Blogi

Työllisyyden paraneminen näkyy palkkatilastoissa kahdella tavalla

EK:n juuri valmistuneessa tuntipalkkatilastossa on nähtävissä keskiansioiden lievää laskua useammalla alalla. Esimerkiksi teollisuuden kaikkien työntekijöiden keskiansion muutos oli -0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Lähes vastaava ansiokehitys, -0,3 prosenttia, tilastoitiin rakentamisen työntekijöillä. Tiedot ovat 4. neljännekseltä 2017.

Pinomaa bloggaa: SDP vähättelee verotuksen kasvuvaikutuksia

Sosiaalidemokraattisen puolueen 16.5. julkaisema vero-ohjelma uhkaa nostaa seuraavan hallituskauden aikana Suomen kokonaisverorasitusta tuntuvasti. Pienimpien tulojen verotusta halutaan keventää, mutta omistamiseen ja yrittämiseen kohdistuvien kiristysten kielteisistä kannustinvaikutuksista puolue ei juurikaan piittaa, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Verohavaintoja 17 vuoden ajalta

Kun viikon päästä keskiviikkona suljen Etelärannan oven, teen sen työntekijänä ja edunvalvojana ainakin tällä erää viimeistää kertaa. On aika luoda katsaus menneeseen reiluun 17 vuoteen ja ehkä ennustaa vähän tulevaakin, kirjoittaa veroasiantuntija Virpi Pasanen.

Nyyssölä bloggaa: Tietosuoja-asetuksen tulkintaa hullunkurisesti

Tuskin monikaan laki ihmisen historiassa on nostattanut samanlaista hypetystä kuin toukokuun lopulla voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus. Tietoa siitä on levitetty miljoonissa nettijutuissa, ja verkkosivujen laskurit kertovat sekunnin tarkkuudella, milloin uutukainen on todellisuutta missäkin Euroopan kolkassa.

Työllisyys on julkistalouden kuningas

Työelämä

Julkisen talouden lähivuosien tilanne on parantunut merkittävästi. Vielä viime vuoden puolivälissä ennustelaitokset arvioivat, että julkisen talouden alijäämä vuonna 2017 olisi noin 2% suhteessa bkt:hen. Toteutunut alijäämä on nykytiedon mukaan paljon pienempi, vain 0,6% bkt:sta. Luku löi ennustajat ällikällä, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Tanskanen bloggaa: Kuka maksaa eläkkeet syntyvyyden laskiessa?

Suomessa syntyneiden lasten määrä on romahtanut viime vuosina: vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta, vuonna 2017 enää 50 139. Synnytysikäisten naisten lukumäärä on pienentynyt ja samaan aikaan naisen elämänsä aikana saamien lasten kokonaismäärää kuvaava hedelmällisyysluku on pudonnut Etelä-Euroopan tasolle. Usein Suomea verrataan Ruotsiin, ja kerrotaan että jokin asia on lännessä paremmin. On näistä vertailuista mitä mieltä tahansa, ainakaan syntyvyyden romahdusta ei Ruotsissa ole viime vuosina tapahtunut.

Häkämies: Riihestä paukkuja työvoimapulaan

EK odotti maan hallitukselta päätöksiä yrityksiä vaivaavaan työvoimapulaan. Hallitukselle on annettava tunnustus, että näin tapahtui. Aina voi sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin tai että taso olisi voinut olla vahvempikin, mutta hyvä näin. Velkaantuvan maan liikkumatila ei ole suuri.

Katto korjattava hyvän sään aikana

Kasvu, työllisyys, kulutus, talouden ilmapiiri sekä monet muut talouden indikaattorit ovat viime aikoina kehittyneet EU-maissa hyvään suuntaan. Tilannetta ei olla kuitenkaan onnistuttu käyttämään riittävästi hyväksi. Vanha sanonta, että auringon paistaessa kattoa ei tarvitse ja sateessa sitä ei voi korjata, näyttää pätevän Euroopan taloustilanteeseen valitettavan hyvin, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Oksala bloggaa: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta (sote-uudistus) on eduskunnassa ratkaisevassa käsittelyssä. Jos esitys ei nyt mene läpi, siirtyy uudistus seuraavalle vaalikaudelle. Palaisimme siis taas lähtöpisteeseen. Näinhän tapahtui kahdella edellisellä vaalikaudella.

Urrila bloggaa: EU:n uudet rahoituslähteet kova pähkinä purtavaksi

EU:n budjetin rahoituksesta ja sen uudistamisesta keskustellaan parhaillaan aktiivisesti. Aihe on erityisen ajankohtainen, koska Brexit johtaa tarpeeseen tasapainottaa budjettia joko uusilla tuloilla tai menojen supistamisella. Mario Montin työryhmä toi viime vuonna keskusteluun monia luonnosvaiheessa olevia ideoita EU:n uusiksi rahoituslähteiksi. Etla ja VATT selvittivät nyt valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta näiden ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta.

Häkämies: Suomea uhkaa verovaara

Trumpin esittämät tullit ja siitä pahimmillaan seuraava kauppasota ei ole ainut uhka suomalaisyrityksille. Yritysten verotettavaa tuloa halutaan siirtää yhä enemmän verotettavaksi sinne missä asiakkaat ja markkinat ovat.  Tämä tarkoittaisi verotulojen siirtoa Suomesta suuriin talouksiin. Samalla se rokottaisi pieniä innovaatiovetoisia maita kuten Suomea, kirjoittaa Jyri Häkämies MTV:n nettikolumnissa.

