Blogi

Koronakriisistä ylös digitalisaatiolla!

Koronakevät laukaisi maailmanlaajuisen murroksen: digitalisaatiossa on edetty ennennäkemättömään kiihdytysvaiheeseen. Ihmiset siirtyivät laajoina aaltoina käyttämään digitaalisia palveluita – jopa lähes yön yli. Etulinjassa etenivät verkko-ostaminen, etätyöskentely ja suoratoistopalveluiden käyttö, kirjoittavat Digital Game Changers -hankkeen yritysvaikuttajat Kauppalehden mielipidepalstalla 24.9.2020

Oksala bloggaa: Työrauhalainsäädäntö ei toimi

Työnantajan pitää voida luottaa siihen, että tehty työehtosopimus turvaa työrauhan. Suomen laki edellyttää, että sopimukset pitävät. Toisin on työmarkkinoilla. Ammattiliitto Pro toiminnallaan osoittaa, että sopimukset eivät pidä ja tuomioistuimen päätöksiä ei kunnioiteta.

Näistä syistä hallituksen viesti työllisyystavoitteesta on sumutusta

Koronakriisi aiheuttaa suuren tilapäisen tasapaino-ongelman julkistalouteen. On selvää, että näitä välittömiä menetyksiä mitkään työllisyystoimet eivät voi korvata. Valitettavasti nyt on kuitenkin osoittautunut, että hallituksen työllisyystoimet eivät merkittävällä tavalla paranna pitkällä aikavälillä julkistalouden tasapainoa, kirjoittavat EK:n Vesa Rantahalvari ja Simo Pinomaa.

Rantahalvari bloggaa: Hallitus siirtää vastuuta lukukikkailulla

Valitettavasti maan hallitus ei kyennyt tekemään budjettiriihessään päätöksiä, joilla työllisyys kohenisi asetetun tavoitteen mukaisesti. Hallituksen ilmoittama 31 000 – 36 000 on oikeasti paljon vähemmän, todennäköisimmin luokkaa puolet siitä. Hallitus siirtää välttämättömien ratkaisujen tekemisen tuonnemmaksi. Tokkopa ne ovat silloinkaan helppoja tehdä.

Ursula von der Leyen liputti ilmaston ja digin puolesta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti tänään kautensa ensimmäisen puheen unionin tilasta (State of the European Union). Koronakriisin ohella keskiössä oli oikeusvaltio, ilmasto, digitaalisuus, maahanmuutto, sisämarkkinoiden saumaton toiminta sekä EU:n ulkosuhteet ja kauppa. Brysselin-toimistomme asiantuntijat Karoliina Rasi, Wilhelmiina Koivuniemi ja Petri Vuorio vetivät yhteen puheen kiinnostavuudet.

Korsström bloggaa: Hyvät esimerkit maailmalta koronan vastaisessa taistelussa

Meille suomalaisille on aina ollut yllättävän tärkeää miten meidät nähdään maailmalla. Siksi olimmekin ylpeitä kun maamme keski-iältään nuorta ja ennen kaikkea naisvaltaista hallitusta ihailtiin monissa globaaleissa medioissa. Nopeasti tämän jälkeen hallituksemme joutuikin ennennäkemättömään testiin koronapandemian iskiessä maahamme. Suomi selvisi monia maita paremmin ensimmäisestä aallosta ja pääministerimme ja edustamansa puolue oli suosionsa huipulla.

Mari Haavisto ja Ilkka Oksala Pride-viikolla: Haussa monimuotoisen työelämän esikuva!

Tänä vuonna Helsinki Priden teemana on esikuvat, esikuvana oleminen ja omien esikuvien kiittäminen. Esikuvien avulla jaksamme jatkaa yhteistä työtä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Miten me kaikki voisimme toimia esikuvina muille työelämässä? Tätä kysyvät EK:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mari Haavisto ja työelämäjohtaja Ilkka Oksala.

Pk-johtaja bloggaa: Yrittäjä – kiitos työstä, riskinotosta ja työpaikoista!

Jouni Hakala

Siniristiliput liehuvat 5.9. yrittäjien kunniaksi – EK onnittelee Suomen kaikkia yrittäjiä! Pian juhlapäivän jälkeen maamme päättäjillä on budjettiriihessä tilaisuus tehdä myös aitoja tekoja yrittäjien hyväksi, muistuttaa pk-johtaja Jouni Hakala. Parannetaan siis yrittäjän toimintaedellytyksiä ja työllistämisen kannusteita. Se on yhteiskunnalle kannattava investointi.

Leena Nyman bloggaa: Kärkiyritykset näyttävät digitaalista suuntaa!

Korona on ollut suuri shokki, mutta se on myös iso digitaalinen mahdollisuus. Alojensa johtavat yritykset ovat valmiita miljardiluokan digi-investointeihin, mutta myös budjettiriihen päättäjiltä tarvitaan tuhteja panostuksia julkiseen digirahoitukseen, kirjoittaa EK:n asiantuntija Leena Nyman Digital Game Changers -hankkeen johtopäätöksistä. 

