Blogi

Haapasalo bloggaa: Tulevan liikennejärjestelmän suuret mahdollisuudet

Liikennealan ammattilaiset, järjestöt ja virkamiehet käyvät parhaillaan keskustelua liikenteen tulevaisuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kauaskantoista suunnitelmaa maamme liikennejärjestelmälle. Suunnitelma antaa suuntaviivat kolmelle hallituskaudelle kattaen koko liikenneverkon investoinnit ja ylläpidon. Suunnitelmaa tehdään ensimmäistä kertaa. Elinkeinoelämällä on omat toiveensa järjestelmälle.

Heikinheimo bloggaa: Keinoja työllisyyden lisäämiseen löytyy – tätä koria ei ole vielä pengottu

Tiistaina 14.1. valtioneuvoston nimittämä tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) istuu ensimmäistä kertaa uuden pääministerin Sanna Marinin puheenjohtamana. Agendalla on varmasti tilannekuvan luominen. Voin vakuuttaa arvoisa pääministeri, että osaamisen ja innovaatiotoimien suhteen tilannekuva on harvinaisen selvä. Suomella on kaikki valttikortit käsissä palauttaa itsensä innovaatiotoiminnan kärkijoukkoihin. Tärkein niistä on elinkeinoelämämme halu tutkia ja kehittää.

Bertell bloggaa: Eurooppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt datataloudelle

EU tarvitsee yhteisen näkemyksen datatalouden suunnasta ja pelisäännöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö-, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtiovarainministeriö julkaisivat Suomen valmistelemat eurooppalaisen datatalouden periaatteet. Datatalous tulee näkymään varmasti myös komission työohjelmassa. Periaatteet raamittavat hyvin tulevaa keskustelua, ja jatkon pohjaksi kokosimme ensimmäisiä ajatuksiamme kahdesta keskeisestä periaatteesta, datan saatavuudesta ja jakamisesta.

Kiesiläinen bloggaa: Valtion luovuttava suunnitelmista kansallistaa lääkärihelikopteritoiminta

Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö luovutti raporttinsa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä. Raportti maalaa synkän kuvan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMSin omasta toiminnasta. STM:n asettama selvityshenkilö tyrmää ehdotuksen kansallistaa lääkärihelikopteritoiminta vedoten palvelun laatuun, kustannuksiin ja toimitusvarmuuteen.

Urrila bloggaa: Julkinen talous sukeltaa, työllisyystavoite 77 prosenttiin

Tällä viikolla julkaistiin sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön uudet ennusteet. Kummankin mukaan Suomen vuotuinen talouskasvu jää lähivuosina prosentin tuntumaan. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsy näyttää tuskalliselta, mutta julkisen talouden tasapainottuminen vaatisi näillä ennusteilla lähestulkoon 77 prosentin työllisyyttä. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta kansainvälisen talouden alakulo jatkuu, ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen näkyy yhä voimakkaammin ja laaja-alaisemmin myös meillä.

Britannian EU-ero toteutuu – entä sitten?

Britannian parlamenttivaalien tulos ei jättänyt tilaa jossittelulle. Konservatiivipuolue voitti selkeän enemmistön ja pääministeri Johnson on todennut brexitin, Britannian EU-eron toteutuvan viimeistään ensi tammikuun lopussa. Britannian hallitus jatkaa nyt EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen läpiviemistä brittiparlamentissa.

Bertell bloggaa: Tekoälystä ja etiikasta: En ole moraalifilosofi, mutta voin vilkaista

Tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä painottuvat eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja vastuullinen yritystoiminta. Markkinoiden luottamus ei yksinkertaisesti voi perustua muulle. Siksi moni voi ajatella, että esimerkiksi eettiset ohjeet tulisi suoraan säätää laiksi myös tekoälyn käytössä. Ylevä lähtökohta, mutta lain ja etiikan yhteensovittaminen ei mene yksi yhteen.

Hyvinvointikone hyytyy 2000 lähihoitajan verran

Tulevien pakkasten myötä uhkaa hyvinvointimme myös hyytyä. Viennin neuvottelut takkuavat ja Teollisuusliitto on uhannut lakoilla, joiden vaikutus kansantalouteemme on satoja miljoonia. Näitä menetyksiä ei koskaan saada takaisin. Onko maallamme varaa tähän?

Santeri Suominen bloggaa: Rahoitusmarkkinat saatava ilmastotavoitteiden taakse

Rahoitusmarkkinoilla ja kestävän rahoituksen edistämisellä tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ilmastonmuutos on uhka nykyisille sijoituksille: kestämättömiin kohteisiin kohdistetut sijoitukset ja omaisuus voivat muuttua arvottomiksi joko ilmastonmuutoksen fyysisten riskien tai sääntelyriskin realisoitumisen vuoksi.

