Blogi

Häkämies: Koronavirus haastaa kaikki yhteistyöhön

Olemme saaneet Suomeenkin kutsumattoman vieraan, koronaviruksen. Uutiset Euroopasta ovat päivä päivältä tulleet huolestuttavimmiksi. Jos Italian kokoinen maa on käytännössä kiinni, sillä on vaikutuksia ennen kaikkea ihmisten arkeen unohtamatta virukseen sairastuneiden ja lähiomaisten inhimillistä hätää. Myös Euroopan talouteen vaikutukset ovat kielteisiä. 

Hannu Ylänen bloggaa: Kun mikään ei riitä

Kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien, ilmastonmuutoksen ja muut yhteiskunta- ja yritysvastuuseen kuuluvat tavoitteet ovat nousseet vahvasti komission agendalle. Niinkin vahvasti, että välillä tuntuu, ettei komissiossakaan ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea ollaan ehdottamassa ja aloittamassa.

Paitsi sinä, myös mobiililaitteesi on kiinnostava

Joka päivä taskussasi kantamasi puhelin ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkä puhelin. Se on usein myös pääsy työsähköpostiisi, henkilökohtaiseen sähköpostiisi, muihin käyttämiisi viestintäsovelluksiin ja luottamukselliseen viestintääsi, sosiaalisen median tileillesi, työ- ja henkilökohtaisiin dokumentteihisi, valokuviisi ja videoihisi.

Rantahalvari bloggaa: Moni kakku päältä kaunis – case työttömyysturvakytkös

Mitä, jos ei päivääkään työtä tehnyt eikä senttiäkään työttömyysvakuutusmaksuja maksanut saa korkeamman työttömyysetuuden kuin vuosikymmeniä töissä ollut pienipalkkainen, joka on maksanut ansioon sidottua työttömyysturvaa? Tätä sietää pohtia, kun työnsä aloittavan sosiaaliturvan uudistamiskomitean pöydälle tulee suurella varmuudella työttömyysturvan ns. kytköksen poistaminen.

Urrila bloggaa: Virusepidemian jatkuminen voi muuttaa jopa maailmantalouden rakenteita

Viime päivien uutisointi koronavirusepidemiasta on herättänyt huolta sekä kansalaisissa, yrityksissä että finanssimarkkinoilla. Todennäköisyys Kiinasta lähteneen epidemian saamiseksi nopeaan hallintaan on pienentynyt selvästi. Tautitapaukset suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa Italiassa ja Kanarialla konkretisoivat uhkaa jokaiselle. Finanssimarkkinat ovat alkuviikolla olleet kautta maailman myllerryksessä. Osakekurssit ovat pudonneet rajusti, korot ovat laskeneet entistä matalammalle ja arvelut keskuspankkien voimakkaammasta väliintulosta ovat kasvaneet.

Sinäkin olet kiinnostava – mutta miksi?

Organisaation toimintaan ja työntekijöihin liittyvä arkiseltakin vaikuttava tieto voi olla kiinnostavaa toimijalle, joka tavoittelee pääsyä salassa pidettävään materiaaliin. Kaikissa työtehtävissä työntekijällä on yleensä pääsy johonkin, jota ulkopuoliset voivat hyödyntää myös vääriin tarkoituksiin, olipa kyse sitten tiedosta, tietoverkosta tai toimitilasta.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Komission sääntelysuunnitelmat tekoälylle ja datalle julki – mitä uusi datastrategia pitää sisällään?

Komission työ tekoälyn ja datan sääntelyssä alkaa hyvin Eurooppa- ja arvokeskeisesti. Tänään julkaistun datastrategian perusteella komission tavoitteena on tehdä EU:sta teollisen datan ja tekoälyn suurvalta. Komission suunnitelmista voi ensilukemalta poimia ainakin seuraavat asiat, jotka tulevat puhuttamaan koko kaudella: Eettiset ohjeet ja mahdollinen lainsäädäntö tulee yhteensovittaa, mutta komissio selkeästi lähtee siitä, että vapaaehtoisuus ei kaikessa enää…

Ole organisaatiosi tietoturvan vahvin lenkki myös matkustaessasi

Matkustusturvallisuuden tulisi olla kiinteä osa organisaation normaalia turvallisuustoimintaa, ei erillinen turvallisuuden osa-alue. Matkoilla työntekijät ja heidän hallussaan oleva tieto ovat turvallisuuden näkökulmasta erityisen haavoittuvaisia. Kun organisaation tietoa kuljetetaan toimitilojen ulkopuolelle, kasvaa aina riski siitä, että tietoon pääsee käsiksi joku, jolle se ei kuulu. Matkustaessa korostuvat mahdollisuus henkilötiedusteluun, eli ihmisiltä tehtävään tiedonhankintaan, sekä riski siitä, että…

Kauppapolitiikka-blogi: Muutama huomio maailmantaloudesta koronavirusepidemian kynsissä

Vuoden 2019 lopussa globaalissa taloudessa ja kaupassa oli näkyvissä piristymisen merkkejä, jotka perustuivat sekä ns. kovaan talousdataan että eteenpäin katsoviin barometreihin. Kiinan koronavirusepidemia on synnyttänyt maailmantaloudelle kuitenkin tähän vuoden alkuun aivan uuden epävarmuuden lähteen, ja lähestulkoon varmana pidetään, että Kiinan BKT supistuu tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta merkittävästi, kirjoittaa EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen ja työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius.

