Blogi

Oksala bloggaa: Hallitus petti vuosilomalaissa

Jo toimitusministeristöksi muuttuneen hallituksen ohjelmassa todettiin: ”Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan. Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.” Tässä tavoitteessa hallitus monelta osin onnistuikin. Sen sijaan vuosilomalain uudistuksessa hallitus petti omassa ohjelmassaan antamansa lupauksen, että teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Haaveena julkisen datan supermarket

Julkishallinnon ja sen palvelujen digitalisaatio on edennyt nykyisellä hallituskaudella hyvin, kirjoitti Mika Tuuliainen viime viikon blogissaan. Kunnianhimoa tarvitaan edelleen, jotta kehitys olisi jotain vielä enemmän kuin yksittäisten hallinnonalojen hyvät hankkeet. Hyvistä hankkeista tulisikin nyt siirtyä yhteiskunnan toimijoiden yhteiseen tekemiseen, joka toimisi kuin markkinapaikka julkiselle datalle. Ideaalitilanteessa tämä olisi tutkimuksen, hallinnon ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka, jossa julkishallinto…

Oksala bloggaa: Kuka teki virheen sote-palveluiden valvonnassa?

Suomalaiset ovat perustellusti huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluiden laadusta. Sairaanhoitopiirien leikkausjonot vaihtelevat rajusti maan eri osissa. Myös keskussairaaloiden tasossa on suuria eroja. Kunnallisten terveyskeskusten taso vaihtelee, jopa saman kunnan alueella. Osa vanhuspalveluyksiköistä toimii ala-arvoisesti.

Häkämies & Fjäder: Suomella on monta hyvää syytä tukea EU:n vahvaa kauppapolitiikkaa

Toukokuussa suomalaiset pääsevät jälleen vallitsemaan edustajansa Euroopan parlamenttiin. Vaalikampanjoinnin saadessa vauhtia vilkastuu toivottavasti myös keskustelu EU-yhteistyön eduista. Tällä kertaa siihen tuo oman säväyksensä myös Britannian EU-eroprosessi. Brexit on avannut EU-kansalaisten silmät sille, kuinka monet arjen itsestäänselvyyksinä pidetyt edut juontavat juurensa EU:n yhteisiin sääntöihin. Tämä on tärkeä muistutus, korostivat Häkämies ja Fjäder tavatessaan suomalaisia europarlamentaarikkoja Brysselissä 5.3.

Ylikarjula bloggaa: Miten Ison-Britannian EU-eron kanssa käy?

 Brexit-päivämäärään on aikaa alle kuukausi. Siinäkin ajassa ehditään nähdä vielä monta käännettä. Britannian EU-eroa koskevat perusvaihtoehdot ovat kuitenkin muuttumattomat. Mitä ne tarkoittaisivat yrityksille ja kuinka todennäköisiltä vaihtoehdot näyttävät maaliskuun alussa brexit-loppurutistuksen käynnistyessä?

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Eläköön julkisen datan avoimuus!

Brysselin vaalikauden loppusuoralla saatiin uutisia sovusta julkisen dataa koskevassa direktiiviuudistuksessa, jonka lähtökohta on mahdollistaa entistä paremmin julkisen informaation käyttö kaupallisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Direktiivi saa myös uuden nimen, Open Data and Public Sector Information Directive (tuttavallisemmin PSI-direktiivi). Vanha direktiivi ehtikin jo teini-ikään, joten digitalisaatiokehityksessä tuoreutukseen oli syytäkin.

EK:n yritysvaltuuskunta mukana ministeri Virolaisen Washingtonin-matkalla

Yritysvaltuuskunnan matkalla vahvistui kuva EU:n ja USA:n välisestä pienestä jääkaudesta. Yhteistyön edellytykset ovat edelleen olemassa, mutta transatlanttisten suhteiden tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Matkan aikana valtuuskunta tapasi mm. kauppaministeri Wilbur L. Rossin, presidentti Trumpin kauppa-, investointi- ja kehityspoliittisen neuvonantaja Kelly Ann Shaw’n ja elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajia.

Rantahalvari bloggaa: Työeläkejärjestelmien yhdistäminen poistaa ylimääräisiä raja-aitoja

Kunnallisen ja yksityisen työeläkejärjestelmän yhdistäminen on perusteltu uudistus. Yhdistämisen jälkeen työeläkejärjestelmä ei enää muodosta estettä tuottaa kunnalliset palvelut veronmaksajien ja palvelujen käyttäjien kannalta järkevimmällä tavalla, eikä muutosten jälkeen olisi tarvetta eläkkeiden erityisjärjestelyihin. Perusteettomina pidetyt eläke-erot poistuvat siirtymäajan jälkeen.

