Blogi

Arvi Arohonka, Green Disposal: Muista tiedon koko elinkaari − hävitätkö tietosi suunnitelmallisesti vai vahingossa?

Vielä muutama vuosi sitten yritysten käytöstä poistuneet tietokoneet hävitettiin hyvin vaihtelevasti. Koneet luovutettiin usein viralliseen kierrätykseen sellaisenaan. Oikeastaan olennaista oli, että joku vain vei koneen jonnekin − joskus vaikka käyttäjän lapsille leluksi! Tietojen asianmukaiseen hävittämiseen on kuitenkin syytä kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota.

Hannu Ylänen bloggaa: Sopimus nimeltä hallitusohjelma

Uutta hallitusohjelmaa aletaan laatia ihan lähipäivinä. Hallitusohjelmassa sovitaan käytännössä niistä asioista, joita seuraavan neljän vuoden aikana tullaan tekemään. Olennaisimmat tavoitteet liittyvät esimerkiksi talouteen ja verotukseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen. Myös useita muita tavoitteita tulee kirjatuksi hallitusohjelman sivuille.

Tiina Haapasalo bloggaa: Autojen päästöt alamäkeen

Liikenteen ilmastopäästöjä halutaan vähentää nopeasti ja siihen löytyy keinoja. Keskeisin valtion keino on verotus, joka vaikuttaa monelta kantilta ihmisten valintoihin ja varoihin. Verotusta tulee muuttaa harkiten, sillä liikenne on välttämätöntä meille kaikille töissä ja vapaa-ajalla. Samoin kuin kuljetukset yrityksille kaikessa tuottamisessa, palveluissa ja kaupankäynnissä.

Jannika Ranta bloggaa: EU ja Yhdysvallat neuvottelupöytään?

EU-komissio sai torstaina jäsenmailta luvan aloittaa kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Virallinen neuvottelumandaatti saattaa tarvita vielä nyökkäyksen EU:n maatalousministereiltä, jotka kokoontuvat Brysselissä ensi maanantaina. Asiaa ei kuitenkaan enää avata keskustelulle.

EK ja Akava: Kireä ansiotulon verotus koskee jokaista

Miksi öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä tehdystä työstä tai ylitöistä maksetaan monilla aloilla korotettua palkkaa? Siksi, että työntekijän aika on niukkaa ja sen vuoksi arvokasta. Mitä niukemmaksi vapaa-aika käy, sitä suuremman korvauksen työntekijät haluavat saada siitä luopuessaan, erityisesti pyhinä tai epätavallisina vuorokaudenaikoina. Jokainen ymmärtää tämän, kirjoittavat EK:n Anita Isomaa-Myllymäki ja Akavan Pasi Sorjonen.

Leena Nyman bloggaa: Japanin väestö ennätysiässä – Suomi seuraa perässä

Viime aikoina on pohdittu paljon, onko Suomi Japanin tiellä väestön vanhenemisen suhteen. Japanin esimerkkiä pidetään kiinnostavana, koska Japani kohtaa ensimmäisenä ikääntymisen haasteet, jotka ovat myöhemmin edessä usealla länsimaalla. Suomen väestörakenne on 15 vuoden kuluttua samankaltainen kuin Japanin väestörakenne nyt. On väistämättä mietittävä, miten tuleva työvoimapula ratkaistaan.

Mika Tuuliainen bloggaa: Sote-keskustelun uusi aika

EK ja terveysalan järjestöt julkistivat hiljattain ehdotuksensa Suomen uudeksi terveysvisioksi. Suomi tarvitsee rohkeaa, positiivista ja eteenpäin katsovaa keskustelua tulevaisuuden terveydestä ja hyvinvoinnista, kirjoittaa EK:n digiasiantuntija Mika Tuuliainen.

Sami Pakarinen bloggaa: Työllisiä tarvitaan Hämeenlinnan verran lisää

Suomessa työllisyys on kehittynyt hyvin myönteisesti viimeisten vuosien aikana. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska Suomi tarvitsee lisää verotuloja vanhenevasta väestöstä aiheutuvien menojen kattamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella työllisyysaste tulisi nostaa yli 75 prosenttiin. Helmikuun 2019 tilanteella tämä tarkoittaisi, että työllisten määrän pitäisi kasvaa 67 000 hengellä, jotta 75 prosentin tasolle päästäisiin. Työllisten määrän kasvutarve vastaa suurin piirtein Hämeenlinnan asukaslukua.

