Blogi

Ilari Kallio bloggaa: Norja ja Sveitsi, brexitin sijaiskärsijät?

Kenellekään ei toivottavasti ole enää epäselvää, että brexitistä on välitöntä harmia kummallekin prosessin osapuolelle. EU pääsee silti yli tästäkin haasteesta ja sisämarkkinat pysyvät kasassa, on lopputuloksena sitten ero sopimuksella tai ilman. Iso-Britannia kärsii kaikilla mittareilla, maan uutta uljasta tulevaisuutta en käy arvailemaan. Kaiken brexit-metelinpidon jalkoihin on jäänyt, mitä tapahtuu tällä hetkellä muissa sisämarkkinoihin tiiviisti kytköksissä olevissa maissa, eritoten Norjassa ja Sveitsissä.

Santeri Suominen bloggaa: Korruptiota kitkettävä tehokkain asein

Korruption vastaista päivää vietettiin viime viikolla. Oikeusministeriö järjesti seminaarin jossa käsiteltiin mm. seuraavia kysymyksiä: Suomen korruptionvastaiset toimet ovat kansainvälisesti vertailtuna vähäisiä? Tarvitaanko maahamme lobbarirekisteriä  ja korruptiosta ilmoittajien suojelua? Entä mikä on poliitikkojen vastuu – miten korruptiota kitkisivät poliitikkopaneelin keskustelijat? Suomalaisesta korruptiosta keskustelemista vaikeuttaa usein määritelmien monitulkintaisuus. On kuitenkin selvää, että korruptiivista toimintaa voi liittyä selkeän…

Isomaa-Myllymäki: Suomi mukaan positiiviseen verokilpailuun

Vanhan sananlaskun mukaan maailmassa on kaksi varmaa asiaa, joista toinen on kuolema ja toinen verot. Kansainvälisessä liiketoiminnassa veroihin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta. Nykyiset kansainvälisen verotuksen pelisäännöt voivat johtaa toisaalta yritysten voiton kaksinkertaiseen verotukseen, mutta toisaalta mahdollistaa hyvin alhaisen verorasituksen tai jopa nollaverotuksen.

Mitä jää käteen vuodesta 2018?

Talouden näkökulmasta vuosi 2018 alkaa olla pulkassa. Työpaikkoja on tänä vuonna syntynyt runsaasti ja julkisen talouden alijäämä on pienentymässä. Kansantalouden kasvu on kuitenkin useiden mittareiden valossa alkanut hiipua, tiivistää EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Viikon kysymys: Miten työvoimapulaa mitataan?

Työ- ja elinkeinoministeriö on vuodesta 1993 lähtien on selvittänyt työvoiman hankintaan liittyviä asioita Tilastokeskuksen toteuttamien työnantajahaastattelujen avulla. Haastatteluissa on selvitetty työvoiman hakua ja siihen liittyneitä ongelmia, työvoiman saatavuusongelmien syitä, työpaikan täyttötapoja ja työnantajien tulevaisuuden suunnitelmia työvoiman käytössä.

Rantahalvari: Työllisyyden edistäminen työttömyysturvan uudistamisen tärkein tavoite

Selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti tänään selvityksensä pakolliseen työttömyysvakuutukseen siirtymisestä. Hän päätyi suosittelemaan mallia, jossa Kansaneläkelaitos hallinnoisi työttömyyskassoihin kuulumattomien ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Jos työttömyyskassojen lukumäärä ei supistuisi merkittävästi keskipitkällä aikavälillä, olisi siirryttävä pelkästään Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan kaikille pakolliseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari bloggaa, että tärkeintä työttömyysturvamallin kehittämisessä on työllisyyden edistäminen mm. porrastamalla päivärahan tasoa työttömyyden keston mukaan.

Jouko Niinimäki, Oulun yliopisto: Yliopistojen rahoitus ohjaa niitä toimimaan menneisyyden kriteereillä

Vahvasti tulosindikaattoreihin ja menneeseen suorituskykyyn pohjautuva yliopistojen rahoitusmalli ei huomioi tulevaisuuden tarpeita. Oulun yliopiston rehtori ja EK:n hallituksen jäsen Jouko Niinimäki varoittaa, että yliopistot eivät pysty nykymallissa riittävästi reagoimaan yhteiskunnan tarpeisiin, esimerkiksi tekoälyosaamisen kysyntään tai koulutuksen digitalisaatioon.

