Blogi

Riikka Tähtivuori bloggaa: Tanskalainen design ja muoti lumoaa – mutta toimivatko aineettomat oikeudet liiketoiminnan tukena?  

Pari vuotta sitten Tukholmassa jatko-opintoja suorittaessani en voinut olla ihastelematta ruotsalaisten kykyä brändätä tuotteensa ja palvelunsa ja käyttää tavaramerkkiä brändityön kivajalkana. Nyt minulla oli mahdollisuus katsastaa Tanskan muotoilu- ja muotimarkkinoita ja odotettua kyllä tämä ”hyggen” brändännyt Pohjoismaa loisti Ruotsin tavoin kirkkaana maabrändinä luoville aloille.

Valtteri Pulkkinen bloggaa: Korkeakouluharjoittelija myyttejä rikkomassa

Kesäharjoittelu Elinkeinoelämän keskusliiton Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka -vastuualueella lähti lennokkaasti käyntiin, kun kolmantena työpäivänä Suomen hallitusneuvotteluihin lähtevä puoluepohja julkistettiin kesken alkavan yrittäjävaltuuskunnan kokousseminaarin. Kun nykyinen elinkeinoministeri vakuutteli valtuuskunnan kokouksessa, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta tulla kiristämään, alkoi valkenemaan, että kesästä tulee työntäyteinen ja valtiotieteilijän näkökulmasta todella kiinnostava.

Turhista veroriidoista on syytä päästä eroon

Tiina Ruohola

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tarkoitus ei ole toimia valitusautomaattina ja aiheuttaa turhia, vuosia kestäviä veroriitoja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä on vuosia kritisoitu siitä (mm. KL 24.5.2018), että se valittaa yritysten saamista positiivisista ennakkoratkaisuista lähes poikkeuksetta – vaikka ne olisivat yksimielisiä. Näin on tilanne erityisesti keskusverolautakunnan (KVL) antamissa arvonlisäverotusta koskevissa ennakkoratkaisuissa. Turhat valitukset syövät kaikkien osapuolien resursseja ja heikentävät yrityksille elintärkeää oikeusvarmuutta, kirjoittaa EK:n veroasiantuntija Tiina Ruohola Kauppalehdessä (9.9.)

Penna Urrila bloggaa: Kilpailukyky on kaikkien suomalaisten asia

Suomen kustannuskilpailukyky oli pahoin rapautunut koko 2010-luvun alkupuolen. Edes erittäin pienet palkankorotukset vuosina 2014-2016 eivät oikaisseet tilannetta riittävästi, koska tuottavuuden nousu oli niin hidasta. Vasta kilpailukykysopimuksen solmimisen ja talouskasvun viriämisen jälkeen Suomi on alkanut kuroa kiinni tärkeimpiä verrokkimaita.

Mikko Vieltojärvi bloggaa: Pärjäämmekö pelkällä englannilla?

Tänä syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan on aloittanut noin 61 600 koululaista. Mikäli koulutusjärjestelmäämme ei tule suuria mullistuksia seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, heistä noin 30 000 suuntaa syksyllä 2028 lukioon ja saman verran ammatilliseen koulutukseen. 2030-luvun alussa alkaa siirtymä työelämään joko suoraan tai korkeakouluopintojen kautta. Viime aikoina on puhuttu paljon ruotsin opiskelusta, mutta miltä lasten ja nuorten innostus kielten opiskeluun näyttää laajemmin, ja miten tämä kohtaa yritysten tarpeiden kanssa?

Kauppapolitiikka-blogi: Kestävää kehityspolitiikkaa

Suomen tuore hallitus linjasi kehityspolitiikan keskeiseksi osaksi tulevien vuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myös alkaneen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa korostetaan Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteyttä. Kehityspolitiikan kärjiksi nostetaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Viisaita tavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisilla yrityksillä voisi olla paljon nykyistä enemmän annettavaa, kirjoittaa Wärtsilän johtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Kari Hietanen.

Pakarinen bloggaa: Yhdysvaltain työttömyydessä nähty pohjat?