Urrila bloggaa: Kilpailukykyinen yritysverotus on veropolitiikan kulmakiviä

Verotuksella on taloudessa monia tavoitteita. Verot ovat tietenkin keino kerätä rahaa julkisten menojen kattamiseksi, mutta verotus vaikuttaa myös talouden toimintaan monin eri tavoin. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, miten verot kerätään, eikä veromuutosten vaikutuksia voi päätellä yksinomaan taskulaskimella – huomioimatta taloudellisten kannusteiden vaikutusta eri toimijoihin.

Oksala bloggaa: Hallitus petti vuosilomalaissa

Jo toimitusministeristöksi muuttuneen hallituksen ohjelmassa todettiin: ”Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.” Tässä tavoitteessa hallitus monelta osin onnistuikin. Sen sijaan vuosilomalain uudistuksessa hallitus petti omassa ohjelmassaan antamansa lupauksen, että teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Haaveena julkisen datan supermarket

Julkishallinnon ja sen palvelujen digitalisaatio on edennyt nykyisellä hallituskaudella hyvin, kirjoitti Mika Tuuliainen viime viikon blogissaan. Kunnianhimoa tarvitaan edelleen, jotta kehitys olisi jotain vielä enemmän kuin yksittäisten hallinnonalojen hyvät hankkeet. Hyvistä hankkeista tulisikin nyt siirtyä yhteiskunnan toimijoiden yhteiseen tekemiseen, joka toimisi kuin markkinapaikka julkiselle datalle. Ideaalitilanteessa tämä olisi tutkimuksen, hallinnon ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka, jossa julkishallinto…

Oksala bloggaa: Kuka teki virheen sote-palveluiden valvonnassa?

Suomalaiset ovat perustellusti huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laadusta. Sairaanhoitopiirien leikkausjonot vaihtelevat rajusti maan eri osissa. Myös keskussairaaloiden tasossa on suuria eroja. Kunnallisten terveyskeskusten taso vaihtelee, jopa saman kunnan alueella. Osa vanhuspalveluyksiköistä toimii ala-arvoisesti.

Häkämies & Fjäder: Suomella on monta hyvää syytä tukea EU:n vahvaa kauppapolitiikkaa

Toukokuussa suomalaiset pääsevät jälleen vallitsemaan edustajansa Euroopan parlamenttiin. Vaalikampanjoinnin saadessa vauhtia vilkastuu toivottavasti myös keskustelu EU-yhteistyön eduista. Tällä kertaa siihen tuo oman säväyksensä myös Britannian EU-eroprosessi. Brexit on avannut EU-kansalaisten silmät sille, kuinka monet arjen itsestäänselvyyksinä pidetyt edut juontavat juurensa EU:n yhteisiin sääntöihin. Tämä on tärkeä muistutus, korostivat Häkämies ja Fjäder tavatessaan suomalaisia europarlamentaarikkoja Brysselissä 5.3.

Ylikarjula bloggaa: Miten Ison-Britannian EU-eron kanssa käy?

 Brexit-päivämäärään on aikaa alle kuukausi. Siinäkin ajassa ehditään nähdä vielä monta käännettä. Britannian EU-eroa koskevat perusvaihtoehdot ovat kuitenkin muuttumattomat. Mitä ne tarkoittaisivat yrityksille ja kuinka todennäköisiltä vaihtoehdot näyttävät maaliskuun alussa brexit-loppurutistuksen käynnistyessä?

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Eläköön julkisen datan avoimuus!

Brysselin vaalikauden loppusuoralla saatiin uutisia sovusta julkisen dataa koskevassa direktiiviuudistuksessa, jonka lähtökohta on mahdollistaa entistä paremmin julkisen informaation käyttö kaupallisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Direktiivi saa myös uuden nimen, Open Data and Public Sector Information Directive (tuttavallisemmin PSI-direktiivi). Vanha direktiivi ehtikin jo teini-ikään, joten digitalisaatiokehityksessä tuoreutukseen oli syytäkin.

