Blogi

Susi bloggaa: Paljon hälyä älystä − tekoäly osana turvallisuutta

Maailmalla virtaa tällä hetkellä valtavasti tutkimusrahaa tekoälyn kehittämiseen. Globaaleja yhteisiä pelisääntöjä kehitystyölle ei kuitenkaan ole luotu. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia, joita emme välttämättä osaa edes ennustaa. Tekoäly on varmasti hyvä renki, mutta voi olla pelottavan huono isäntä. Monien asiantuntijoiden esittämä kysymys on, keneltä tekoäly karkaa ensimmäisenä käsistä. Samalla myös keskustelu tekoälyn eettisistä kysymyksistä on nostanut päätään.

Ella Lammi bloggaa: Kansainvälisen verotuksen ajankohtaiset kiemurat

Kansainvälisen verotuksen kentällä on tämän vuosikymmenen aikana ehtinyt tapahtua paljon. Erityisesti huoli valtioiden verotulojen menetyksestä on kasvanut: julkisuudessakin on jatkuvasti esillä sellaiset termit kuten verojen välttäminen, aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto. Kun vielä tämän vuosituhannen alkupuolella kansainvälisen verotuksen painopiste oli kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemisessä, on se siirtynyt nyt yhä voimakkaammin niin sanotun nollaverotuksen torjuntaan.

EK:n Nyyssölä bloggaa: Korkein oikeus lainsäätäjän tontilla?

Korkein oikeus on antanut tuomion (2017:55), jonka perusteella voi kysyä, onko tuomioistuin etääntynyt roolistaan ja astunut lainsäädäntövallan alueelle. Tuomioistuin määräsi kuntayhtymän maksamaan työntekijälle korvauksia sen vuoksi, että se oli laiminlyönyt laissa säädetyn työn tarjoamisvelvollisuutensa.

EK:n Venäjä-ekspertti analysoi: Mitä vaikutuksia USA:n Venäjä-pakotelakipaketilla suomalaisyrityksiin?

Presidentti Trumpin allekirjoittamalla Venäjä-pakotelakipaketilla ei ole välitöntä vaikutusta suomalaisyrityksiin. Onko siis syytä huokaista helpotuksesta? EK:n johtaja ja BusinessEuropen Venäjä-verkoston puheenjohtaja Petri Vuorio erittelee paljon puhutun lakipaketin sisällölliset pääkohdat ja analysoi niiden käytännön merkitystä erityisesti suomalaisnäkökulmasta.

Mikä sote-palveluissa vikana?

Julkisuus on täyttynyt eri tahojen neuvoista siitä, miten sote-uudistusta ei ainakaan pidä toteuttaa. Viisautta on ollut paljon ilmassa. Jos yhteen laskee eri neuvot, jotka eivät todellakaan ole kaikki samanlaisia, voi päätyä siihen, että ehkä mitään ei kannata tehdä. Järjestelmä on täydellinen juuri sellaisena kuin se nyt on, bloggaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Rantahalvari bloggaa: Tasavertainen kilpailutilanne edelleen tärkeää sote-uudistuksessa

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta seuraa väistämättä se, että maakuntien ei ole jatkossa pakko yhtiöittää asiakkaan valinnanvapauden kohteena olevan hoidon ja hoivan tuotantoaan. Valiokunnan kannanotto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelutuotannon yhtiöittämisvelvollisuudella tavoiteltu erilaisten tuottajien tasavertainen kilpailutilanne olisi vastoin perustuslakia. Maakunnan palvelulaitokselta on edellytettävä esimerkiksi samaa avoimuutta kuin mitä vaaditaan yksityisiltä tuottajilta, bloggaa EK:n johtajava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Trumpin ja Putinin ensikohtaaminen – diilejä vai nollasummapeliä?

Presidenttien Trumpin ja Putinin odotettu ensitapaaminen toteutuu huomenna perjantaina G20-kokouksen yhteydessä Hampurissa. Oman jännitysmomenttinsa tapaamisessa tarjoaa heti alkuun kättelydiplomatia. Käyttääkö Trump tavaramerkikseen muodostunutta merimiespainityylistä vetäisyliikettä vai onko judokana tunnettu Putin varannut kättelyyn oman yllätyksensä, kysyy EK:n johtaja Petri Vuorio.

Tarvitaanko enää sairaanhoitomaksua?

Eduskunta saanee syysistuntokauden alussa hallituksen lakiesityksen tulorekisterin käyttöön otosta. Hyvä niin, sillä tulorekisterin tavoitteet ovat kaikin puolin hyviä. Hallinnollinen taakka kevenisi, viranomaistoiminta tehostuisi, kansalaisten asema vahvistuisi ja harmaan talouden torjuntakin helpottuisi. Pelkällä tulorekisteriä koskevalla lainsäädännöllä asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa bloggaa johtava asiantuntija, Vesa Rantahalvari.