Suomessa työllisyystilastoja seurataan kuukausittain hyvin tarkkaan ja peilataan kehitystä hallituksen asettamaan 75 %:n työllisyysastetavoitteeseen. Työllisyystilastoja kannattaa seurata myös Yhdysvalloista. Yksityinen kulutus muodostaa lähes 70 % Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta ja siksi työllisyydellä on suuri merkitys Yhdysvaltojen taloudelle.

Antti Tanskanen bloggaa: Uudistusten perustuttava vaikutusarvioihin

Rinteen hallituksen ohjelmassa erinomaisesti linjataan, että ”Laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen”. Tätä kohtaa hallitusohjelmasta ei voi kuin kehua. Laadukkaiden vaikutusarvioiden tekeminen on parantanut lainsäädännön laatua, ja onhan kansalaisillakin oikeus tietää, millaisia taloudellisia vaikutuksia ehdotetuilla uudistuksilla on. Siksi onkin huolestuttavaa, että parhaiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta vertaisarvioiduilla metodeilla tehtyjä laskelmia on kutsuttu ihmisälyn aliarvioimiseksi.

Riikka Tähtivuori: Tekoäly tulee – vaikuttaako patentointiin ja sääntelyyn?

Nyt joka puolella puhutaan tekoälystä eli AI:sta.  Miten se vaikuttaa aineettomiin oikeuksiin ja niiden suojaamiseen? Voiko tekoäly omistaa patentin, tavaramerkin tai tekijänoikeudet? Ei voi, vaan luonnollinen henkilö, esimerkiksi tekijä tai keksijä tai sitten oikeushenkilö, vaikkapa yliopisto tai yritys. Tekoäly voi sen sijaan huomattavasti helpottaa esimerkiksi työlästä patentinhakumenetelmää.

Markus Äimälä: Alustatalous ja työoikeus – paljon meteliä tyhjästä?

Markus Äimälä

Alustataloudesta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Pääosin alustatalouteen on suhtauduttu positiivisesti ja innostuneesti. Kritiikkiäkin on toisaalta esitetty. Ongelmana on pidetty mm. sitä, että alustatalouden piirissä työskentelevät henkilöt voivat jäädä vaille työoikeudellista turvaa, koska toimintaa harjoitetaan suurelta osin yrittäjinä eikä työntekijöinä.

Rasi bloggaa: Spitzenkandidat sivuutettiin mutta demokratia toteutui EU:n huippuvirkojen nimityksessä

EU-johtajat tarvitsivat kolme huippukokousta sopiakseen EU:n huippuvirkojen nimityksestä. Euroopan parlamentin puolueiden ennen toukokuisia vaalejaan asettamat kärkiehdokkaat, spitzenkandidatit, saivat kaikki väistyä kun jäsenmaat hakivat kompromissia. Nimityksissä demokratia kuitenkin toteutui ja ensi viikolla kuulemme EU:n politiikkalinjauksista lähivuosiksi.

Jannika Ranta bloggaa: Mercosur ja Vietnam – EU:n kauppapolitiikan superviikonloppu

Euroopan unioni näytti johtajuutensa sääntöpohjaisen vapaakaupan edistäjänä saattamalla perjantaina maaliin liki kaksi vuosikymmentä kestäneet kauppasopimusneuvottelut Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa. Samaan viikonloppuun osui myös Vietnam-vapaakauppasopimuksen virallinen allekirjoittaminen. Ajoitus ei ollut sattumaa. EU onnistui nostamaan profiiliaan kauppapoliittisena suurvaltana samaan aikaan kun G20-kokouksessa keskityttiin Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden seuraamiseen.

Auli Rytivaara bloggaa: Homeoireet eivät sovi työkyvyttömyysetuuksien saamisen syyksi

Sisäilmaongelmista aiheutuu kiistatta monenlaisia harmeja. Homealtistuksen ja sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden yhteyttä ei ole kuitenkaan mittavista ponnisteluista huolimatta kyetty osoittamaan. Tästä syystä homeoireet eivät voi olla työkyvyttömyysetuuksien saamisen peruste. Siksi ratkaisut sisäilmaongelmista kärsivien tilanteen helpottamiseksi on haettava muualta.