Elinkeinoelämän järjestöt esittävät kasvua tukevaa osinkoveromallia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari esittävät osinkoverotuksen kokonaisuudistusta. Ehdotettava malli tukee yritysten kasvua, vahvistaa työllisyyttä ja kannustaa innovaatioihin. Malli tuo suomalaisen osinkoverotuksen 2020-luvulle, jossa osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys yritysten liiketoiminnassa.

EK:n yritysvaltuuskunta mukana ministeri Virolaisen Washingtonin-matkalla

Yritysvaltuuskunnan matkalla vahvistui kuva EU:n ja USA:n välisestä pienestä jääkaudesta. Yhteistyön edellytykset ovat edelleen olemassa, mutta transatlanttisten suhteiden tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Matkan aikana valtuuskunta tapasi mm. kauppaministeri Wilbur L. Rossin, presidentti Trumpin kauppa-, investointi- ja kehityspoliittisen neuvonantaja Kelly Ann Shaw’n ja elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajia.

Rantahalvari bloggaa: Työeläkejärjestelmien yhdistäminen poistaa ylimääräisiä raja-aitoja

Kunnallisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän yhdistäminen on perusteltu uudistus. Yhdistämisen jälkeen työeläkejärjestelmä ei enää muodosta estettä tuottaa kunnalliset palvelut veronmaksajien ja palvelujen käyttäjien kannalta järkevimmällä tavalla, eikä muutosten jälkeen olisi tarvetta eläkkeiden erityisjärjestelyihin. Perusteettomina pidetyt eläke-erot poistuvat siirtymäajan jälkeen.

Veropoliittinen päätösvalta pidettävä Suomessa

Euroopan komissio ehdottaa, että veroasioissa tulisi siirtyä nykyisestä yksimielisyysvaatimuksesta kohti määräenemmistöpäätöksentekoa. Muutos heikentäisi olennaisesti Suomen mahdollisuuksia itsenäiseen veropolitiikkaan ja siirtäisi päätösvaltaa suurille jäsenmaille. Brexit kärjistää tilannetta Pohjoismaiden menettäessä merkittävän liittolaisen ja eteläisten jäsenmaiden painoarvon kasvaessa. Suomen etu pienenä, vientivetoisena avotaloutena ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona edellyttää veropoliittisen päätösvallan säilyttämistä omissa käsissä.

Oksala bloggaa: Sosiaaliturvalla on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Seuraavalla vaalikaudella tehtävälle sosiaaliturvauudistukselle jokaisella puolueella on oma nimensä. Toiset kutsuvat sitä yleistueksi, toiset yleisturvaksi ja jotkut perustuloksi. Samallekin nimelle eri puolueet antavat erilaisia sisältöjä. Toiset pyrkivät kohti vastikkeetonta kansalaispalkkaa, toiset pitävät sosiaaliturvaa syyperusteisena ja ainakin osin vastikkeellisena. Myös turvan tasosta ollaan montaa eri mieltä.

Suomalaisyrityksiä syrjivä maahantuotujen vähäarvoisten tavaroiden verovapaus poistettava viipymättä

EU:n ulkopuolelta myytyjen tuotteiden verotus asettaa suomalaiset yritykset epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kaupan liitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vaativat, että EU:n ulkopuolisilta verkkokaupoilta on poistettava kilpailua vääristävä veroetu viivyttelemättä.

Sami Pakarinen bloggaa: Veronkorotuslinja ei ratkaise Suomen ongelmia

Tänään julkistetussa Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa kehotetaan edelleen vahvistamaan julkista taloutta. Raportin mukaan verotusta ei ole juurikaan varaa kiristää vaan nopeita toimia on pikemminkin haettava menojen karsimisella. Ikääntyvässä Suomessa julkisen talouden kestävyys on haasteissa ja keinoista hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi käydään jatkuvaa keskustelua. Peilaan seuraavassa EK:n ja SAK:n yleisiä verotavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.