Muureja purkamassa ja tuulimyllyjä rakentamassa – Kiinan-kaupassa puhaltaa voimakas myötätuuli

Kiina on tällä hetkellä ylivoimaisesti nopeimmin kasvava vientimarkkinamme. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli yli neljäkymmentä prosenttia. Yritysten innostus osallistua pääministeri Juha Sipilän vetämälle Pekingiin suuntautuneelle vienninedistämismatkalle 26.-30. kesäkuuta oli näin ollen enemmän kuin perusteltua. Yritysten etuja edistämään Elinkeinoelämän keskusliitto EK solmi vierailun aikana yhteistyösopimuksen Kiinan johtavan ulkomaankauppajärjestö CCPIT:n (China Council for the Promotion of International Trade) kanssa, bloggaa matkalla mukana ollut EK:n johtaja Petri Vuorio.

Kesäduunari siirtyi EK:sta armeijaan: Kiitokset monipuolisista tehtävistä!

”Mitä osaat kertoa EK:n toiminnasta etukäteen?”, kuului kysymys työhaastattelussani huhtikuun lopulla Eteläranta kympin Teollisuuskeskuksessa. Enhän minä aiheesta vielä siinä vaiheessa paljoa tietänyt, mutta pian saisin oppia, sillä tulin valituksi EK:n Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka -vastuualueelle kesäharjoittelijaksi, bloggaa Milo Martikainen.

Kaveria ei jätetä

Jyri Häkämies

Maailma, ja Suomi siinä mukana, elää muutosta kohti siirtymää. Uusiutuvat energiat tulevat korvaamaan fossiiliset polttoaineet, digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat markkinoita ennenkokemattomalla nopeudella ja kiertotalous haastaa niin yritykset kuin valtiot siirtymään lineaarisesta businessmallista kiertävään kiertotalouteen.

EU:n ja Japanin kauppaneuvottelut loppusuoralla

EU ja Japani hakevat poliittista sopua uudesta kauppasopimuksesta 6.7. järjestettävään EU:n ja Japanin väliseen huippukokoukseen mennessä. Yhdessä EU ja Japani edustavat yli kolmasosaa maailman bruttokansantuotteesta, joten EU:n ja Japanin tiiviimmällä yhteistyöllä on myös laajamittaisempia vaikutuksia, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

EU-puheenjohtajamaa Viron toiveissa digitaalisempi ja yhtenäisempi unioni

Viro aloittaa puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskautensa lauantaina 1.7. Puheenjohtajuuskausi aikaistui brexitin vuoksi puolella vuodella. Ensikertalaisen innokkuus yhdistettynä edistyksellisiin markkinointitaitoihin on taannut sen, että Viron siirtyminen EU:n johtoon ei ole jäänyt Brysselissä huomaamatta, kirjoittaa Brysselistä avustava asiantuntija Aino Salmi.

Oksala bloggaa: Yhtiöittämisvelvoite kaatui perustuslakipolitikointiin

Perustuslakivaliokunta antoi vihdoin lausuntonsa Sote-valinnanvapauslain perustuslainmukaisuudessa. Tulos oli jo aiemmin julkisuudessa kerrotun mukainen. Valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta palvelutuotantoa ei voida organisoida niin, että kaikki palveluntuottajat olisivat samalla viivalla. Helpottava tieto on, että hallituksen esityksen tärkein kohta eli suomalaisten valinnanvapaus toteutuu. Jatkossa suomalaiset saavat itse valita oman sote-keskuksensa. Toivottavasti maan hallituksella on viisautta toteuttaa tämä uudistus…

Komissio toivoo elinkeinoelämältä ratkaisuja muovistrategiaan

Elinkeinoelämän näkemyksille muoveista on tällä hetkellä paljon tilausta, kuten Brysselissä yhteispohjoismaisen muovistrategiaa käsittelevän tilaisuuden yleisöryntäys osoittaa. Paikalle saapui 130 ihmistä kuulemaan yritysten, komission, meppien ja muiden sidosryhmien keskustelua ja netissä tilaisuutta seurasi lisäksi vielä noin 300 ihmistä, raportoi EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Salla Ahonen.