Bertell bloggaa: Tekoälylle sääntelykahleet?

Viekö sääntely viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet Euroopasta? Vai onko robottien yliherruus kulman takana, jos tekoälyä ei suitsita ja pian? Datatalouden nousu ja tekoälysovellusten yleistyminen kuluttajarajapinnassa ovat nostaneet tekoälyn voimakkaasti yleiseen tietoisuuteen.

Markkinoille täytyy päästä heti – innovaatioperiaatteesta vauhtia

EK:n eurooppalaisen kattojärjestön BusinessEuropen luoma käsite ”innovaatioperiaate” alleviivaa tarpeita muuttaa lainsäädännön prosesseja. Vain innovaatioille myönteinen lainsäädäntökulttuuri luo mahdollisuuksia löytää uusia, tuottavuutta parantavia ratkaisuja ja saattaa ne nopeasti maailman markkinoille. Tätä ajatusta korostaa myös työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina 3.12. järjestettävä korkean tason innovaatioseminaari.

Puntarissa talouspolitiikan uskottavuus

Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Suomen hallitus saavuttaa keskipitkän aikavälin talouspoliittisen tavoitteensa ja onnistuu tasapainottamaan budjettinsa vuonna 2023. Tämän epäilyksen on tuonut viime aikoina julki useat asiantuntijat. Painavin puheenvuoro kuultiin pari viikkoa sitten Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Rantahalvari bloggaa: Miehet ansaitsevat tasavertaisen perhevapaajärjestelmän

Nykyinen perhevapaajärjestelmä on lopputulosta tarkasteltaessa kaukana tasavertaisuudesta. Vapaat kasautuvat edelleen suuresti äideille. Mikään luonnonlaki ei määrää, että näin pitää olla myös jatkossa. Miehet ansaitsevat perhevapaajärjestelmä, jossa vapaiden käyttö on nykyistä tasaisempaa.

Menot nousevat etupainotteisesti

Hallitus on jo tänä vuonna tehtaillut lisäbudjetteja ahkeraan tahtiin. Nettomääräisesti menoja on lisätty lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin pientä suhteessa siihen, mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Asiantuntijalääkäri: Toimiva hoitotakuu vähentäisi reippaasti sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä

Suomessa on pitkään ollut hyvä suuntaus sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisessä, mutta viime ja toissa vuonna poissaolot lisääntyivät. Aiemmin johtavana poissaolon syynä ovat olleet tukiliikuntaelinsairaudet, mutta vuonna 2018 mielenterveyshäiriöt nousivat yleisimmäksi poissaolon syyksi. Mielenterveyshäiriöissä masennus on suurin sairaspoissaolon aiheuttaja ja sen lisääntyminen on merkittävää erityisesti 25-34 vuotiailla. Tämä muutos on havaittu myös kahdessa suuressa yrityksessä, joissa työterveyshuolto on käynyt läpi sairauspoissaoloja.

Penna Urrila bloggaa: Isyysvapaa antaa paljon

Tänään juhlitaan Suomessa isänpäivää, ensimmäistä kertaa virallisena valtiollisena liputuspäivänä. Isänpäivä nostettiin siis liputuspäivien hierarkiassa samanarvoiseksi äitienpäivän kanssa, jolla on jo pitkään ollut tämä status. 

EK:n lakiasiainjohtaja Äimälä: Kiky-tunnit edelleen voimassa

Viime päivinä on kohuttu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa katsottiin, että työntekijän työaikaa ei voitu pidentää kiky-sopimuksen mukaisella 24 tunnilla vuodessa, koska hänen työaikansa oli sovittu työsopimuksessa tätä lyhyemmäksi. Tuomio on varsin yllättävä mm. sen vuoksi, että työtuomioistuin on päätynyt päinvastaiseen lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomiosta huolimatta kiky-tunnit on tehtävä kuten tähänkin saakka.

Leppänen bloggaa: EK haluaa koululaisten kesäharjoittelusuosituksen jatkuvan, mutta SAK kieltäytynyt

SAK, STTK ja Akava väittävät tänään yhteisessä tiedotteessaan, että EK on kieltäytynyt tekemästä jatkosopimusta ”Tutustu työelämään ja tienaa” -koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta. Lisäksi palkansaajajärjestöt väittävät, että EK haluaisi ”liudentaa” sopimuksen ”pelkäksi” suositukseksi. Järjestöt antavat tiedotteessaan jopa ymmärtää, ettei EK enää näkisi kesätyötä nuorille tärkeäksi mahdollisuudeksi saada kokemusta työelämästä ja yrityksille mahdollisuudeksi esitellä toimialaansa ja työpaikkojaan.

