Blogi

Pakarinen bloggaa: Yhdysvaltain työttömyydessä nähty pohjat?

Suomessa työllisyystilastoja seurataan kuukausittain hyvin tarkkaan ja peilataan kehitystä hallituksen asettamaan 75 %:n työllisyysastetavoitteeseen. Työllisyystilastoja kannattaa seurata myös Yhdysvalloista. Yksityinen kulutus muodostaa lähes 70 % Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta ja siksi työllisyydellä on suuri merkitys Yhdysvaltojen taloudelle.

Antti Tanskanen bloggaa: Uudistusten perustuttava vaikutusarvioihin

Rinteen hallituksen ohjelmassa erinomaisesti linjataan, että ”Laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen”. Tätä kohtaa hallitusohjelmasta ei voi kuin kehua. Laadukkaiden vaikutusarvioiden tekeminen on parantanut lainsäädännön laatua, ja onhan kansalaisillakin oikeus tietää, millaisia taloudellisia vaikutuksia ehdotetuilla uudistuksilla on. Siksi onkin huolestuttavaa, että parhaiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta vertaisarvioiduilla metodeilla tehtyjä laskelmia on kutsuttu ihmisälyn aliarvioimiseksi.

Riikka Tähtivuori: Tekoäly tulee – vaikuttaako patentointiin ja sääntelyyn?

Nyt joka puolella puhutaan tekoälystä eli AI:sta.  Miten se vaikuttaa aineettomiin oikeuksiin ja niiden suojaamiseen? Voiko tekoäly omistaa patentin, tavaramerkin tai tekijänoikeudet? Ei voi, vaan luonnollinen henkilö, esimerkiksi tekijä tai keksijä tai sitten oikeushenkilö, vaikkapa yliopisto tai yritys. Tekoäly voi sen sijaan huomattavasti helpottaa esimerkiksi työlästä patentinhakumenetelmää.

Markus Äimälä: Alustatalous ja työoikeus – paljon meteliä tyhjästä?

Markus Äimälä

Alustataloudesta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Pääosin alustatalouteen on suhtauduttu positiivisesti ja innostuneesti. Kritiikkiäkin on toisaalta esitetty. Ongelmana on pidetty mm. sitä, että alustatalouden piirissä työskentelevät henkilöt voivat jäädä vaille työoikeudellista turvaa, koska toimintaa harjoitetaan suurelta osin yrittäjinä eikä työntekijöinä.

Rasi bloggaa: Spitzenkandidat sivuutettiin mutta demokratia toteutui EU:n huippuvirkojen nimityksessä

EU-johtajat tarvitsivat kolme huippukokousta sopiakseen EU:n huippuvirkojen nimityksestä. Euroopan parlamentin puolueiden ennen toukokuisia vaalejaan asettamat kärkiehdokkaat, spitzenkandidatit, saivat kaikki väistyä kun jäsenmaat hakivat kompromissia. Nimityksissä demokratia kuitenkin toteutui ja ensi viikolla kuulemme EU:n politiikkalinjauksista lähivuosiksi.

Jannika Ranta bloggaa: Mercosur ja Vietnam – EU:n kauppapolitiikan superviikonloppu

Euroopan unioni näytti johtajuutensa sääntöpohjaisen vapaakaupan edistäjänä saattamalla perjantaina maaliin liki kaksi vuosikymmentä kestäneet kauppasopimusneuvottelut Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa. Samaan viikonloppuun osui myös Vietnam-vapaakauppasopimuksen virallinen allekirjoittaminen. Ajoitus ei ollut sattumaa. EU onnistui nostamaan profiiliaan kauppapoliittisena suurvaltana samaan aikaan kun G20-kokouksessa keskityttiin Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden seuraamiseen.

Auli Rytivaara bloggaa: Homeoireet eivät sovi työkyvyttömyysetuuksien saamisen syyksi

Sisäilmaongelmista aiheutuu kiistatta monenlaisia harmeja. Homealtistuksen ja sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden yhteyttä ei ole kuitenkaan mittavista ponnisteluista huolimatta kyetty osoittamaan. Tästä syystä homeoireet eivät voi olla työkyvyttömyysetuuksien saamisen peruste. Siksi ratkaisut sisäilmaongelmista kärsivien tilanteen helpottamiseksi on haettava muualta.