Jussi Mustonen bloggaa: 200 vuotta suhteellista etua

Englantilainen ekonomisti David Ricardo teki vuonna 1817 kirjassaan ”Kansantalouden ja verotuksen periaatteet” tunnetuksi ns. suhteellisen edun periaatteen. Tämän päivän kaupankäynti rajat ylittävine arvoketjuineen on monimutkaisempaa kuin kaksi vuosisataa sitten. Suhteellisen edun periaate, jota nobelisti Paul Krugman on kutsunut ”Ricardon vaikeaksi ajatukseksi”, on yhä pohjana vaihdannan ja kansainvälisen kaupan keskeisimmille syille: kaupankäynti ei ole siihen osallistuvien…

ILO:n työkonferenssi puolivälissä – keskustelut rakentavia

ILO:n 106. kansainvälinen työkonferenssi on ohittanut puolivälimerkin ja 30 asteen helle koettelee osallistujia, keskusteluissa tunteet eivät onneksi ole kuumentuneet samoihin lukemiin. Työ komiteoissa on päässyt hyvään vauhtiin ja niiltä on lupa odottaa erinäköisiä julkilausumia ja johtopäätöksiä. Konferenssin liepeillä järjestettävissä seminaareissa paneudutaan mm. työn tulevaisuuteen.

OECD:ltä hyviä neuvoja Suomen innovaatiopolitiikkaan

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n maaraportti korostaa, ettei hyväkään innovaatiopolitiikka riitä, jolleivat mm. toimivat työmarkkinat ja kansainvälisesti yhdenmukainen sääntely ole kunnossa. EK pitää OECD:n suosituksia ylipäätään hyvinä: yritysvetoisen innovaatiorahoituksen lisääminen ja kannustava innovaatiojärjestelmä motivoi erikokoisia yrityksiä ja tutkijoita kehittämään uudenlaisia verkostoja, bloggaa johtaja Riikka Heikinheimo.

Kello käy mutta Britannian brexit-suunnitelma vain mutkistuu

Britannian vaalituloksen myönteinen uutinen on se, että Britannian tiukan linjan näkemykset EU-erosta voivat hieman pehmentyä ja pahin skenaario – jääminen ilman EU-erosopimusta – vaikuttaa entistä epätodennäköisemmältä. Sen sijaan brexit-neuvotteluiden aikataulu on suuri kysymysmerkki, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

ILO:n työkonferenssi käynnissä – mikä on järjestön rooli tulevaisuudessa?

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 106. kaksiviikkoinen työkonferenssi, käynnistyi Genevessä maanantaina 5.6. ILO:n kolmikantaisiin keskusteluihin ja päätöksentekoon osallistuu runsaat 3000 valtion, työnantajien ja työntekijöiden edustajaa. ILO perustettiin vuonna 1919, jolloin pidettiin myös ensimmäinen työkonferenssi. Maailma on muuttunut melkoisesti noista ajoista, mutta onko ILO?

Talouskeskiviikko: OECD ei lämpene perustulolle

Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestö OECD:n tuore selvitys tuo uutta tietoa ajankohtaiseen keskusteluun perustulosta. Tulokset ovat kuitenkin pääosin kriittisiä. Perustulo ei vähennä kehittyneiden maiden köyhyyttä ja parannukset työn kannustavuuteen ovat kiistanalaisia, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Viikon kysymys: Mitä perustulolla tarkoitetaan?

Perustulolla ymmärretään hyvin eri asioita. Yleensä kuitenkin perustulo on vastikkeeton, jolloin se maksetaan kaikille riippumatta, mitä henkilö tekee tai on tekemättä. Se on universaali, mikä tarkoittaa, että sama summa maksetaan elämäntilanteesta riippumatta. Lisäksi perustulo on saajan tuloista riippumaton, mikä tarkoittaa, että perustulo on sama summa kaikille. Perustulo voi kuitenkin olla veronalaista tuloa, jolloin käteen jäävä perustulo riippuu saajan omasta veroprosentista.

EU-asiantuntija: Diili EU:n ja Britannian välillä voi jäädä solmimatta

”Ilman sopimusta on parempi vaihtoehto kuin huono sopimus.” Tämä on lause, jota Britannian pääministeri Theresa May on toistanut ennen Britannian ja EU:n välisten brexit-neuvotteluiden käynnistymistä. Talouden näkökulmasta käsittämättömän toteamuksen on toivottu olevan vaaliretoriikkaa 8.6. pidettävien parlamenttivaalien alla. Lauantai-illan terrori-iskusta huolimatta Britannian vaalit pidetään torstaina.

Kauppapolitiikan asiantuntija: Ovatko EU:n asettamat hiilitullit sopiva rankaisu Trumpille?

