Blogi

Menot nousevat etupainotteisesti

Hallitus on jo tänä vuonna tehtaillut lisäbudjetteja ahkeraan tahtiin. Nettomääräisesti menoja on lisätty lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin pientä suhteessa siihen, mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Asiantuntijalääkäri: Toimiva hoitotakuu vähentäisi reippaasti sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä

Suomessa on pitkään ollut hyvä suuntaus sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisessä, mutta viime ja toissa vuonna poissaolot lisääntyivät. Aiemmin johtavana poissaolon syynä ovat olleet tukiliikuntaelinsairaudet, mutta vuonna 2018 mielenterveyshäiriöt nousivat yleisimmäksi poissaolon syyksi. Mielenterveyshäiriöissä masennus on suurin sairaspoissaolon aiheuttaja ja sen lisääntyminen on merkittävää erityisesti 25-34 vuotiailla. Tämä muutos on havaittu myös kahdessa suuressa yrityksessä, joissa työterveyshuolto on käynyt läpi sairauspoissaoloja.

Penna Urrila bloggaa: Isyysvapaa antaa paljon

Tänään juhlitaan Suomessa isänpäivää, ensimmäistä kertaa virallisena valtiollisena liputuspäivänä. Isänpäivä nostettiin siis liputuspäivien hierarkiassa samanarvoiseksi äitienpäivän kanssa, jolla on jo pitkään ollut tämä status. 

EK:n lakiasiainjohtaja Äimälä: Kiky-tunnit edelleen voimassa

Viime päivinä on kohuttu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta, jossa katsottiin, että työntekijän työaikaa ei voitu pidentää kiky-sopimuksen mukaisella 24 tunnilla vuodessa, koska hänen työaikansa oli sovittu työsopimuksessa tätä lyhyemmäksi. Tuomio on varsin yllättävä mm. sen vuoksi, että työtuomioistuin on päätynyt päinvastaiseen lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomiosta huolimatta kiky-tunnit on tehtävä kuten tähänkin saakka.

Leppänen bloggaa: EK haluaa koululaisten kesäharjoittelusuosituksen jatkuvan, mutta SAK kieltäytynyt

SAK, STTK ja Akava väittävät tänään yhteisessä tiedotteessaan, että EK on kieltäytynyt tekemästä jatkosopimusta ”Tutustu työelämään ja tienaa” -koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta. Lisäksi palkansaajajärjestöt väittävät, että EK haluaisi ”liudentaa” sopimuksen ”pelkäksi” suositukseksi. Järjestöt antavat tiedotteessaan jopa ymmärtää, ettei EK enää näkisi kesätyötä nuorille tärkeäksi mahdollisuudeksi saada kokemusta työelämästä ja yrityksille mahdollisuudeksi esitellä toimialaansa ja työpaikkojaan.

Isomaa-Myllymäki bloggaa: Veropäivän saldo

Valtakunnallinen veropäivä on saanut näppäimistöt sauhuamaan kuumana heti aamusta, kun suomalaiset selvittävät kilpaa ystävien, tuttavien ja kylänmiesten ja -naisten verotietoja. Kiinnostusta herättävät erityisesti tulojen ja mätkyjen tai vastaavasti veronpalautusten määrät – kuka on tienannut niin sanotusti liikaa ja kuka on maksanut vuoden varrella veroja joko liikaa tai liian vähän. Näitä tietoja tarkastellessa olisi hyödyllistä vilkaista myös sitä riviä, joka kertoo tuloista maksettujen verojen ja maksujen määrän. Määrä todennäköisesti sekä yllättää että järkyttää.

Elina Niemimaa, Secrays: Kyberturvallisuus myyntivaltiksi: miten pakollisesta pahasta tehdään liiketoiminnan kasvattaja?

Kyberturvallisuus on yhä tärkeämpi osa asiakkaiden palvelukokemusta erilaisissa digitaalisissa palveluissa. Silti yritykset hyödyntävät heikosti kyberturvallisuuden myyntipotentiaalia palveluidensa myynnin kasvattamisessa. Potentiaalin kääntäminen myynniksi edellyttää ainoastaan kahta asiaa: palvelu on riittävän turvallinen ja sen turvallisuudesta viestitään rohkeasti.

Elvytystoimien oltava väliaikaisia

Talouskasvun heikentyessä vaatimukset elvyttävästä talouspolitikasta nousevat ymmärrettävästi esiin. Tärkeää on huomata, että julkisten pysyvien menojen lisääminen ei kuitenkaan ole kestävä tapa elvyttää. Kuten edellinen hallituskausi osoitti, pysyviä menoja on hyvän suhdanteen aikanaan tullessa erittäin vaikea alentaa, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Heikinheimo bloggaa: Vetovoimaa, työllisyyttä ja pitovoimaa

Suomi kiinnostaa ulkomaisia opiskelijoita. Heidän on pystyttävä tulemaan maahan ja jäämään työmarkkinoillemme nykyistä helpommin. He lievittävät kasvavaa huippuosaajapulaa elinkeinoelämässä. Automaattinen työlupa tutkinnon suorittaneille olisi hyvä alku. Tarvitsemme heitä tekemään meistä suomalaisista monikulttuurisempia – tarvitsemme diversiteettiä sen jokaisessa ulottuvuudessa. Todellinen integroituminen edellyttää kielen oppimista. Kotoutuminen voi alkaa jo opintojen aikana, ja prosessi jatkua työmarkkinoilla sekä vapaa-ajalla. Kuka lanseeraisi kaikille avoimen verkkokurssin ”Elements of Finnish language”?

