Blogi

Satavuotias itsenäinen Suomi on ollut taloudellinen menestystarina

Suomi käy juhlimaan itsenäisyyspäivää tavallistakin juhlavammissa merkeissä. Syytä juhlaan toki on. Satavuotias Suomi on lähes millä mittarilla tahansa maailman maiden ylimmässä kymmenyksessä – joissain vertailuissa aivan terävimmässä kärjessä. Tähän on päästy, vaikka itsenäisyytemme alku oli vaikea ja sodat katkaisivat välillä hyvään vauhtiin päässeen kehityksen.

Työllisyyden käänne ei tullut yllätyksenä

Tuotannon nopea kasvu on vihdoin alkanut näkyä työllisyydessä. Työttömyysaste putosi 7,3 prosenttiin ja työllisten määrä nousi vuoden takaisesta peräti 46 000 henkilöllä. Uusia toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, sillä työttömiä työnhakijoita on edelleen paljon ja työllisyysasteemme kalpenee muiden Pohjoismaiden rinnalla, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Viikon kysymys: Miten työllisyyttä mitataan EK:n Suhdannebarometrissa?

EK:n Suhdannebarometrissa yrityksiltä tiedustellaan arviota mm. tuotannosta, myynnistä, kannattavuudesta, investoinneista ja yleisistä suhdannenäkymistä. Tärkeänä osana barometrin kysymyspatteristoa on, miten yritys arvioi henkilöstönsä kehitystä viimeisimmän ja tulevan kolmen kuukauden aikajaksoilta. Barometrista saadut työllisten määrää koskevat tulokset ovat samansuuntaisia Tilastokeskuksen työllisyyslukujen kanssa.

Nyyssölä bloggaa: Tietosuoja-asetus tuo työnantajille käännetyn todistustaakan

Tietosuojalainsäädännön uudistuksen valmistelu jatkuu

Ei tarvitse olla lainoppinut tietääkseen, että syytetyn ei tarvitse näyttää oikeudenkäynnissä toteen syyttömyyttään. Kansalaista pidetään syyttömänä, kunnes toisin todistetaan. Muutoinkin ihmisellä on lupa elää elämäänsä ilman, että hänen pitää olla valmis todistamaan noudattavansa lakia. Sama koskee työnantajia. On viranomaisen asia reagoida, jos se epäilee, että kaikki ei ole kunnossa, bloggaa lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä.

Tanskanen bloggaa: Parempaa terveydenhuoltoa edullisemmin

Toistaiseksi tehokkain tunnettu keino tuottaa laadukkaita, asiakkaiden haluamia palveluja kustannustehokkaasti on markkinatalous. Monopoleilla ei ole tarvittavia kannustimia tuottaa tehokkaasti asiakkaan tarvitsemia palveluja, bloggaa asiantuntija Antti Tanskanen

Liikennekaari vetää uudistuksia

Jyri Häkämies

Suo­mes­sa pu­hu­taan ja teh­dään pal­jon uu­dis­tus­työ­tä. Hyvä niin, kos­ka Suo­mi kai­paa uu­dis­ta­mis­ta, kirjoittaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Suomenmaan nettiblogissa.

Ilkka Oksala bloggaa: Perhevapaauudistuksella työllisyys ylös

Olemme Suomessa tottuneet, että hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot ovat pohjoismaisella tasolla. Niiden rahoittaminen edellyttää kuitenkin pohjoismaista työllisyystasoa, mitä valitettavasti emme näillä näkymin tule saavuttamaan. Suomessa työllisyysaste on tällä hetkellä runsaat 69 prosenttia, kun se muissa Pohjoismassa on noin 75 prosenttia. Ruotsissa työllisyysaste on noin 77 prosenttia.

Häkämies: Vaalit väärään aikaan

Jyri Häkämies

Eduskuntavaalien ajankohta pitäisi siirtää tammikuulle, jotta uusi hallitus saadaan muodostettua ja sen toiminta lähtee vauhdilla liikkeelle ennen kesälomia. Hallituksen alku on äärimmäisen tärkeä vaihe. Vaalien tulos on kaikilla tuoreessa muistissa ja yleisesti koetaan, että annetaan nyt voittajien yrittää enemmistöhallitusten Suomessa, kirjoittaa Jyri Häkämies MTV:n Nettivieraana.