Isomaa-Myllymäki bloggaa: Veropäivän saldo

Valtakunnallinen veropäivä on saanut näppäimistöt sauhuamaan kuumana heti aamusta, kun suomalaiset selvittävät kilpaa ystävien, tuttavien ja kylänmiesten ja -naisten verotietoja. Kiinnostusta herättävät erityisesti tulojen ja mätkyjen tai vastaavasti veronpalautusten määrät – kuka on tienannut niin sanotusti liikaa ja kuka on maksanut vuoden varrella veroja joko liikaa tai liian vähän. Näitä tietoja tarkastellessa olisi hyödyllistä vilkaista myös sitä riviä, joka kertoo tuloista maksettujen verojen ja maksujen määrän. Määrä todennäköisesti sekä yllättää että järkyttää.

Elina Niemimaa, Secrays: Kyberturvallisuus myyntivaltiksi: miten pakollisesta pahasta tehdään liiketoiminnan kasvattaja?

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa asiakkaiden palvelukokemusta erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Silti yritykset hyödyntävät heikosti kyberturvallisuuden myyntipotentiaalia palveluidensa myynnin kasvattamisessa. Potentiaalin kääntäminen myynniksi edellyttää ainoastaan kahta asiaa: palvelu on riittävän turvallinen ja sen turvallisuudesta viestitään rohkeasti.

Elvytystoimien oltava väliaikaisia

Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Heikinheimo bloggaa: Vetovoimaa, työllisyyttä ja pitovoimaa

Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?

Ari-Pekka Jämsen: EU-Kiina-kauppasuhde murroksessa

EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan talousjärjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun, kirjoittaa EK:n Kiina-asiantuntija Ari-Pekka Jämsen Ekonomiska Samfundets Tidskrift -julkaisussa.

Vuodenvaihteessa muutoksia EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen

Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2017 lopulla niin sanotuista lyhyen aikavälin parannusehdotuksista (quick fixes) EU-alueella tapahtuvaan tavarakauppaan liittyen. Muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2020. Suomessa ehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja laki säädettäneen lähiviikkojen aikana. Perjantaina 11.10.2019 eduskunnan verojaostossa käytiin asiassa valmistava keskustelu.

Jari Huovinen bloggaa: Messiä parempi

Isäni on astronautti ja äitini ninja jo toisessa polvessa. Molemmat ovat ammattinsa valioita. Itsekin olen melko hyvä kaikessa mitä teen. Saatan olla jopa Lionel Messiä parempi jalkapalloilija. Täyttä varmuutta asiasta ei kyllä ole, koska emme ole koskaan pelanneet vastakkain. Jääkiekkoa pelaisin taatusti jo änärissä, jos vain osaisin luistella hiukan paremmin.

EK jatkaa komission arvonlisäverotuksen asiantuntijaryhmässä

Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.

Janica Ylikarjula bloggaa: Avoimen Euroopan puolesta

Suomen EU-puheenjohtajuus toi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työantajat koolle Helsinkiin. Konferenssin kärkiviestiksi nousi avoimuus sekä taloudessa että laajemmin yhteiskunnassa. Eristäytyminen ei ole ratkaisu – Eurooppa tarvitsee yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja vastuullista markkinataloutta enemmän kuin koskaan.

Häkämies bloggaa: Työllisyystavoitteen saavuttamisessa kaikki pelissä

Jyri Häkämies

Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin saa EK:n täyden tuen. Tavoite edellyttää vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Hallitus asetti seitsemän kolmikantaista työryhmää tekemään esityksiä, joilla tähän tavoitteseen päästään. Vaikka hallitus hyödyntää kolmikantaista valmistelua, se itsekin pääministerin suulla korostaa, että vastuu on maan hallituksella.

Tuuli Mäkelä bloggaa: Viisi vinkkiä vastuullisuuteen

Vastuullisuus on asia, joka nousee yhä voimallisemmin yritysten agendalle, ja josta käydään moniäänistä keskustelua yhteiskunnassamme. EK kysyi kesällä 2018 jäsenyrityksiltään, mitkä tekijät ajavat vastuullisuustekoja yrityksissä. Kolmasosa vastaajista nimesi yrityksen omat arvot vastuullisuuden ykkösajuriksi. Perässä tulivat asiakkaiden odotukset ja vaatimukset (26%) sekä kilpailuedun saavuttaminen markkinoilla (15%).