahtuma osoitti heti avajaisissa, että energia on politiikkaa ja politiikka energiaa. Kyse on Maailman energianeuvoston (WECin) joka kolmas vuosi järjestämästä kokouksesta, joka pidetään tänä vuonna Istanbulissa Euroopan ja Aasian rajalla. Geo- ja maailmanpolitiikka näytteli maanantain avajaisissa suurta osaa, kun puhujapönttöön marssivat vuorollaan Turkin, Venäjän, Azerbaidzhanin, Venezuelan ja ”Pohjois-Kyproksen” presidentit. Turkin vahvistuvaa roolia…

Mikael Ohlström bloggaa: Energia on politiikkaa ja politiikka energiaa

Mikael Ohlström

Maailman suurin energia-alan tapahtuma osoitti heti avajaisissa, että energia on politiikkaa ja politiikka energiaa. Kyse on Maailman energianeuvoston (WECin) joka kolmas vuosi järjestämästä kokouksesta, joka pidetään tänä vuonna Istanbulissa Euroopan ja Aasian rajalla. Geo- ja maailmanpolitiikka näytteli avajaisissa suurta osaa, kun puhujapönttöön marssivat vuorollaan Turkin, Venäjän, Azerbaidzhanin, Venezuelan ja ”Pohjois-Kyproksen” presidentit. Turkin vahvistuvaa roolia kaasun…