Ilkka Oksala bloggaa: Älä syrji ketään

Elinkeinoelämä osallistuu laajasti ja monin eri tavoin tänään alkavalle Pride-viikolle. Suuri joukko Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksistä on jo useiden vuosien ajan osallistunut Pride-tapahtumiin. Näiden yritysten määrä on koko ajan kasvussa. Yritykset haluavat ottaa kantaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, syrjintää vastaan. Etelärannassa olemme nostaneet sateenkaariliput salkoon tärkeän asian puolesta.

Ilari Kallio bloggaa: ILO:n sata vuotta takana, toiset sata edessä?

Juhannusaattona päättynyt kansainvälinen työkonferenssi ILC oli järjestyksessään 108. kansainvälisen työjärjestön ILO:n korkeimman tason kokoontuminen. Samalla konferenssi juhlisti järjestön satavuotista taivalta. Vaikka työnantajat voivat toisinaan olla syystäkin tyytymättömiä ILO:n toimintatapoihin ja sen tuottamiin instrumentteihin, on kolmikantaisella yhteistyöllä ollut tärkeä rooli työelämän kehittämisessä maailmanlaajuisesti.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen ”hännät” hoidettiin – työllisyys paranee 9000 työllisellä

Työmarkkinoiden keskeiset järjestöt ovat sopineet yhteisistä ehdotuksistaan valtiovallalle työeläkejärjestelmän muutoksiksi ja eräiksi muiksi toimiksi, joilla työuria pyritään pidentämään. Ehdotetuilla toimilla muun muassa nykyaikaistetaan perhe-eläkkeitä muun muassa ulottamalla leskeneläke avoleskille ja nostetaan niin sanotun työttömyysturvaputken alaikärajaa. Ikärajan nosto lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä 9 000 työllisellä. Tuore sopimus perustuu vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksessa sovittuihin jatkoneuvotteluihin.

Hallitusohjelman verokirjaukset maltillisia

Hallitusohjelman veropoliittiset kirjaukset ovat melko maltillisia, eikä niiden perusteella ole odotettavissa suuria muutoksia yritysten toimintaympäristöön nyt alkavalla vaalikaudella. Moni kielteinen tai kiistanalainen asia päätyi hallitusohjelmassa selvitettävien asioiden listalle. Selvitettäviä kysymyksiä on yksin verotuksessa yli 20.

Äimälä bloggaa: Paikallisella sopimisella kohti työllisyystavoitetta

Suomessa vaikuttaa vallitsevan varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että paikallinen sopiminen on positiivinen asia. Ymmärretään, että yritysten olosuhteet poikkeavat toisistaan huomattavasti jopa samalla alalla. Se, mikä sopii yhdelle, ei toimi ollenkaan toisessa yrityksessä. Kun päästään räätälöimään työehdot ja työskentelyolosuhteet juuri omalle yritykselle optimaalisiksi, tuottavuus lisääntyy ja työllistämisen edellytykset paranevat.

Suvi Sasi-Gouatarbès: Hankintanäkökulma; hallitusohjelma tuli, toimiva kilpailu markkinoilla meni…vai menikö?

Hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana markkinoilla kuului kiivasta kuiskuttelua, kuinka muodostumassa olevan hallitus tullee ohjelmassaan lyömään kapuloita toimivan kilpailun rattaisiin. Eilen 3.6.2019 julkaistussa hallitusohjelmassa kuitenkin painotetaan mm. kilpailun lisäämistä ja erityisesti pk-yritysten kasvu-, työllistämis- ja investointiedellytysten vahvistamista. Ensilukemalta on vaikea väittää, että nyt se toimiva kilpailu markkinoilla sitten loppuu.

Hallitusohjelma asemoi Suomen EU:n eturiviin

Hallitusohjelman lähtökohta Suomen EU-vaikuttamiselle on erinomainen. Suomi haluaa olla unionin eturivissä ja vaikuttaa aktiivisesti ja rakentavasti EU:n tulevaisuuteen. Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on myös elinkeinoelämän tavoite.

Taneli Lahden vaalianalyysi: EU tarvitsee rohkeutta realismiin

Uusilta EU-päättäjiltä vaaditaan malttia olla lupaamatta sellaista, mitä ei voida lunastaa. Nyt ei ole suurten visioiden ja lupausten aika, arvioi EK:n Brysselin-toimiston johtaja. EU:n rivejä kokoava ja yhtenäisyyttä vahvistava työohjelma olisi sellainen, joka keskittyisi unionin vahvuuksiin: sisämarkkinoihin, kauppapolitiikkaan, tutkimuksen ja investointeihin.