Veropoliittinen päätösvalta pidettävä Suomessa

Euroopan komissio ehdottaa, että veroasioissa tulisi siirtyä nykyisestä yksimielisyysvaatimuksesta kohti määräenemmistöpäätöksentekoa. Muutos heikentäisi olennaisesti Suomen mahdollisuuksia itsenäiseen veropolitiikkaan ja siirtäisi päätösvaltaa suurille jäsenmaille. Brexit kärjistää tilannetta Pohjoismaiden menettäessä merkittävän liittolaisen ja eteläisten jäsenmaiden painoarvon kasvaessa. Suomen etu pienenä, vientivetoisena avotaloutena ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona edellyttää veropoliittisen päätösvallan säilyttämistä omissa käsissä.

Oksala bloggaa: Sosiaaliturvalla on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Seuraavalla vaalikaudella tehtävälle sosiaaliturvauudistukselle jokaisella puolueella on oma nimensä. Toiset kutsuvat sitä yleistueksi, toiset yleisturvaksi ja jotkut perustuloksi. Samallekin nimelle eri puolueet antavat erilaisia sisältöjä. Toiset pyrkivät kohti vastikkeetonta kansalaispalkkaa, toiset pitävät sosiaaliturvaa syyperusteisena ja ainakin osin vastikkeellisena. Myös turvan tasosta ollaan montaa eri mieltä.

Sami Pakarinen bloggaa: Veronkorotuslinja ei ratkaise Suomen ongelmia

Tänään julkistetussa Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa kehotetaan edelleen vahvistamaan julkista taloutta. Raportin mukaan verotusta ei ole juurikaan varaa kiristää vaan nopeita toimia on pikemminkin haettava menojen karsimisella. Ikääntyvässä Suomessa julkisen talouden kestävyys on haasteissa ja keinoista hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi käydään jatkuvaa keskustelua. Peilaan seuraavassa EK:n ja SAK:n yleisiä verotavoitteita seuraavalle hallituskaudelle.

Yritysuhritutkimuksen tuloksista selkeä johtopäätös − yrityslähestymiskiellolle on tarvetta

Toinen kansallinen yritysuhritutkimus on julkistettu. Tutkimuksen kohteena olivat vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravintola-alat. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Aiemmalle vuoden 2011 yritysuhritutkimukselle saatiin nyt odotetusti jatkoa. Vastaavaa tutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa ehdottomasti myös muilta toimialoilta. Tutkimukset auttavat yrityksiä rikosten ennaltaehkäisyssä sekä oman turvallisuustoimintansa suuntaamisessa ja mittaamisessa, mutta ennen kaikkea ne antavat…

Suhdannekuva vielä myönteinen – kaikki siis hyvin?

Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva on vuoden 2019 alussa yhä varsin hyvä. EK:n tänään julkaistussa Suhdannebarometrissa yritykset arvioivat suhdannetilanteen olevan kaikilla päätoimialoilla myönteinen. Tilanne heijastelee hyvin Suomen talouden verraten vahvaa vetoa sekä työllisyyden merkittävää kohenemista viime vuoden loppua kohden.

GIPP-ohjelma: Suomalainen osaaminen esillä Washingtonissa

Washington DC:tä kohdanneesta talvimyrskystä ja USA:n liittovaltion ennätyspitkästä hallinnon sulusta huolimatta GIPP-ohjelman ja Smart Mobility -ohjelman yhdessä aktivoima Team Finland delegaatiomatka Washingtoniin 14-16.1.2019 sujui hienosti. Mukana matkalla oli yksitoista autonomiseen merenkulkuun ja meriteollisuuteen liittyvää suomalaista huippuyritystä vahvistettuna Aalto-yliopiston ja EK:n osallistujilla.

Isomaa-Myllymäki bloggaa: Määräenemmistöpäätöksenteko veroasioissa ei ole Suomen etu

Euroopan komissio julkaisi juuri ennen joulua tiekartan tehokkaammasta päätöksenteosta ja määräenemmistöpäätösten (Qualified Majority Voting) käyttöönottamisesta eräissä veroasioissa. Komissio julkaisi 15.1.2019 lehdistötiedotteen ja tiedonannon,  joissa se esittää nelivaiheista siirtymää kohti määräenemmistöpäätöksiä. Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisen ensimmäinen vaihe kattaisi yhteistyön veropetosten ja verovilpin torjunnassa ja hallinnollisissa asioissa, toinen vaihe verotuksen käyttämisen ilmasto-, ympäristö- ja kansanterveydellisten tavoitteiden edistämisessä. Kolmas vaihe…

Pakarinen bloggaa: Mitä Suomi voisi oppia Ruotsin liikennepolitiikasta?

Suomessa liikennepolitiikka on Sipilän hallituskaudella ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin. Valmisteilla on esimerkiksi 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka tuo kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan. Suomen toimintaa on hyvä verrata kilpailijamaihin tässäkin suhteessa. Tämän viikon tiistaina julkistettu vertailu Suomen ja Ruotsin liikennerahoituksesta oli hyvä muistutus maiden välisistä eroista.

