Blogi

Talouskeskiviikko: Digi vie, verotus vikisee

Euroopan on saatava osansa yhdysvaltalaisten IT-jättien voitoista, tuntuu ajattelevan moni EU:ssa. Aggressiivisesta verosuunnittelusta syytettyjen yhdysvaltalaisyritysten tuottoisa toiminta ja pienet verot Euroopassa ovat ravistelleet monen jäsenvaltion sietokykyä. USA:n toimettomuus asiassa on saanut EU:n liikkeelle. Mistä asiassa on kyse? Millainen ratkaisu tilanteeseen olisi löydettävissä?

Viikon kysymys: Mitä on alustatalous?

Alustatalous on Internetin kehitykseen perustuva, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli. Alustatalous tarkoittaa käytännössä uutta talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.

Saksan vaalit lähtölaukaus EU:n uudistamiselle

Usein todetaan, että EU uudistuu vain kriisien kautta. Vaikka unioni ei ole tällä hetkellä akuutin myllerryksen keskellä niin kuin niin monena edellisvuonna, odotukset unionin suunnan kirkastamiselle ovat melko korkealla, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Kiinteistöverosta tullut veronkiristysautomaatti

Kuluneen kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron tuotto on noussut 900 miljoonasta eurosta muhkeaan 1 800 miljoonaan euroon ja veronkorotusten kierre näyttää vain jatkuvan. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa oli tarkoitus korottaa hallituskauden aikana 100 miljoonalla eurolla. Tämä on jo tehty, ja kahdelle seuraavalle vuodelle kaavaillaan yhteensä 75 miljoonan lisäkorotuksia. Kiinteistöverosta näyttää valitettavasti tulleen veronkiristysautomaatti. 

Viikon kysymys: Miten kiinteistövero määräytyy?

Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita, vesialueita ja yleisiä alueita kuten katuja ja toreja. Kiinteistöveroprosentit on eriytetty kiinteistötyypin mukaan ja kunnat voivat päättää erityyppisten kiinteistöjen veroprosentit valtion asettamien rajojen sisällä.

Työntekijän yksityisyyden suoja myllerryksessä

Tietosuojalainsäädännön uudistuksen valmistelu jatkuu

Kukaan ei tiedä tänään, mitä kaikkia sääntöjä työntekijän henkilötietojen keräämisessä ja hyödyntämisessä tulevaisuudessa noudatetaan. Ja tulevaisuus on ihan pian, reilun puolen vuoden päässä, toukokuussa 2018. Silloin astuu voimaan EU:n tietosuoja-asetus pyyhkäisten ison osan suomalaista henkilötietolainsäädäntöä oikeushistoriaan, bloggaa lai­no­pil­li­nen asia­mies Mikko Nyyssölä.

Miljardien eläkerahat paremmin hyödyksi: työeläkkeiden rahastointia syytä uudistaa

Työeläkemaksuista laitetaan osa sivuun kattamaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä ja poikimaan sijoitustuottoja. Tätä kutsutaan rahastoinniksi. Sen tavoitteena on maksutaakan pienentäminen. Tässä on myös onnistuttu: viime vuosina rahastot ovat kasvaneet aiempaa hitaammin, koska niistä on myös käytetty varoja eläkkeiden maksuun. Eläkemeno on siis ylittänyt eläkemaksun, bloggaa eläkkeiden asiantuntija Antti Tanskanen.

Hallituksen rohkeus ei riittänyt työllisyystavoitteen saavuttamiseen

Maan hallituksella taisi olla viimeinen mahdollisuus päättää tarvittavista uudistuksista työllistämistavoitteensa saavuttamiseksi viime viikon budjettiriihessä. Odottavissa oleva talouskehitys ja tehdyt päätökset johtavat lähes varmasti siihen, että 72 prosentin työllisyysastetavoite jää saavuttamatta, bloggaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Kauppapolitiikan kesäharjoittelija: Suomessa EU-keskustelu käytävä syksyn aikana

Kauppapolitiikan osalta kesä meni odotettua rauhallisemmin. Monella mittarilla voisi jopa luulla, että asiat ovat palaamassa ”normaaleille” raiteilleen viime vuoden hulluudesta. Kevään vaaleissa Euroopassa euroskeptikot eivät päässeet valtaan, mutta uusi normaali jatkuu: brexit-neuvottelut ovat vakavasti jäissä ja Donald Trumpin agenda on jumiutunut sisäpoliittisiin haasteisiin.

Susi bloggaa: Paljon hälyä älystä − tekoäly osana turvallisuutta

Maailmalla virtaa tällä hetkellä valtavasti tutkimusrahaa tekoälyn kehittämiseen. Globaaleja yhteisiä pelisääntöjä kehitystyölle ei kuitenkaan ole luotu. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia, joita emme välttämättä osaa edes ennustaa. Tekoäly on varmasti hyvä renki, mutta voi olla pelottavan huono isäntä. Monien asiantuntijoiden esittämä kysymys on, keneltä tekoäly karkaa ensimmäisenä käsistä. Samalla myös keskustelu tekoälyn eettisistä kysymyksistä on nostanut päätään.

