Blogi

Suomalaisille yrityksille paras vaihtoehto on globaali yritysvastuusääntely

Yritysvastuu ja ihmisoikeuksien tehokas edistäminen ovat tärkeitä asioita suomalaisille yrityksille. Hallitusohjelmassa linjattiin selvityksestä, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Asiasta laadittu selvitys jättää kuitenkin useita kysymyksiä avoimeksi, kirjoittaa Hannu Ylänen.

Ruohola bloggaa: Riita-asiat arvonlisäverotuksessa kestävät sietämättömän kauan

Verohallinto on kiitettävästi ja aktiivisesti laajentanut työkalupakkiaan etupainotteiseen neuvontaan viime vuosina. Joskus kuitenkin päädytään tilanteisiin, joissa kirstunvartija ja hallintoalamainen ovat verolainsäädännön tulkinnasta eri mieltä. Riita-asiassa pätee vanha sanonta: justice delayed is justice denied eli myöhästynyt oikeus on menetetty oikeus.

Urrila bloggaa: Julkisen talouden ahdinko kasvaa

Juhannusviikko on perinteisesti merkinnyt suomalaisille kesään valmistautumista – loman odottamista ja viimeisten töiden tekemistä ennen ansaittua palautumista. Ekonomisteille yksi alkukesän merkkipaaluista on ollut valtiovarainministeriön talousennusteen tutkiminen, saadaanhan VM:stä aina juhannuksen tienoilla punnittuja näkemyksiä talouden kuvasta ja näkymistä lähivuosille.

Ruohola bloggaa: Onko kotimaisen suojavälinetuotannon 0% verokanta pannukakku?

Tiina Ruohola

Valtioneuvosto ilmoitti 24.4., että sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kotimaisille ja EU-alueen suojavarustehankinnoille asetetaan nollaverokanta. Tämän julkaisun jälkeen yksityiset terveyden- ja sosiaalihuoltoalan tuottajat jäivät odottamaan lakiehdotusta, joka vapauttaa koronan torjumista varten tarkoitetun kotimaisen suojavälinetuotannon tilapäisesti arvonlisäverosta. Nyt annetussa hallituksen esityksessä on kuitenkin rajattu yksityiset toimijat julkisrahoitteisia toimijoita lukuun ottamatta ulos, mikä oli tuottajille suuri pettymys.

Hanna Laurén bloggaa: WTO:n pääjohtajan valintaan heijastuu kauppapolitiikan nykytila

EU:n kauppaministerit keskustelivat tiistaina 9.6. kannastaan Maailman kauppajärjestön (WTO) uuden pomon valintaan. Asiaa alustanut irlantilainen kauppakomissaari painotti, että Euroopalla on kaikki syyt saada pääjohtajan paikka itselleen – olkoonkin, että samanlaiseen geopoliittiseen oikeutukseen uskotaan muillakin mantereilla. Kansainvälisten järjestöjen johtajat eivät ole globaalisti näkyvimpiä hahmoja, eivätkä etenkään suvereeneja vallankäyttäjiä. Miksi WTO-postista kuitenkin kisaillaan valtioiden ja valtioliittojen välillä?

Kohti parempia työllisyysvaikutusarvioita

Ihmisten sosiaaliturvasta saamia etuuksia muuttavilla politiikkareformeilla, kuten työttömyysturvan uudistamisella tai perustulon mahdollisella käyttöönotolla, on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja työllisyyteen. Sosiaaliturva on kestävällä pohjalla vain, jos riittävän moni työskentelee. Tästä syystä on tärkeää yrittää arvioida reformien kustannuksia ja niiden työllisyysvaikutuksia, kertoo EK:ssa työllisyysvaikutusmallin kehittänyt asiantuntija Antti Tanskanen Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa.

Pakarinen bloggaa: Hallituksen työllisyystavoite on koronan myötä lähes kaksinkertaistunut

Vuosi sitten hallitusohjelman talouspolitiikan pohja rakennettiin pitkälti 75 prosentin työllisyysasteen varaan. Keväällä 2019 Valtionvarainministeriö arvioi työllisyysasteen olevan vuonna 2023 73,3 %, jonka päälle hallitus asetti tavoitteeksi 60 000 uutta työllistä ja näin 75 prosentin tavoite saavutettaisiin. Kirjoitin ennen 2019 kevään eduskuntavaaleja blogin 75 prosentin työllisyystavoitteesta ja olen siitä lähtien pitänyt kuukausittaista seurantaa kehityksestä tässä Twitter-ketjussa.…

Kilpailulaki muuttumassa – yritysyhteistyön riskit kasvavat

ECN+ direktiivi muuttaa kilpailulakia ja kilpailurikkomuksista aiheutuvia seuraamuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön laatima muutosehdotus kilpailulakiin tulee vaikuttamaan olennaisesti yrityksiin, toimialajärjestöihin ja elinkeinoelämään laajemmin. EK painottaa, että rangaistusten ja oikeusturvakeinojen on oltava tasapainossa, jotta terve ja tehokas kilpailu markkinoilla ei vähene säännösmuutosten seurauksena.