Ari-Pekka Jämsen: EU-Kiina-kauppasuhde murroksessa

EU tarvitsee Kiina-politiikkaansa uudenlaisen lähestymistavan, joka pyrkii vahvistamaan taloudellista kumppanuutta, mutta samalla tunnustaa Kiinan talousjärjestelmän aiheuttamat haasteet ja pyrkii niiden ratkaisuun, kirjoittaa EK:n Kiina-asiantuntija Ari-Pekka Jämsen Ekonomiska Samfundets Tidskrift -julkaisussa.

Vuodenvaihteessa muutoksia EU-tavarakaupan arvonlisäverotukseen

Jäsenvaltiot sopivat vuoden 2017 lopulla niin sanotuista lyhyen aikavälin parannusehdotuksista (quick fixes) EU-alueella tapahtuvaan tavarakauppaan liittyen. Muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2020. Suomessa ehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja laki säädettäneen lähiviikkojen aikana. Perjantaina 11.10.2019 eduskunnan verojaostossa käytiin asiassa valmistava keskustelu.

Jari Huovinen bloggaa: Messiä parempi

Isäni on astronautti ja äitini ninja jo toisessa polvessa. Molemmat ovat ammattinsa valioita. Itsekin olen melko hyvä kaikessa mitä teen. Saatan olla jopa Lionel Messiä parempi jalkapalloilija. Täyttä varmuutta asiasta ei kyllä ole, koska emme ole koskaan pelanneet vastakkain. Jääkiekkoa pelaisin taatusti jo änärissä, jos vain osaisin luistella hiukan paremmin.

EK jatkaa komission arvonlisäverotuksen asiantuntijaryhmässä

Komissio on valinnut uudet jäsenet VAT Expert Group:iin kaudelle 2019–2022. EK on valittu jatkokaudelle jäseneksi tähän komission asiantuntijatyöryhmään. Ryhmässä käsitellään EU:n tulevaa lainsäädäntöä arvonlisäverotuksen osalta. Arvonlisäverotus on EU:ssa harmonisoitua ja näin ollen kaikki direktiivimuutokset on myös tuotava osaksi kotimaista lainsäädäntöä.

Janica Ylikarjula bloggaa: Avoimen Euroopan puolesta

Suomen EU-puheenjohtajuus toi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) työantajat koolle Helsinkiin. Konferenssin kärkiviestiksi nousi avoimuus sekä taloudessa että laajemmin yhteiskunnassa. Eristäytyminen ei ole ratkaisu – Eurooppa tarvitsee yhteistyötä, kansainvälisyyttä ja vastuullista markkinataloutta enemmän kuin koskaan.

Häkämies bloggaa: Työllisyystavoitteen saavuttamisessa kaikki pelissä

Jyri Häkämies

Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin saa EK:n täyden tuen. Tavoite edellyttää vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Hallitus asetti seitsemän kolmikantaista työryhmää tekemään esityksiä, joilla tähän tavoitteseen päästään. Vaikka hallitus hyödyntää kolmikantaista valmistelua, se itsekin pääministerin suulla korostaa, että vastuu on maan hallituksella.

Tuuli Mäkelä bloggaa: Viisi vinkkiä vastuullisuuteen

Vastuullisuus on asia, joka nousee yhä voimallisemmin yritysten agendalle, ja josta käydään moniäänistä keskustelua yhteiskunnassamme. EK kysyi kesällä 2018 jäsenyrityksiltään, mitkä tekijät ajavat vastuullisuustekoja yrityksissä. Kolmasosa vastaajista nimesi yrityksen omat arvot vastuullisuuden ykkösajuriksi. Perässä tulivat asiakkaiden odotukset ja vaatimukset (26%) sekä kilpailuedun saavuttaminen markkinoilla (15%).

Karoliina Rasi bloggaa: Pohjoismaisin voimin sisämarkkinoita edistämässä

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun perinteinen kumppani Iso-Britannia kulkee kohti EU-eroa. EK tekee yhteistyötä pohjoisten sisarjärjestöjen ja meppien kanssa mm. elintärkeiden sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Vaikka niitä koskevat pelisäännöt ja direktiivit ovat monelta osin olemassa, laahaa toimeenpano pahasti perässä, kirjoittaa Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi.