Ella Lammi bloggaa: Kansainvälisen verotuksen ajankohtaiset kiemurat

Kansainvälisen verotuksen kentällä on tämän vuosikymmenen aikana ehtinyt tapahtua paljon. Erityisesti huoli valtioiden verotulojen menetyksestä on kasvanut: julkisuudessakin on jatkuvasti esillä sellaiset termit kuten verojen välttäminen, aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto. Kun vielä tämän vuosituhannen alkupuolella kansainvälisen verotuksen painopiste oli kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemisessä, on se siirtynyt nyt yhä voimakkaammin niin sanotun nollaverotuksen torjuntaan.

EK:n Nyyssölä bloggaa: Korkein oikeus lainsäätäjän tontilla?

Korkein oikeus on antanut tuomion (2017:55), jonka perusteella voi kysyä, onko tuomioistuin etääntynyt roolistaan ja astunut lainsäädäntövallan alueelle. Tuomioistuin määräsi kuntayhtymän maksamaan työntekijälle korvauksia sen vuoksi, että se oli laiminlyönyt laissa säädetyn työn tarjoamisvelvollisuutensa.

EK:n Venäjä-ekspertti analysoi: Mitä vaikutuksia USA:n Venäjä-pakotelakipaketilla suomalaisyrityksiin?

Presidentti Trumpin allekirjoittamalla Venäjä-pakotelakipaketilla ei ole välitöntä vaikutusta suomalaisyrityksiin. Onko siis syytä huokaista helpotuksesta? EK:n johtaja ja BusinessEuropen Venäjä-verkoston puheenjohtaja Petri Vuorio erittelee paljon puhutun lakipaketin sisällölliset pääkohdat ja analysoi niiden käytännön merkitystä erityisesti suomalaisnäkökulmasta.

Mikä sote-palveluissa vikana?

Julkisuus on täyttynyt eri tahojen neuvoista siitä, miten sote-uudistusta ei ainakaan pidä toteuttaa. Viisautta on ollut paljon ilmassa. Jos yhteen laskee eri neuvot, jotka eivät todellakaan ole kaikki samanlaisia, voi päätyä siihen, että ehkä mitään ei kannata tehdä. Järjestelmä on täydellinen juuri sellaisena kuin se nyt on, bloggaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Rantahalvari bloggaa: Tasavertainen kilpailutilanne edelleen tärkeää sote-uudistuksessa

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta seuraa väistämättä se, että maakuntien ei ole jatkossa pakko yhtiöittää asiakkaan valinnanvapauden kohteena olevan hoidon ja hoivan tuotantoaan. Valiokunnan kannanotto ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelutuotannon yhtiöittämisvelvollisuudella tavoiteltu erilaisten tuottajien tasavertainen kilpailutilanne olisi vastoin perustuslakia. Maakunnan palvelulaitokselta on edellytettävä esimerkiksi samaa avoimuutta kuin mitä vaaditaan yksityisiltä tuottajilta, bloggaa EK:n johtajava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Trumpin ja Putinin ensikohtaaminen – diilejä vai nollasummapeliä?

Presidenttien Trumpin ja Putinin odotettu ensitapaaminen toteutuu huomenna perjantaina G20-kokouksen yhteydessä Hampurissa. Oman jännitysmomenttinsa tapaamisessa tarjoaa heti alkuun kättelydiplomatia. Käyttääkö Trump tavaramerkikseen muodostunutta merimiespainityylistä vetäisyliikettä vai onko judokana tunnettu Putin varannut kättelyyn oman yllätyksensä, kysyy EK:n johtaja Petri Vuorio.

Tarvitaanko enää sairaanhoitomaksua?

Eduskunta saanee syysistuntokauden alussa hallituksen lakiesityksen tulorekisterin käyttöön otosta. Hyvä niin, sillä tulorekisterin tavoitteet ovat kaikin puolin hyviä. Hallinnollinen taakka kevenisi, viranomaistoiminta tehostuisi, kansalaisten asema vahvistuisi ja harmaan talouden torjuntakin helpottuisi. Pelkällä tulorekisteriä koskevalla lainsäädännöllä asetettuja tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa bloggaa johtava asiantuntija, Vesa Rantahalvari.

Muureja purkamassa ja tuulimyllyjä rakentamassa – Kiinan-kaupassa puhaltaa voimakas myötätuuli

Kiina on tällä hetkellä ylivoimaisesti nopeimmin kasvava vientimarkkinamme. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvu oli yli neljäkymmentä prosenttia. Yritysten innostus osallistua pääministeri Juha Sipilän vetämälle Pekingiin suuntautuneelle vienninedistämismatkalle 26.-30. kesäkuuta oli näin ollen enemmän kuin perusteltua. Yritysten etuja edistämään Elinkeinoelämän keskusliitto EK solmi vierailun aikana yhteistyösopimuksen Kiinan johtavan ulkomaankauppajärjestö CCPIT:n (China Council for the Promotion of International Trade) kanssa, bloggaa matkalla mukana ollut EK:n johtaja Petri Vuorio.