Komissio ehdottaa EU:n verotusmuutoksiin viivästyksiä

Koronavirus on vienyt kaiken huomion ja resurssit niin yrityksissä kuin verohallinnoissa ympäri Euroopan. Komissio antoikin perjantaina 8.5. ehdotuksen ALV:n verotusmuutoksia koskevan paketin voimaansaattamisen siirtämisestä. Komissio ehdottaa, että arvonlisäverotuksessa verkkokaupan säännöksiä muuttavan eCommerce-paketin voimaantuloa siirretään puolella vuodella. Voimaantulo tapahtuisi 1.7.2021.

Ekonomistiryhmältä hyvä ehdotus kolmivaiheiseksi talouspolitiikan strategiaksi, pääekonomisti Penna Urrila kommentoi

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön asettama Vesa Vihriälän johtama ekonomistiryhmä julkisti painavan raporttinsa koronakriisin vaikutuksista Suomen talouteen ja tarvittavista toimista sekä nyt että lähivuosina. On erinomaista, että Suomen julkisen talouden tilanteeseen on saatu nopealla aikataululla jäsennelty näkemys arvostetuilta ekonomisteilta.

EK:n asiantuntijalääkäri: Koronatestaus luotettavasti 20 minuutissa

Terveysalan strategia tähtää muun muassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseen kehittämiseen.

Koronan testaaminen ja viiveetön altistuneiden jäljitys ovat avainasemassa koronaepidemian hallinnassa. Tähän tarpeeseen suomalainen ArcDia International on kehittänyt koronatestin, jolla saataisiin tulos 20 minuutissa. EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara bloggaa aiheesta ja odottaa viranomaisilta testin pikaista hyväksyntää, jotta työpaikoilla olisi aiempaa turvallisempaa työskennellä.

Rantahalvari bloggaa: Yhteisen uhan pitäisi yhdistää pahimmatkin viholliset

Koronavirus on aiheuttanut merkittävän maailmanlaajuisen yhteisen uhan ihmisten terveydelle ja kansakuntien taloudelle. Filosofi Aristoteles on tiettävästi väittänyt yhteisen uhan yhdistävän pahimmatkin viholliset. Jos pari tuhatta vuotta sitten eläneeseen suureen ajattelijaan on uskominen, koronan pitäisi tehdä entisistä vihulaisista taistelutovereita pandemian nujertamiseksi.

Viivästyskorko alenee maksujärjestelyn piirissä oleville veroille – onko toimi riittävä?

Osana verotuksen koronatoimenpiteitä hallitus on esittänyt, että Verohallinnon ns. huojennetun maksujärjestelyn piirissä olevat verot olisivat väliaikaisesti matalamman, esityksen mukaan neljän prosentin suuruisen viivästyskoron piirissä. Maksujärjestelyyn pääsemisen jälkeen viivästyskorko alenisi automaattisesti eikä sitä tarvitsisi erikseen vaatia.

Kriisiriihestä iso lisäbudjetti ja lisää akuutteja tukitoimia

Hallitus keskittyi kehysriihessä akuutin koronatilanteen hoitoon. Yrityksille myönnettiin lisää suoraa tukea ja jonkin verran lainainstrumentteja, mutta on suuri riski, että tilanteen pitkittyminen vaatii vielä uusia toimia. Katsetta on vähitellen uskallettava suunnata eteenpäin, ja toukokuussa tehtävä seuraava lisäbudjetti on yritysten kannalta myös hyvin olennainen.

Sami Pakarinen kirjoittaa: Missä vaiheessa olemme koronakriisiä?

Kuinka käynnissä oleva koronakriisi suhteutuu Suomen suureen 1990-luvun lamaan? Pahimpana lamavuonna 1992 lähes 7 400 yritystä ajautui konkurssiin. Tämä vastasi 3,5 prosenttia kaikista yrityksistä. EK:n tuoreen yrityskyselyn perusteella peräti 18 prosenttia yrityksistä on nyt vaarassa ajautua koronaviruksen takia konkurssiin.

Työ, perhe ja korona-arki – laajennettu hoitoetu yhtälöä ratkaisemaan!

Korona on ajanut suomalaiset perheet laajamittaisesti koteihinsa – päiväkoti-ikäiset leikkimään, kouluikäiset lapset etäkouluun ja vanhemmat etätöihin. Jos arjen yhtälö oli jo ennen korona-arkea välillä vaikeasti ratkaistavissa, koronan lisääminen yhtälöön on moninkertaistanut haasteen. Perheiden arjen muutos heijastuu myös päiväkoteihin ja muihin lastenhoitopalveluiden tarjoajin, joissa YT-neuvottelut ja sulkemisuhka ovat pienten asiakkaiden lähdön jälkeen tosiasioita, kirjoittaa Anita Isomaa.

Vieltojärvi bloggaa: Korkeakouluvision hyvät tavoitteet karkaamassa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen julkaisemasta ammattikorkeakoulubarometristä käy ilmi, että ammattikorkeakoulujen johto ei usko korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorten ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon ja TKI-investointien osuus bruttokansantuotteesta nousisi 4 prosenttiin.