Penna Urrila bloggaa: Heikossa väestökehityksessä julkistalouden paradoksi

Tilastokeskus julkisti tänä aamuna uuden väestöennusteen Suomelle. Ennuste kertoo uusimman skenaarion Suomen väestön kehityksestä aina vuoteen 2070, peräti 50 vuotta eteenpäin. Harvoin aikaisemmin väestöennusteeseen on kohdistunut sellaista mielenkiintoa kuin nyt, kun lukuja on odotettu paitsi kiinnostuksella, myös osin pelonsekaisin ajatuksin. Katseet ovat kääntyneet väestöennusteeseen ennennäkemättömällä tavalla siksi, että viime aikoina Suomessa syntyvyyden lasku on puhuttanut…

Tärkeä askel kohti järjestäytynyttä brexitiä

Ison-Britannian hallitus on ilmaissut hyväksyntänsä brexit-sopimusluonnokselle. Muiden EU-maiden ja Euroopan parlamentin odotetaan tekevän samoin. On kuitenkin epävarmaa, onko sopimuksella läpimenomahdollisuuksia Britannian parlamentissa. Siksi sopimuksettoman brexitin mahdollisuus on yhä olemassa.

Venäjän-kaupassa mahdollisuuksia – kilpailu kovenee

Suomessa ei voida olla tyytyväisiä Venäjän viennin nykyiseen tasoon. Se on painunut noin 5 prosenttiin kokonaisviennistämme. Tämä on selvästi vähemmän verrattuna siihen, mitä se on aikaisempina vuosina ollut. Venäjän-kaupan hiipuminen vuosina 2013–2015 olikin yksi Suomen talouden elpymistä merkittävästi jarruttanut tekijä, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.

Teollisuuteen kaivataan maahanmuuttajista työntekijöitä pienemmillekin paikkakunnille

Kilta Henkilöstöpalvelu on päijäthämäläinen henkilöstöalanyritys. Suurin osa Kiltan asiakkaista on Lahden alueella toimivia teollisuusalan yrityksiä, jotka tarvitsevat määräaikaisia työntekijöitä kansallisuuteen katsomatta. Yritykset myös mielellään kouluttaisivat maahanmuuttajista työntekijöitä, mutta esteenä on hankala työlupakuvio, kertoo Kilta Henkilöstöpalvelun toimitusjohtaja Kirsi Naamanka.

Vuorio bloggaa: Yhdysvallat iskee pakotteillaan Iranin talouden ytimeen – tavoitteena parempi diili

Yhdysvaltojen Iran-pakotteiden toinen vaihe astuu voimaan tänään. Pakotteet iskevät nyt Iranin talouden todellisiin peruspilareihin, erityisesti öljykauppaan ja finanssisektoriin. Pakotteita kohdistetaan muun muassa keskuspankin kanssa tehtävään yhteistyöhön, pankki-, satama-, laivanrakennus- ja energiasektoreille sekä noin seitsemäänsataan henkilö- ja yritysvastapuoleen.

Valtakunnallinen veropäivä – mitä veroilla saadaan?

Tänään on taas se päivä vuodesta, jolloin media revittelee näyttäviä otsikoita julkkisten, yritysjohtajien sekä poliitikkojen tuloista ja veroista. Kuka tienasi kohtuuttoman paljon, kuka taas säälittävän vähän. Verokoneet käyvät kuumana, kun selvitellään naapureiden ja työkavereiden tulotasoa. Yksittäisten henkilöiden tulotietojen sijaan on kuitenkin syytä tarkastella verotilastoja hieman laajemmin. Mistä veroeurot kertyvät ja kuka veroja maksaa?

Anita Isomaa-Myllymäki bloggaa: Korkovähennysoikeutta ei pidä rajoittaa tarpeettomasti

Finnwatch ja Veropolitiikka-blogi kuvaavat elinkeinoverolain korkoleikkuriin sisältyvää tasevapautussäännöstä veronvälttelyn mahdollistavaksi porsaanreiäksi. Erääseen julkisuudessa jo aikaisemmin käsiteltyyn tapaukseen perustuva näkemys antaa kuitenkin säännöksen tarkoituksesta ja sen tarpeellisuudesta suorastaan virheellisen kuvan. Ensinnäkin on hyvä todeta, että Elinkeinoelämän keskusliiton tarkoituksena tai sen intressissä ei missään tapauksessa ole ajaa lakiin porsaanreikiä saati edesauttaa yritysten harjoittamaa ”verokikkailua” tai veron kiertämistä. Vaikka tasevapautussääntely…

Antti Nuopponen, Nixu Oyj: Uhkatiedolla keskeinen rooli kyberpuolustuksessa

Teknologian nopea kehitys ja digitalisaatio tuovat suuria hyötyjä niin yrityksille kuin koko yhteiskunnallekin. Toisaalta kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio auttavat organisaatioita tehostamaan toimintaansa ja jopa luomaan aivan uudenlaisia liiketoimintamalleja, mutta tekevät niistä samalla yhä riippuvaisempia tietojärjestelmistä. Juuri tämä riippuvuus tekee yrityksistä uudella tapaa haavoittuvia kybermaailmassa.