Kesäduunari siirtyi EK:sta armeijaan: Kiitokset monipuolisista tehtävistä!

”Mitä osaat kertoa EK:n toiminnasta etukäteen?”, kuului kysymys työhaastattelussani huhtikuun lopulla Eteläranta kympin Teollisuuskeskuksessa. Enhän minä aiheesta vielä siinä vaiheessa paljoa tietänyt, mutta pian saisin oppia, sillä tulin valituksi EK:n Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka -vastuualueelle kesäharjoittelijaksi, bloggaa Milo Martikainen.

Kaveria ei jätetä

Jyri Häkämies

Maailma, ja Suomi siinä mukana, elää muutosta kohti siirtymää. Uusiutuvat energiat tulevat korvaamaan fossiiliset polttoaineet, digitalisaatio ja tekoäly muokkaavat markkinoita ennenkokemattomalla nopeudella ja kiertotalous haastaa niin yritykset kuin valtiot siirtymään lineaarisesta businessmallista kiertävään kiertotalouteen.

EU:n ja Japanin kauppaneuvottelut loppusuoralla

EU ja Japani hakevat poliittista sopua uudesta kauppasopimuksesta 6.7. järjestettävään EU:n ja Japanin väliseen huippukokoukseen mennessä. Yhdessä EU ja Japani edustavat yli kolmasosaa maailman bruttokansantuotteesta, joten EU:n ja Japanin tiiviimmällä yhteistyöllä on myös laajamittaisempia vaikutuksia, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

EU-puheenjohtajamaa Viron toiveissa digitaalisempi ja yhtenäisempi unioni

Viro aloittaa puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskautensa lauantaina 1.7. Puheenjohtajuuskausi aikaistui brexitin vuoksi puolella vuodella. Ensikertalaisen innokkuus yhdistettynä edistyksellisiin markkinointitaitoihin on taannut sen, että Viron siirtyminen EU:n johtoon ei ole jäänyt Brysselissä huomaamatta, kirjoittaa Brysselistä avustava asiantuntija Aino Salmi.

Oksala bloggaa: Yhtiöittämisvelvoite kaatui perustuslakipolitikointiin

Perustuslakivaliokunta antoi vihdoin lausuntonsa Sote-valinnanvapauslain perustuslainmukaisuudessa. Tulos oli jo aiemmin julkisuudessa kerrotun mukainen. Valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta palvelutuotantoa ei voida organisoida niin, että kaikki palveluntuottajat olisivat samalla viivalla. Helpottava tieto on, että hallituksen esityksen tärkein kohta eli suomalaisten valinnanvapaus toteutuu. Jatkossa suomalaiset saavat itse valita oman sote-keskuksensa. Toivottavasti maan hallituksella on viisautta toteuttaa tämä uudistus…

Komissio toivoo elinkeinoelämältä ratkaisuja muovistrategiaan

Elinkeinoelämän näkemyksille muoveista on tällä hetkellä paljon tilausta, kuten Brysselissä yhteispohjoismaisen muovistrategiaa käsittelevän tilaisuuden yleisöryntäys osoittaa. Paikalle saapui 130 ihmistä kuulemaan yritysten, komission, meppien ja muiden sidosryhmien keskustelua ja netissä tilaisuutta seurasi lisäksi vielä noin 300 ihmistä, raportoi EK:n Brysselin toimiston asiantuntija Salla Ahonen.

Jussi Mustonen bloggaa: 200 vuotta suhteellista etua

Englantilainen ekonomisti David Ricardo teki vuonna 1817 kirjassaan ”Kansantalouden ja verotuksen periaatteet” tunnetuksi ns. suhteellisen edun periaatteen. Tämän päivän kaupankäynti rajat ylittävine arvoketjuineen on monimutkaisempaa kuin kaksi vuosisataa sitten. Suhteellisen edun periaate, jota nobelisti Paul Krugman on kutsunut ”Ricardon vaikeaksi ajatukseksi”, on yhä pohjana vaihdannan ja kansainvälisen kaupan keskeisimmille syille: kaupankäynti ei ole siihen osallistuvien…

ILO:n työkonferenssi puolivälissä – keskustelut rakentavia

ILO:n 106. kansainvälinen työkonferenssi on ohittanut puolivälimerkin ja 30 asteen helle koettelee osallistujia, keskusteluissa tunteet eivät onneksi ole kuumentuneet samoihin lukemiin. Työ komiteoissa on päässyt hyvään vauhtiin ja niiltä on lupa odottaa erinäköisiä julkilausumia ja johtopäätöksiä. Konferenssin liepeillä järjestettävissä seminaareissa paneudutaan mm. työn tulevaisuuteen.