Riskit maailmantalouden hyytymiseen kasvaneet

”Menetetyn vuosikymmenen” jälkeen Suomi päässyt parantuneen kilpailukyvyn ja kasvuhakuisen talouspolitiikan ansiosta kansainvälisen talouden imuun. Suhdannetiedustelut ja ennusteet lupaavat nousun jatkuvan tänä vuonna, mutta riskit pitkään jatkuneen maailmantalouden kasvun hyytymiseen ovat lisääntyneet. Työllisyys on Suomessa vähitellen alkanut parantua ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Samalla yritykset raportoivat entistä useammin, että työvoiman saatavuus on tuotannon tai myynnin kasvun este.

Venäjän presidentinvaalit – hallitusvalinnat viestivät geopolitiikan ja talouden suunnista

Vladimir Putinin tähän asti merkittävimmässä, kansakunnan tilaa käsitelleessä, kampanjapuheessa 1. maaliskuuta päähuomion varasti käynnissä oleva asejärjestelmien kehitysohjelma. Vähemmälle huomiolle jäi puheen taloutta käsitellyt osuus. Suuri kysymys Venäjän talouden ja kaupan kehityksen osalta onkin, miten tasapaino geopolitiikan ja talouden välillä määritetään, eli pystyykö Venäjä uudistamaan talouttaan. Tähän liittyvä signaali saadaan viimeistään toukokuussa uuden hallituksen valinnan yhteydessä, bloggaa EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.

Saila Turtiainen: Yhdysvaltojen suunnittelemat kaupparajoitukset aiheuttavat huolta elinkeinoelämässä

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin on päätettävä huhtikuussa, miten maa lähtee rajoittamaan teräksen ja alumiinin tuontia. Jos maa lähtee kovalla kädellä rajoittamaan tuontia, on sillä heijastusvaikutuksia globaaleihin markkinoihin. Pahimmassa tapauksessa kohteeksi joutuvat myös eurooppalaisyritykset, mikä pakottaisi EU:n ryhtymään vastatoimiin.

Vahva talous tuottaa vahvaa turvallisuutta

Suomessa uudistettiin taannoin yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja sisäisen turvallisuuden strategia. Elinkeinoelämän rooli yhteiskunnan turvallisuuden keskeisenä osana näkyy molemmissa aiempaa korostuneemmin. Olemme siis tunnistaneet, että turvallisuutta rakentaessamme meidän tulee suhtautua siihen laajasti ja samalla tähdätä pitkälle tulevaisuuteen, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Mika Susi Kauppalehdessä.

Viikon kysymys: Mitä eri yhtiömuotoja Suomessa on?

Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 356 790 yritystä*. Niistä runsaat 73 000 toimi maa-, metsä- ja kalataloudessa. Alkutuotannon ulkopuolisia yrityksiä oli 283 563. Näistä yleisin yhtiömuoto oli osakeyhtiö, joita oli lähes 141 000 kappaletta. Ammatin- ja liikkeenharjoittajia oli lähes 103 000. Muita yhtiömuotoja ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta.

Jukka Lehtonen bloggaa: Hankintalakia sovellettava jätealalla – suunniteltu siirtymäaika vuoteen 2030 on kohtuuton

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi jätelaiksi. Lain valmisteluvaiheessa on ajoittain kipinöinyt kovasti, kun on vaihdettu näkemyksiä siitä, onko jätehuolto bisnestä vai viranomaistoimintaa. Entä lyövätkö kilpailu ja ympäristönsuojelu toisiaan korville. Laitan omankin lusikkani soppaan. Tai on se ollut siellä jo jonkin aikaa: olen ollut mukana lakiuudistusta valmistelleessa työryhmässä.

Ylikarjula bloggaa: EU-budjetin koko ei ole itseisarvo

Monivuotiset rahoituskehykset määrittävät ylärajan EU:n vuosittaisen budjetin menoerille vähintään viideksi vuodeksi kerrallaan, eikä unionilla ole enää varaa keskittyä maatalouden ja aluepolitiikan rahoitukseen. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä.

Talouskeskiviikko: Pienyrityksille huojennuksia arvonlisäverotukseen

EU:n komissio antoi 18.1. ehdotuksen pienyrityksille suunnatusta arvonlisäveron uusista säännöistä. Ehdotetuilla säännöillä huojennettaisiin arvonlisäverotuksesta aiheutuvaa byrokratiaa ja kustannuksia erityisesti EU-maiden rajat ylittävässä kaupankäynnissä. Ehdotus on tervetullut askel, sillä pienet yritykset edustavat ehdotonta valtaosaa kaikista rekisteröidyistä yrityksistä Suomessa ja koko EU:n alueella.

Riikka Heikinheimo bloggaa: Koulutus kannattaa aina – mikään ei uhkaa tätä totuutta

Rekrytointiongelmat ja osaajapula on noussut jopa kasvua jarruttavaksi tekijäksi viimeisen vuoden aikana. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti huomiota koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan vuosittaisessa hallituksen talouspolitiikan arviossaan. Raportti peräänkuuluttaa lisää kasvua tukevia toimenpiteitä ja tuo hyvää lisäaineistoa koulutuksen ja tutkimuksen vision tiekarttatyöhön, jossa myös EK mukana.