Rantahalvari bloggaa: Sosiaaliturvan kehittämisen oikeat ajurit

Kirjoitin tovi sitten blogin, jossa totesin, että alustatalouteen siirtyminen on huono peruste sosiaaliturvan uudistamiselle. Saamani myönteisen palautteen innoittamana jatkan samansukuisella teemalla: onko työsuhteiden muutosten takia syytä pohtia sosiaaliturvan perusteellista remonttia.

Työvoiman vaihtuvuudessa on suuria alakohtaisia eroja

Työvoiman vaihtuvuus on luonnollinen ilmiö, johon on monia eri syitä. Työssä olevat vaihtavat työpaikkaa tai alaa, ja yrityksiin tulee uutta työvoimaa, kun juuri valmistuneet opiskelijat tai työttömänä olleet työllistyvät. Toisaalta työvoimasta poistutaan eläkkeelle ja yrityksistä jäädään työttömäksi, jos työt jostain syystä loppuvat. Vaihtuvuus on siis jossain määrin myös suhdanteista riippuvainen ilmiö.

Pentti Olin: Turvallisuuskomitea katsoo kyberturvallisuutta koko yhteiskunnan näkökulmasta

Suomalaista kyberosaamista kannattaa kohentaa kaikilla tasoilla. Kyberturvallisuuden koulutuksen lisääminen eri koulutusasteilla tuo työmarkkinoille osaamista, jota julkishallinto ja yritykset tällä hetkellä kaipaavat. Yhteisellä harjoittelulla ja vahvistuvalla osaamisella pääsemme kohti yhteiskunnan menestystä ja kriisinkestävyyttä, muistuttaa Turvallisuuskomitean erikoistutkija Pentti Olin. Tässä kirjoituksessaan hän kertoo Turvallisuuskomitean roolista.

Leo Niemelä, LähiTapiola: Johtaja, investoi hakkereihin!

Tietoturvallisuuden ekosysteemiin on kasvamassa uusi sukupolvi – valkohattuiset hakkerit. Perinteisten tietoturvallisuuden työkalujen rinnalle astuu uusi sukupolvi, joka etsii tietojärjestelmistä heikkouksia. Näille kybermaailman partiolaisille maksetaan saavutetuista tuloksista, ei heikkouksien etsintään käytetystä ajasta.

Hyvästä eläkejärjestelmästä virtaa rahaa enemmän eläkkeinä ulos kuin maksuina sisään

Vuosittain työeläkemaksuina kerätyt varat eivät enää viime vuosina ole riittäneet kustantamaan saman vuoden eläkkeitä. Rahaa siis näyttää virtaavan enemmän työeläkejärjestelmästä ulos kuin sisään. Onko syytä huolestua? Lyhyt vastaus on ei, tähän tilanteeseen on tietoisesti pyritty, mikä voi kuulostaa nurinkuriselta, bloggaa työeläkeasiantuntija Antti Tanskanen.

Rantahalvari: Alustatalous haastaa sosiaaliturvan – ehkei kuitenkaan

Enenevässä määrin kuulee puhuttavan, että alustatalous ja nykyinen lakisääteinen sosiaaliturva eivät sovi yhteen. Väitetään, että osa työtä ansiotarkoituksessa tekevistä tippuu sosiaaliturvan ulkopuolelle, koska uudet työn tekemisen ja teettämisen muodot ei osu palkkatyöhön eikä yrittäjyyteen. Tämän takia koko sosiaaliturva pitäisi uudistaa perusteita myöten. Rohkenen epäillä, bloggaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Juha Remes, FISC ry: Suomen on pyrittävä kyberturvallisuuden johtavaksi maaksi

Tällä viikolla vietämme Suomessa kyberturvallisuusviikkoa. Nyt on tarpeen levittää tietoa mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tästä elinkeinoelämän kilpailykyvyn kannalta tärkeästä aiheesta. EK on pyytänyt yritysten, viranomaisten ja järjestöjen kyberturvallisuuden gurut kirjoittamaan aiheesta blogia, kukin omasta vinkkelistään. Sarjan aloittaa Juha Remes Finnish Information Security Clusterista.

Riikka Heikinheimo: Korkeakouluille vahvempi rooli aikuiskoulutuksessa

Helsingin Sanomat kirjoitti 23.9. massiivisesta koulutustarpeesta, jonka digitalisaation, tekoälyn ja automaation eteneminen tuo työelämässä jo oleville ihmisille. Polttava kysymys kuuluukin: kuinka Suomen koulutusjärjestelmä päivitetään sellaiseksi, että se pystyy haasteeseen vastaamaan? Koulutusjohtajamme herättää keskustelua HS:n mielipidekirjoituksella 27.9.