EK:n pääekonomisti: Irtisanomisuutiset herätys sekä politiikkaan että työmarkkinoille

Viime päivinä olemme saaneet lukea rajuja uutisia yt-neuvotteluista ja suurista henkilöstövähennyksistä eri puolilta elinkeinoelämää. Ne kertovat karua kuvaa siitä, kuinka koronapandemia on muuttanut dramaattisesti monien toimialojen markkinatilannetta ja kuinka Suomen toimintaympäristö ei tässä tilanteessa valitettavasti ole eturivin yrityksillemme riittävän vetovoimainen.

Riikka Heikinheimo bloggaa: EU-budjetti kurittaa tulevaisuusinvestointeja 

EU:n elpymisrahastosta ja pitkän aikavälin budjetista tehty päätös puhututtaa – aiheesta. Päätös tarvittiin. Koko EU-alueen yhtenäisyys, elpyminen ja investoinnit – erityisesti vihreään kasvuun ja digitaalisuuteen – ovat meidänkin etumme nimenomaisesti yritysten osaamisen ja vientinäkymien vuoksi. Valitettavaa kuitenkin on, että sopu saatiin aikaiseksi pitkäjänteisyyden ja tulevaisuuden kustannuksella. EU-budjetin 7-vuotisen raamin sisällä leikkauksia tehtiin erityisesti Euroopan Horisontti -ohjelmaan, siis tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Aiheisiin, joissa nimenomaisesti EU-tasoinen yhteistyö on parhaimmillaan.  

Suomalaisille yrityksille paras vaihtoehto on globaali yritysvastuusääntely

Yritysvastuu ja ihmisoikeuksien tehokas edistäminen ovat tärkeitä asioita suomalaisille yrityksille. Hallitusohjelmassa linjattiin selvityksestä, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Asiasta laadittu selvitys jättää kuitenkin useita kysymyksiä avoimeksi, kirjoittaa Hannu Ylänen.

Ruohola bloggaa: Riita-asiat arvonlisäverotuksessa kestävät sietämättömän kauan

Verohallinto on kiitettävästi ja aktiivisesti laajentanut työkalupakkiaan etupainotteiseen neuvontaan viime vuosina. Joskus kuitenkin päädytään tilanteisiin, joissa kirstunvartija ja hallintoalamainen ovat verolainsäädännön tulkinnasta eri mieltä. Riita-asiassa pätee vanha sanonta: justice delayed is justice denied eli myöhästynyt oikeus on menetetty oikeus.

Urrila bloggaa: Julkisen talouden ahdinko kasvaa

Juhannusviikko on perinteisesti merkinnyt suomalaisille kesään valmistautumista – loman odottamista ja viimeisten töiden tekemistä ennen ansaittua palautumista. Ekonomisteille yksi alkukesän merkkipaaluista on ollut valtiovarainministeriön talousennusteen tutkiminen, saadaanhan VM:stä aina juhannuksen tienoilla punnittuja näkemyksiä talouden kuvasta ja näkymistä lähivuosille.

Ruohola bloggaa: Onko kotimaisen suojavälinetuotannon 0% verokanta pannukakku?

Tiina Ruohola

Valtioneuvosto ilmoitti 24.4., että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kotimaisille ja EU-alueen suojavarustehankinnoille asetetaan nollaverokanta. Tämän julkaisun jälkeen yksityiset terveyden- ja sosiaalihuoltoalan tuottajat jäivät odottamaan lakiehdotusta, joka vapauttaa koronan torjumista varten tarkoitetun kotimaisen suojavälinetuotannon tilapäisesti arvonlisäverosta. Nyt annetussa hallituksen esityksessä on kuitenkin rajattu yksityiset toimijat julkisrahoitteisia toimijoita lukuun ottamatta ulos, mikä oli tuottajille suuri pettymys.

Hanna Laurén bloggaa: WTO:n pääjohtajan valintaan heijastuu kauppapolitiikan nykytila

EU:n kauppaministerit keskustelivat tiistaina 9.6. kannastaan Maailman kauppajärjestön (WTO) uuden pomon valintaan. Asiaa alustanut irlantilainen kauppakomissaari painotti, että Euroopalla on kaikki syyt saada pääjohtajan paikka itselleen – olkoonkin, että samanlaiseen geopoliittiseen oikeutukseen uskotaan muillakin mantereilla. Kansainvälisten järjestöjen johtajat eivät ole globaalisti näkyvimpiä hahmoja, eivätkä etenkään suvereeneja vallankäyttäjiä. Miksi WTO-postista kuitenkin kisaillaan valtioiden ja valtioliittojen välillä?

Kohti parempia työllisyysvaikutusarvioita

Ihmisten sosiaaliturvasta saamia etuuksia muuttavilla politiikkareformeilla, kuten työttömyysturvan uudistamisella tai perustulon mahdollisella käyttöönotolla, on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja työllisyyteen. Sosiaaliturva on kestävällä pohjalla vain, jos riittävän moni työskentelee. Tästä syystä on tärkeää yrittää arvioida reformien kustannuksia ja niiden työllisyysvaikutuksia, kertoo EK:ssa työllisyysvaikutusmallin kehittänyt asiantuntija Antti Tanskanen Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa.