Riikka Heikinheimo bloggaa: Budjettiriihen ”jyvien” kuivuessa

Kansliapäällikkö Martti Hetemäen budjettiriihen tiedotustilaisuuden puheenvuorossa korostui kaksi asiaa. Suomeen tarvitaan hänen analyysinsä mukaan ehdottomasti korkeampi työllisyysaste ja tuottavuuteen kasvua. Hallitus on sitonut ohjelmansa ja menolisäyksensä työllisyysasteen nostoon. Budjettiriihi antoi kuitenkin vain vähän, jos ollenkaan villoja työllisyyden parantamiseen. Työllisyystavoite uhkaa karata ja menolisäykset on tehty.

Tahto verotulojen kansainväliseen uudelleenjakoon on kova

Vuosittainen IFA-kongressi kokosi viime viikolla yhteen verotuksen ammattilaisia ympäri maailman. Yksi kuumimmista aiheista oli digivero-lempinimelläkin tunnettu, OECD:n kansainvälisen verojärjestelmän uudistushanke. Digivero on kuitenkin tässä tapauksessa harhaanjohtava. Kyseisen hankkeen vaikutukset tulevat koskemaan laajasti kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä yli toimialarajojen, kirjoittaa EK:n verojohtaja Anita Isomaa-Myllymäki.

Rantahalvari: Työllisyyden viisari ei värähdä

Budjettiriihessä linjatut 25 työllisyyden edistämiskeinoa ja muut toimet tuskin parantavat työllisyyttä. Työllisyyttä heikentävät työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin purku ja perusturvan tasokorotus. Myönteisiä työllisyysvaikutuksia on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen valtiovallalle ehdottamalla työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajan korotuksella sekä liikkuvuutta ja työperusteista maahanmuuttoa edistävillä verokannusteilla.

Riikka Tähtivuori bloggaa: Tanskalainen design ja muoti lumoaa – mutta toimivatko aineettomat oikeudet liiketoiminnan tukena?  

Pari vuotta sitten Tukholmassa jatko-opintoja suorittaessani en voinut olla ihastelematta ruotsalaisten kykyä brändätä tuotteensa ja palvelunsa ja käyttää tavaramerkkiä brändityön kivajalkana. Nyt minulla oli mahdollisuus katsastaa Tanskan muotoilu- ja muotimarkkinoita ja odotettua kyllä tämä ”hyggen” brändännyt Pohjoismaa loisti Ruotsin tavoin kirkkaana maabrändinä luoville aloille.

Valtteri Pulkkinen bloggaa: Korkeakouluharjoittelija myyttejä rikkomassa

Kesäharjoittelu Elinkeinoelämän keskusliiton Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka -vastuualueella lähti lennokkaasti käyntiin, kun kolmantena työpäivänä Suomen hallitusneuvotteluihin lähtevä puoluepohja julkistettiin kesken alkavan yrittäjävaltuuskunnan kokousseminaarin. Kun nykyinen elinkeinoministeri vakuutteli valtuuskunnan kokouksessa, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta tulla kiristämään, alkoi valkenemaan, että kesästä tulee työntäyteinen ja valtiotieteilijän näkökulmasta todella kiinnostava.

Turhista veroriidoista on syytä päästä eroon

Tiina Ruohola

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tarkoitus ei ole toimia valitusautomaattina ja aiheuttaa turhia, vuosia kestäviä veroriitoja. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä on vuosia kritisoitu siitä (mm. KL 24.5.2018), että se valittaa yritysten saamista positiivisista ennakkoratkaisuista lähes poikkeuksetta – vaikka ne olisivat yksimielisiä. Näin on tilanne erityisesti keskusverolautakunnan (KVL) antamissa arvonlisäverotusta koskevissa ennakkoratkaisuissa. Turhat valitukset syövät kaikkien osapuolien resursseja ja heikentävät yrityksille elintärkeää oikeusvarmuutta, kirjoittaa EK:n veroasiantuntija Tiina Ruohola Kauppalehdessä (9.9.)

Penna Urrila bloggaa: Kilpailukyky on kaikkien suomalaisten asia

Suomen kustannuskilpailukyky oli pahoin rapautunut koko 2010-luvun alkupuolen. Edes erittäin pienet palkankorotukset vuosina 2014-2016 eivät oikaisseet tilannetta riittävästi, koska tuottavuuden nousu oli niin hidasta. Vasta kilpailukykysopimuksen solmimisen ja talouskasvun viriämisen jälkeen Suomi on alkanut kuroa kiinni tärkeimpiä verrokkimaita.

Mikko Vieltojärvi bloggaa: Pärjäämmekö pelkällä englannilla?

Tänä syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan on aloittanut noin 61 600 koululaista. Mikäli koulutusjärjestelmäämme ei tule suuria mullistuksia seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, heistä noin 30 000 suuntaa syksyllä 2028 lukioon ja saman verran ammatilliseen koulutukseen. 2030-luvun alussa alkaa siirtymä työelämään joko suoraan tai korkeakouluopintojen kautta. Viime aikoina on puhuttu paljon ruotsin opiskelusta, mutta miltä lasten ja nuorten innostus kielten opiskeluun näyttää laajemmin, ja miten tämä kohtaa yritysten tarpeiden kanssa?