USA:n presidentin Donald Trumpin tämän viikkoinen ilmoitus lähteä Pariisin ilmastosopimuksesta on nostanut pöydälle taas vanhan ajatuksen hiilitullien asettamisesta. Niin huolestuttavaa kuin Trumpin vastuunpakoilu kansainvälisissä ilmastotalkoissa onkin, hiilitullit ovat käytännössä vaikea ratkaisu kauppapolitiikan näkökulmasta. Hiilitullien ajatuksena on asettaa ylimääräinen tulli tuotteen valmistukseen liittyvien päästöjen perusteella. Näin voitaisiin rangaista tuontituotteita, joiden valmistus on aiheuttanut enemmän ilmasto- ja…

Lahti bloggaa: Suomi mukaan rahaliiton kehittämiseen

Komission 31.5. esittämät ajatukset talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta heijastavat siihen kohdistuvia ristiriitaisia odotuksia. Lähtökohdista riippuen jotkut korostavat tarvetta jakaa riskejä ja tasata suhdanne- ja tuloeroja. Toiset painottavat riskien ja vastuiden rajoittamista. Joillekin olisi tärkeää lisätä joustavuutta ja tilaa poliittiselle harkinnalle. Toisille ensisijaista on yhteisten sääntöjen selkeys ja noudattaminen. Yhteistä koulukunnille on tavoite Euroopan talouden kasvusta ja vakaudesta. Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että EU:n talous- ja rahaliitto voi ja toimii hyvin, bloggaa EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

Ilari Kallio bloggaa: Ohittaako Ranska Suomen paikallisen sopimisen sallimisessa?

Ranskan presidentiksi valittu Emmanuel Macron lupasi vaalikampanjansa aikana toteuttaa lukuisia työelämäuudistuksia ja tervehdyttää Ranskan julkista taloutta. Uudistuksiin onkin aihetta, sillä maan kilpailukyky on heikko, työpaikkoja ei synny riittävästi ja taloudenpito on ollut vuosikymmenten ajan tehotonta. Rakenneuudistukset ovat tähän mennessä tyssänneet milloin mihinkin esteeseen – lopulta usein lakkoihin ja mellakointiin.

Miksi Ranskan presidentinvaalien lopputuloksella on merkitystä suomalaisyrityksille?

Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjät tekevät valinnan avointa yhteiskuntaa ja kansainvälisyyttä kannattavan Emmanuel Macronin sekä sulkeutuneisuutta ja protektionismia ajavan Marine Le Penin välillä. EU ei ole ollut suoraan vaaliväittelyn keskiössä. Vaalien tuloksella on kuitenkin merkittävä vaikutus murroksessa olevan EU:hun, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Mikael Ohlström bloggaa: Bonnissa ei varaa hutiin

Mikael Ohlström

Neuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä jatkuvat virkamiesvoimin maanantaina Bonnissa (8.-18.5.). Ensi viikon neuvotteluilla on aikataulullisesti iso merkitys, sillä Pariisin sopimuksen säännöt on sovittu hyväksyttäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Olisi siis mahdollisimman pian saavutettava yhteisymmärrys siitä, miten jatkotyössä edetään, ja missä vaiheessa neuvottelujen pohjaksi tarvittava luonnos sopimussäännöistä saadaan käsiteltäväksi.

Suhdanteissa selvä käänne parempaan

EK:n uusimman Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva on parantunut vuoden 2017 alussa. Viime vuonna alkanut käänne vauhdittui kaikilla päätoimialoilla. Parannuksesta huolimatta palvelualojen yritykset kuvaavat suhdanteitaan aavistuksen keskimääräistä heikommiksi, kun taas teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanteiden arvioidaan parantuneen jo vähän yli keskimääräisen.

Työllisyyden nousu suhdanteiden varassa

Viimeaikojen hyvistä talousuutisista paras on se, että työllisyys on alkanut vähitellen parantua. Uutisen kirkkautta himmentää, että kasvu on viimeisimpien kuukausien aikana ollut heiveröistä ja se on perustunut osa-aikaisten määrän nousuun. Kokoaikaisten työllisyys on itseasiassa laskenut, bloggaa Simo Pinomaa.

Vuorio bloggaa: Yritysten Venäjä-näkymät kohenivat – protektionismi huolestuttaa

EK:n ja Business Team for Russian tänään julkaiseman Venäjä-kaupan barometrin tulokset tukevat suomalaisyritysten Venäjä-viennissä viime kuukausina näkyneitä alustavia piristymisen merkkejä. Toisaalta Venäjän harjoittama kasvava protektionismi huolestuttaa ja haittaa yhä useampia yrityksiä. Venäjän kyky ja valmius uudistusten läpivientiin lähivuosina tulee olemaan ratkaisevaa niin Venäjän talouden kuin Suomen viennin kannalta. Onko vielä liian aikaista puhua kaupankäyntimme kasvun kestävyydestä pidemmällä juoksulla? EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio vastaa blogissaan tähänkin pulmaan.

Palkka- ja yritysverotus kytkeytyvät tiiviisti yhteen

Kireällä työn verotuksella on monia tunnettuja kielteisiä vaikutuksia talouteen. Se luo työllistymistä estäviä kannustinloukkuja yhdessä etuusjärjestelmien kanssa, vääristää opiskelu- ja uravalintoja ja haittaa vaikkapa ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytoimista Suomeen, kirjoittavat Virp Pasanen ja Penna Urrila Kauppalehdessä 24.4.