Kuka verot maksaa, mitä niillä saadaan?

Tänään on taas se päivä vuodesta, kun verotiedot julkaistaan. Kuka tienasi ja minkä verran? Noin paljon! Noin vähän! Tulotiedoista revitään otsikoita. On kansallisen ”kateuspäivän” vai pitäisikö sittenkin sanoa kiitospäivän aika.

Sote-soppa kiehuu jälleen

Maan hallitus on jälleen kerran päättänyt sote-uudistuksesta. Näitä päätöksiä on tehty jo useita kertoja. Aina joku taho on päätösten jälkeen kunnostautunut niiden auki repijänä. Kukahan tällä kertaa kunnostautuu tässä asiassa, kysyy EK:n johtaja Ilkka Oksala.

Digi vie, verotus vikisee

Euroopan on saatava osansa yhdysvaltalaisten IT-jättien voitoista, tuntuu ajattelevan moni EU:ssa. Aggressiivisesta verosuunnittelusta syytettyjen yhdysvaltalaisyritysten tuottoisa toiminta ja pienet verot Euroopassa ovat ravistelleet monen jäsenvaltion sietokykyä. USA:n toimettomuus asiassa on saanut EU:n liikkeelle. Mistä asiassa on kyse? Millainen ratkaisu tilanteeseen olisi löydettävissä?

Viikon kysymys: Mitä on alustatalous?

Alustatalous on Internetin kehitykseen perustuva, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli. Alustatalous tarkoittaa käytännössä uutta talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, myydä tuotteita tai palveluita.

Saksan vaalit lähtölaukaus EU:n uudistamiselle

Usein todetaan, että EU uudistuu vain kriisien kautta. Vaikka unioni ei ole tällä hetkellä akuutin myllerryksen keskellä niin kuin niin monena edellisvuonna, odotukset unionin suunnan kirkastamiselle ovat melko korkealla, bloggaa johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Kiinteistöverosta tullut veronkiristysautomaatti

Kuluneen kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron tuotto on noussut 900 miljoonasta eurosta muhkeaan 1 800 miljoonaan euroon ja veronkorotusten kierre näyttää vain jatkuvan. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa oli tarkoitus korottaa hallituskauden aikana 100 miljoonalla eurolla. Tämä on jo tehty, ja kahdelle seuraavalle vuodelle kaavaillaan yhteensä 75 miljoonan lisäkorotuksia. Kiinteistöverosta näyttää valitettavasti tulleen veronkiristysautomaatti. 

Viikon kysymys: Miten kiinteistövero määräytyy?

Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita, vesialueita ja yleisiä alueita kuten katuja ja toreja. Kiinteistöveroprosentit on eriytetty kiinteistötyypin mukaan ja kunnat voivat päättää erityyppisten kiinteistöjen veroprosentit valtion asettamien rajojen sisällä.

Työntekijän yksityisyyden suoja myllerryksessä

Tietosuojalainsäädännön uudistuksen valmistelu jatkuu

Kukaan ei tiedä tänään, mitä kaikkia sääntöjä työntekijän henkilötietojen keräämisessä ja hyödyntämisessä tulevaisuudessa noudatetaan. Ja tulevaisuus on ihan pian, reilun puolen vuoden päässä, toukokuussa 2018. Silloin astuu voimaan EU:n tietosuoja-asetus pyyhkäisten ison osan suomalaista henkilötietolainsäädäntöä oikeushistoriaan, bloggaa lai­no­pil­li­nen asia­mies Mikko Nyyssölä.

Miljardien eläkerahat paremmin hyödyksi: työeläkkeiden rahastointia syytä uudistaa

Työeläkemaksuista laitetaan osa sivuun kattamaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä ja poikimaan sijoitustuottoja. Tätä kutsutaan rahastoinniksi. Sen tavoitteena on maksutaakan pienentäminen. Tässä on myös onnistuttu: viime vuosina rahastot ovat kasvaneet aiempaa hitaammin, koska niistä on myös käytetty varoja eläkkeiden maksuun. Eläkemeno on siis ylittänyt eläkemaksun, bloggaa eläkkeiden asiantuntija Antti Tanskanen.