Sääntöpohjainen vapaakauppa on Suomelle elinehto

Jos kaupankäynnillä ei ole yhdessä sovittuja pelisääntöjä, peliä käydään vahvimman oikeudella. Siksi tarvitaan vapaakauppasopimuksia, kirjoittavat EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Minna Aila (Konecranes) ja valiokunnan sihteeri Jannika Ranta (EK) Kauppalehden mielipidekirjoituksessa 6.2.2020.

Äimälä bloggaa: Kanta kiky-tunteihin entinen

Markus Äimälä

Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi 3.2.2020 tuomion, jossa se katsoi, että työnantaja ei voinut pidentää työntekijän työaikaa kiky-sopimuksen mukaisesti 24 tunnilla vuodessa. Tuomiota on syytä kritisoida sekä perusteluiden että lopputuloksen osalta.

Uudet ALV-säännökset eivät muuttaneet kuljetuksen näyttövelvoitteita Suomessa

EU:ssa vuoden alusta voimaan tulleet arvonlisäverotuksen lyhyen aikavälin parannukset (quick fixes) eivät tuoneet Suomessa muutoksia EU-tavarakaupan näyttövelvollisuuksiin. Verohallinto on vahvistanut tämän 18.12. päivitetyssä EU-tavarakaupan ohjeessaan: EU-tavarakaupan arvonlisäverotus. Arvonlisäverotusta varten yritykset voivat siten edelleen todentaa Verohallinnolle tavaroiden lähdön Suomesta samoilla dokumenteilla kuin ennen vuoden vaihdetta. Uusia vaatimuksia suomalaisille EU-maihin tavaraa myyville yrityksille ei siten Suomessa ole.

Hannula bloggaa: Ammatillisen rahoitusmallia ei saa vesittää

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen reformin hengessä on hyvässä vauhdissa. Oppilaitoskenttä on käärinyt hihat ja tehnyt hyvää työtä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työllistymistä uudistamalla koulutusprosesseja, nopeuttamalla opintoaikoja ja tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Uuden ammatillisen rahoitusmallin osalta on käynnissä siirtymäaika. Rahoitusmallissa oppilaitoksia palkitaan siitä, että opiskelijat työllistyvät ja oppilaitokset tarjoavat sellaista koulutusta, jolle työelämässä on kysyntää.

Kiesiläinen bloggaa: Väestöennuste aliarvioi kaupungistumisen vauhdin

Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi alueellisen väestöennusteen, joka ulottuu vuoteen 2040. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Arviota pienten paikkakuntien väestön vähenemisestä luonnehdittiin uutisotsikoissa ”hurjaksi” ja ”synkäksi”. Ensimmäiset väliaikatiedot näyttävät siltä, että tämäkin ennuste aliarvioi kaupungistumisen todellisen vauhdin.

Bertell & Tuuliainen: Kepin sijaan porkkanaa datatalouteen

Julkisuudessa on käyty keskustelua tarpeesta saada yritysten digitaaliset tietovarannot käyttöön tilastoinnissa. Viime viikolla Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun nosti asian esille. Avaus on tervetullut. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on vielä paljon tehtävää datan hyödyntämisessä.

Pakarinen bloggaa: Miten palkalla tulisi paremmin toimeen?

YLE uutisoi maanantaina 20.1. palkan riittämättömyydestä elämiseen. Kuten jutussakin todettiin, asumismenot muodostavat merkittävän osan kotitalouksien kulutusmenoista. Tilastokeskuksen mukaan lähes 25 % kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu asumiseen. Miten korkeaa asumisen osuutta saataisiin alaspäin?

Haapasalo bloggaa: Tulevan liikennejärjestelmän suuret mahdollisuudet

Liikennealan ammattilaiset, järjestöt ja virkamiehet käyvät parhaillaan keskustelua liikenteen tulevaisuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kauaskantoista suunnitelmaa maamme liikennejärjestelmälle. Suunnitelma antaa suuntaviivat kolmelle hallituskaudelle kattaen koko liikenneverkon investoinnit ja ylläpidon. Suunnitelmaa tehdään ensimmäistä kertaa. Elinkeinoelämällä on omat toiveensa järjestelmälle.

Heikinheimo bloggaa: Keinoja työllisyyden lisäämiseen löytyy – tätä koria ei ole vielä pengottu

Tiistaina 14.1. valtioneuvoston nimittämä tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) istuu ensimmäistä kertaa uuden pääministerin Sanna Marinin puheenjohtamana. Agendalla on varmasti tilannekuvan luominen. Voin vakuuttaa arvoisa pääministeri, että osaamisen ja innovaatiotoimien suhteen tilannekuva on harvinaisen selvä. Suomella on kaikki valttikortit käsissä palauttaa itsensä innovaatiotoiminnan kärkijoukkoihin. Tärkein niistä on elinkeinoelämämme halu tutkia ja kehittää.