Riikka Heikinheimo bloggaa: TKI-rahoituksen tasapaino määrittää investointien onnistumisen

Olemme huolissamme EK:ssa, että ymmärretäänkö Säätytalolla yritysvetoisen innovaatiojärjestelmän tärkeys? Tarvitaan tasapainoa – nyt järjestelmä ontuu ja nimenomaan yritysten innovaatiorahoituksen osalta. Tilanne on korjattavissa 300 miljoonalla. Tuloksellinen innovaatiotoiminta ei voi toimia vain uteliaisuustutkimuksen varassa. On tarve tutkimukselle Suomelle tärkeistä aiheista. Lisäksi tarvitaan yritysten kykyä tuntea markkinat ja kaupallistaa uudet osaamiset kansainvälisille markkinoille. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä erilaisten osaajien kesken.

Sanna-Maria Bertell bloggaa: Tietosuojan vuosi

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR tuli voimaan vuosi sitten toukokuussa. Viime vuonna tähän aikaan markkinoinnissa ja otsikoissa mentiin usein isot sakot edellä. Moni yritys muisti asiakkaitaan erilaisilla suostumuspyynnöillä sähköpostin välityksellä ja jos otsikointia on uskomista, taloyhtiöt pohtivat kuumeisesti, voiko asukasluetteloita enää käyttää. Tänä keväänä GDPR on näkynyt julkisuudessa vähemmän, mutta taaperoikäistä asetusta on syytä juhlia lyhyellä yksivuotiskatsauksella ja miettimällä hieman tulevaisuutta.

Kauppapolitiikka-blogi: Maailmankaupan uusi järjestys

Trump, Brexit ja Pariisin keltaliivit. Globaali vapaakauppa on navakassa vastatuulessa juuri siellä, mistä se aikanaan sai vahvimman tukensa. Hätäisimmät lukevat jo ennusmerkkejä yhden aikakauden päättymisestä kansainvälisessä taloudessa, kirjoittaa Microsoftin johtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Esa Kaunistola.

Kauppapolitiikka-blogi: Kuinka käy maailmankaupan? – WTO:n kohtalon vuosi

Maailman kauppajärjestö WTO on paljon vartijana. Vuonna 1995 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) seuraajaksi perustettu järjestö on monenkeskisen, avoimen ja sääntöperustaisen vapaakaupan keskeisin edistäjä. Kaupan vapauttaminen ja sääntelyn kehittämisen ohella sen kenties merkittävin saavutus on ollut yhteinen riitojenratkaisuelin, jolla on valta ratkaista kauppakiistoja ja valvoa päätösten täytäntöönpanoa, kirjoittaa Finnairin johtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan varapuheenjohtaja Hanna Laurén.

Kauppapolitiikka-blogi: Suomi voi olla pelinrakentaja

Mikä on EU:n tuleva suunta? Entä onko Suomi pelinrakentaja vai seuraammeko peliä katsomossa? Tuleva vaalikevät on merkittävä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta. Loppukevään Euroopan parlamenttivaalien tulos vaikuttaa EU:n suuntaan ja huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen Suomen uuden hallituksen ohjelmassa linjataan puolestaan Suomen EU-politiikkaa, kirjoittaa Konecranesin markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Minna Aila.

Arvi Arohonka, Green Disposal: Muista tiedon koko elinkaari − hävitätkö tietosi suunnitelmallisesti vai vahingossa?

Vielä muutama vuosi sitten yritysten käytöstä poistuneet tietokoneet hävitettiin hyvin vaihtelevasti. Koneet luovutettiin usein viralliseen kierrätykseen sellaisenaan. Oikeastaan olennaista oli, että joku vain vei koneen jonnekin − joskus vaikka käyttäjän lapsille leluksi! Tietojen asianmukaiseen hävittämiseen on kuitenkin syytä kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota.

Hannu Ylänen bloggaa: Sopimus nimeltä hallitusohjelma

Uutta hallitusohjelmaa aletaan laatia ihan lähipäivinä. Hallitusohjelmassa sovitaan käytännössä niistä asioista, joita seuraavan neljän vuoden aikana tullaan tekemään. Olennaisimmat tavoitteet liittyvät esimerkiksi talouteen ja verotukseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen. Myös useita muita tavoitteita tulee kirjatuksi hallitusohjelman sivuille.