Oksala bloggaa: Parempi työrauha Suomeen

Kulunut vaalikausi tullaan muistamaan Suomen talouden kilpailukyvyn parantumisesta, työllisyyden noususta ja pitkään jatkuneen laman taittamisesta. Varmasti vielä pitkään kiistellään siitä kenen ansiota tämä kaikki oli. Oliko kaikki vain kansainvälisten suhdanteiden seurausta vai oliko sittenkin myös omilla kansallisilla ratkaisuillamme myönteinen vaikutus talouden käänteeseen?

Yhdysvaltojen ja EU:n kauppaneuvottelut askeleen lähempänä

Heinäkuisessa tapaamisessaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sitoutuivat yhdessä korjaamaan Yhdysvaltojen ja EU:n tulehtuneita kauppasuhteita. Syksyn mittaan osapuolet ovat kartoittaneet mahdollisen kauppasopimuksen edellytyksiä. Keskiviikkona kauppakomissaari Malmströmin Washingtonin vierailun yhteydessä Euroopan komissio ilmoitti valmistautuvansa hakemaan jäsenmailta valtuuksia kauppaneuvotteluiden aloittamiseksi. Tämä on myönteinen uutinen, mutta pöydän raivaaminen neuvotteluja varten ei ole vielä valmis.

Korkeakouluharjoittelija Markus Kärkkäinen: EK on suunnannäyttäjä myös turvallisuusalan korkeakoulutuksessa

Elinkeinoelämän keskusliiton mallit ovat vahvasti esillä turvallisuusalan tradenomin opinnoissa. Sain EK:sta etukäteen käsityksen koko yritysturvallisuuskentän suunnannäyttäjänä. Harjoittelupaikka juuri Etelärannassa oli siksi mielekäs − se osoittautui myös yhdeksi opiskeluaikani parhaista ratkaisuista, toteaa blogikirjoituksessaan EK:ssa yritysturvallisuuden korkeakouluharjoittelun juuri päättänyt Markus Kärkkäinen.

Ilari Kallio bloggaa: Norja ja Sveitsi, brexitin sijaiskärsijät?

Kenellekään ei toivottavasti ole enää epäselvää, että brexitistä on välitöntä harmia kummallekin prosessin osapuolelle. EU pääsee silti yli tästäkin haasteesta ja sisämarkkinat pysyvät kasassa, on lopputuloksena sitten ero sopimuksella tai ilman. Iso-Britannia kärsii kaikilla mittareilla, maan uutta uljasta tulevaisuutta en käy arvailemaan. Kaiken brexit-metelinpidon jalkoihin on jäänyt, mitä tapahtuu tällä hetkellä muissa sisämarkkinoihin tiiviisti kytköksissä olevissa maissa, eritoten Norjassa ja Sveitsissä.

Santeri Suominen bloggaa: Korruptiota kitkettävä tehokkain asein

Korruption vastaista päivää vietettiin viime viikolla. Oikeusministeriö järjesti seminaarin jossa käsiteltiin mm. seuraavia kysymyksiä: Suomen korruptionvastaiset toimet ovat kansainvälisesti vertailtuna vähäisiä? Tarvitaanko maahamme lobbarirekisteriä  ja korruptiosta ilmoittajien suojelua? Entä mikä on poliitikkojen vastuu – miten korruptiota kitkisivät poliitikkopaneelin keskustelijat? Suomalaisesta korruptiosta keskustelemista vaikeuttaa usein määritelmien monitulkintaisuus. On kuitenkin selvää, että korruptiivista toimintaa voi liittyä selkeän…

Isomaa-Myllymäki: Suomi mukaan positiiviseen verokilpailuun

Vanhan sananlaskun mukaan maailmassa on kaksi varmaa asiaa, joista toinen on kuolema ja toinen verot. Kansainvälisessä liiketoiminnassa veroihin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Nykyiset kansainvälisen verotuksen pelisäännöt voivat johtaa toisaalta yritysten voiton kaksinkertaiseen verotukseen, mutta toisaalta mahdollistaa hyvin alhaisen verorasituksen tai jopa nollaverotuksen.

Mitä jää käteen vuodesta 2018?

Talouden näkökulmasta vuosi 2018 alkaa olla pulkassa. Työpaikkoja on tänä vuonna syntynyt runsaasti ja julkisen talouden alijäämä on pienentymässä. Kansantalouden kasvu on kuitenkin useiden mittareiden valossa alkanut hiipua, tiivistää EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Viikon kysymys: Miten työvoimapulaa mitataan?

Työ- ja elinkeinoministeriö on vuodesta 1993 lähtien on selvittänyt työvoiman hankintaan liittyviä asioita Tilastokeskuksen toteuttamien työnantajahaastattelujen avulla. Haastatteluissa on selvitetty työvoiman hakua ja siihen liittyneitä ongelmia, työvoiman saatavuusongelmien syitä, työpaikan täyttötapoja ja työnantajien tulevaisuuden suunnitelmia työvoiman käytössä.