Bertell bloggaa: Eurooppa tarvitsee yhteiset pelisäännöt datataloudelle

EU tarvitsee yhteisen näkemyksen datatalouden suunnasta ja pelisäännöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö-, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtiovarainministeriö julkaisivat Suomen valmistelemat eurooppalaisen datatalouden periaatteet. Datatalous tulee näkymään varmasti myös komission työohjelmassa. Periaatteet raamittavat hyvin tulevaa keskustelua, ja jatkon pohjaksi kokosimme ensimmäisiä ajatuksiamme kahdesta keskeisestä periaatteesta, datan saatavuudesta ja jakamisesta.

Kiesiläinen bloggaa: Valtion luovuttava suunnitelmista kansallistaa lääkärihelikopteritoiminta

Tällä viikolla sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö luovutti raporttinsa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä. Raportti maalaa synkän kuvan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMSin omasta toiminnasta. STM:n asettama selvityshenkilö tyrmää ehdotuksen kansallistaa lääkärihelikopteritoiminta vedoten palvelun laatuun, kustannuksiin ja toimitusvarmuuteen.

Urrila bloggaa: Julkinen talous sukeltaa, työllisyystavoite 77 prosenttiin

Tällä viikolla julkaistiin sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön uudet ennusteet. Kummankin mukaan Suomen vuotuinen talouskasvu jää lähivuosina prosentin tuntumaan. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteeseen pääsy näyttää tuskalliselta, mutta julkisen talouden tasapainottuminen vaatisi näillä ennusteilla lähestulkoon 77 prosentin työllisyyttä. Pienistä valonpilkahduksista huolimatta kansainvälisen talouden alakulo jatkuu, ja vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen näkyy yhä voimakkaammin ja laaja-alaisemmin myös meillä.

Britannian EU-ero toteutuu – entä sitten?

Britannian parlamenttivaalien tulos ei jättänyt tilaa jossittelulle. Konservatiivipuolue voitti selkeän enemmistön ja pääministeri Johnson on todennut brexitin, Britannian EU-eron toteutuvan viimeistään ensi tammikuun lopussa. Britannian hallitus jatkaa nyt EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen läpiviemistä brittiparlamentissa.

Bertell bloggaa: Tekoälystä ja etiikasta: En ole moraalifilosofi, mutta voin vilkaista

Tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä painottuvat eettisten periaatteiden kunnioittaminen ja vastuullinen yritystoiminta. Markkinoiden luottamus ei yksinkertaisesti voi perustua muulle. Siksi moni voi ajatella, että esimerkiksi eettiset ohjeet tulisi suoraan säätää laiksi myös tekoälyn käytössä. Ylevä lähtökohta, mutta lain ja etiikan yhteensovittaminen ei mene yksi yhteen.

Hyvinvointikone hyytyy 2000 lähihoitajan verran

Tulevien pakkasten myötä uhkaa hyvinvointimme myös hyytyä. Viennin neuvottelut takkuavat ja Teollisuusliitto on uhannut lakoilla, joiden vaikutus kansantalouteemme on satoja miljoonia. Näitä menetyksiä ei koskaan saada takaisin. Onko maallamme varaa tähän?

Santeri Suominen bloggaa: Rahoitusmarkkinat saatava ilmastotavoitteiden taakse

Rahoitusmarkkinoilla ja kestävän rahoituksen edistämisellä tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että ilmastonmuutos on uhka nykyisille sijoituksille: kestämättömiin kohteisiin kohdistetut sijoitukset ja omaisuus voivat muuttua arvottomiksi joko ilmastonmuutoksen fyysisten riskien tai sääntelyriskin realisoitumisen vuoksi.

Bertell bloggaa: Tekoälylle sääntelykahleet?

Viekö sääntely viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet Euroopasta? Vai onko robottien yliherruus kulman takana, jos tekoälyä ei suitsita ja pian? Datatalouden nousu ja tekoälysovellusten yleistyminen kuluttajarajapinnassa ovat nostaneet tekoälyn voimakkaasti yleiseen tietoisuuteen.

Markkinoille täytyy päästä heti – innovaatioperiaatteesta vauhtia

EK:n eurooppalaisen kattojärjestön BusinessEuropen luoma käsite ”innovaatioperiaate” alleviivaa tarpeita muuttaa lainsäädännön prosesseja. Vain innovaatioille myönteinen lainsäädäntökulttuuri luo mahdollisuuksia löytää uusia, tuottavuutta parantavia ratkaisuja ja saattaa ne nopeasti maailman markkinoille. Tätä ajatusta korostaa myös työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina 3.12. järjestettävä korkean tason innovaatioseminaari.

Puntarissa talouspolitiikan uskottavuus

Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Suomen hallitus saavuttaa keskipitkän aikavälin talouspoliittisen tavoitteensa ja onnistuu tasapainottamaan budjettinsa vuonna 2023. Tämän epäilyksen on tuonut viime aikoina julki useat asiantuntijat. Painavin puheenvuoro kuultiin pari viikkoa sitten Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.