Pakarinen bloggaa: Hallituksen työllisyystavoite on koronan myötä lähes kaksinkertaistunut

Vuosi sitten hallitusohjelman talouspolitiikan pohja rakennettiin pitkälti 75 prosentin työllisyysasteen varaan. Keväällä 2019 Valtionvarainministeriö arvioi työllisyysasteen olevan vuonna 2023 73,3 %, jonka päälle hallitus asetti tavoitteeksi 60 000 uutta työllistä ja näin 75 prosentin tavoite saavutettaisiin. Kirjoitin ennen 2019 kevään eduskuntavaaleja blogin 75 prosentin työllisyystavoitteesta ja olen siitä lähtien pitänyt kuukausittaista seurantaa kehityksestä tässä Twitter-ketjussa.…

Kilpailulaki muuttumassa – yritysyhteistyön riskit kasvavat

ECN+ direktiivi muuttaa kilpailulakia ja kilpailurikkomuksista aiheutuvia seuraamuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön laatima muutosehdotus kilpailulakiin tulee vaikuttamaan olennaisesti yrityksiin, toimialajärjestöihin ja elinkeinoelämään laajemmin. EK painottaa, että rangaistusten ja oikeusturvakeinojen on oltava tasapainossa, jotta terve ja tehokas kilpailu markkinoilla ei vähene säännösmuutosten seurauksena.

Komissio ehdottaa EU:n verotusmuutoksiin viivästyksiä

Koronavirus on vienyt kaiken huomion ja resurssit niin yrityksissä kuin verohallinnoissa ympäri Euroopan. Komissio antoikin perjantaina 8.5. ehdotuksen ALV:n verotusmuutoksia koskevan paketin voimaansaattamisen siirtämisestä. Komissio ehdottaa, että arvonlisäverotuksessa verkkokaupan säännöksiä muuttavan eCommerce-paketin voimaantuloa siirretään puolella vuodella. Voimaantulo tapahtuisi 1.7.2021.

Ekonomistiryhmältä hyvä ehdotus kolmivaiheiseksi talouspolitiikan strategiaksi, pääekonomisti Penna Urrila kommentoi

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön asettama Vesa Vihriälän johtama ekonomistiryhmä julkisti painavan raporttinsa koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen ja tarvittavista toimista sekä nyt että lähivuosina. On erinomaista, että Suomen julkisen talouden tilanteeseen on saatu nopealla aikataululla jäsennelty näkemys arvostetuilta ekonomisteilta.

EK:n asiantuntijalääkäri: Koronatestaus luotettavasti 20 minuutissa

Terveysalan strategia tähtää muun muassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseen kehittämiseen.

Koronan testaaminen ja viiveetön altistuneiden jäljitys ovat avainasemassa koronaepidemian hallinnassa. Tähän tarpeeseen suomalainen ArcDia International on kehittänyt koronatestin, jolla saataisiin tulos 20 minuutissa. EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara bloggaa aiheesta ja odottaa viranomaisilta testin pikaista hyväksyntää, jotta työpaikoilla olisi aiempaa turvallisempaa työskennellä.

Rantahalvari bloggaa: Yhteisen uhan pitäisi yhdistää pahimmatkin viholliset

Koronavirus on aiheuttanut merkittävän maailmanlaajuisen yhteisen uhan ihmisten terveydelle ja kansakuntien taloudelle. Filosofi Aristoteles on tiettävästi väittänyt yhteisen uhan yhdistävän pahimmatkin viholliset. Jos pari tuhatta vuotta sitten eläneeseen suureen ajattelijaan on uskominen, koronan pitäisi tehdä entisistä vihulaisista taistelutovereita pandemian nujertamiseksi.

Viivästyskorko alenee maksujärjestelyn piirissä oleville veroille – onko toimi riittävä?

Osana verotuksen koronatoimenpiteitä hallitus on esittänyt, että Verohallinnon ns. huojennetun maksujärjestelyn piirissä olevat verot olisivat väliaikaisesti matalamman, esityksen mukaan neljän prosentin suuruisen viivästyskoron piirissä. Maksujärjestelyyn pääsemisen jälkeen viivästyskorko alenisi automaattisesti eikä sitä tarvitsisi erikseen vaatia.

Kriisiriihestä iso lisäbudjetti ja lisää akuutteja tukitoimia

Hallitus keskittyi kehysriihessä akuutin koronatilanteen hoitoon. Yrityksille myönnettiin lisää suoraa tukea ja jonkin verran lainainstrumentteja, mutta on suuri riski, että tilanteen pitkittyminen vaatii vielä uusia toimia. Katsetta on vähitellen uskallettava suunnata eteenpäin, ja toukokuussa tehtävä seuraava lisäbudjetti on yritysten kannalta myös hyvin olennainen.