Ilkka Oksala bloggaa: Älä syrji ketään

Elinkeinoelämä osallistuu laajasti ja monin eri tavoin tänään alkavalle Pride-viikolle. Suuri joukko Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksistä on jo useiden vuosien ajan osallistunut Pride-tapahtumiin. Näiden yritysten määrä on koko ajan kasvussa. Yritykset haluavat ottaa kantaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, syrjintää vastaan. Etelärannassa olemme nostaneet sateenkaariliput salkoon tärkeän asian puolesta.

Ilari Kallio bloggaa: ILO:n sata vuotta takana, toiset sata edessä?

Juhannusaattona päättynyt kansainvälinen työkonferenssi ILC oli järjestyksessään 108. kansainvälisen työjärjestön ILO:n korkeimman tason kokoontuminen. Samalla konferenssi juhlisti järjestön satavuotista taivalta. Vaikka työnantajat voivat toisinaan olla syystäkin tyytymättömiä ILO:n toimintatapoihin ja sen tuottamiin instrumentteihin, on kolmikantaisella yhteistyöllä ollut tärkeä rooli työelämän kehittämisessä maailmanlaajuisesti.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen ”hännät” hoidettiin – työllisyys paranee 9000 työllisellä

Työmarkkinoiden keskeiset järjestöt ovat sopineet yhteisistä ehdotuksistaan valtiovallalle työeläkejärjestelmän muutoksiksi ja eräiksi muiksi toimiksi, joilla työuria pyritään pidentämään. Ehdotetuilla toimilla muun muassa nykyaikaistetaan perhe-eläkkeitä muun muassa ulottamalla leskeneläke avoleskille ja nostetaan niin sanotun työttömyysturvaputken alaikärajaa. Ikärajan nosto lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä 9 000 työllisellä. Tuore sopimus perustuu vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksessa sovittuihin jatkoneuvotteluihin.

Hallitusohjelman verokirjaukset maltillisia

Hallitusohjelman veropoliittiset kirjaukset ovat melko maltillisia, eikä niiden perusteella ole odotettavissa suuria muutoksia yritysten toimintaympäristöön nyt alkavalla vaalikaudella. Moni kielteinen tai kiistanalainen asia päätyi hallitusohjelmassa selvitettävien asioiden listalle. Selvitettäviä kysymyksiä on yksin verotuksessa yli 20.

Äimälä bloggaa: Paikallisella sopimisella kohti työllisyystavoitetta

Suomessa vaikuttaa vallitsevan varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että paikallinen sopiminen on positiivinen asia. Ymmärretään, että yritysten olosuhteet poikkeavat toisistaan huomattavasti jopa samalla alalla. Se, mikä sopii yhdelle, ei toimi ollenkaan toisessa yrityksessä. Kun päästään räätälöimään työehdot ja työskentelyolosuhteet juuri omalle yritykselle optimaalisiksi, tuottavuus lisääntyy ja työllistämisen edellytykset paranevat.

Suvi Sasi-Gouatarbès: Hankintanäkökulma; hallitusohjelma tuli, toimiva kilpailu markkinoilla meni…vai menikö?

Hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana markkinoilla kuului kiivasta kuiskuttelua, kuinka muodostumassa olevan hallitus tullee ohjelmassaan lyömään kapuloita toimivan kilpailun rattaisiin. Eilen 3.6.2019 julkaistussa hallitusohjelmassa kuitenkin painotetaan mm. kilpailun lisäämistä ja erityisesti pk-yritysten kasvu-, työllistämis- ja investointiedellytysten vahvistamista. Ensilukemalta on vaikea väittää, että nyt se toimiva kilpailu markkinoilla sitten loppuu.

Hallitusohjelma asemoi Suomen EU:n eturiviin

Hallitusohjelman lähtökohta Suomen EU-vaikuttamiselle on erinomainen. Suomi haluaa olla unionin eturivissä ja vaikuttaa aktiivisesti ja rakentavasti EU:n tulevaisuuteen. Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on myös elinkeinoelämän tavoite.