Liikenne ja logistiikka – investointi Suomen kilpailukykyyn

Tulosta

Suomi elää ulkomaankaupasta. Asiakkaat ovat yhä useammin maailmalla, samoin alihankkijat ja muut kumppanit. Kotimaassa liikenneyhteyksiä tarvitsee koko yhteiskunta – teollisuus, kauppa, palveluiden tuottajat ja niiden käyttäjät sekä kansalaiset arjessaan. Sijainnin, välimatkojen ja ilmaston takia liikenne ja logistiikka ovat Suomelle vielä ratkaisevampia kuin kilpailijoille. Yritystemme menestys edellyttää maailmanluokan kuljetus- ja logistiikkapalveluita sekä niitä tukevaa liikennejärjestelmää – niin kotimaassa kuin yli rajojen. Suomen liikenneinfra kilpailee globaalisti. Logistiikasta on mahdollista saada Suomelle lisää kilpailukykyä panostamalla tehokkuuteen ja toimintavarmuuteen.

EK:n näkemys

  • Yritysten liikenteeseen ja logistiikkaan kohdistuvien verojen ja maksujen tulisi olla kilpailukykyisiä verrattuna samoilla markkinoilla kilpaileviin maihin ja yrityksiin.
  • Liikenneväyliä on kehitettävä kysyntälähtöisesti pitkäjänteisillä toimenpideohjelmilla. Ohjelmien perustaksi tarvitaan ajantasainen näkemys Suomen logistisesta asemasta ja sen kehittämistarpeista. Liikenneväyliin tarvitaan riittävä rahoitus sekä korjauksiin että kehittämiseen.
  • Liikenteen päästöjen vähentämisessä ohjaavia periaatteita ovat kustannustehokkuus, markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalisuus. Ohjauksessa tarvitaan kannusteita innovaatioihin, jotka samalla tehostavat liikennettä ja logistiikkaa.

Logistiikkakustannukset

Logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on Suomessa noin 14 %. Osuus on kasvanut vuodesta 2009 lähtien (12%). Yritysten logistiikkakustannukset ovat Suomessa noin 23,5 miljardia euroa vuodessa. Tästä noin kolmannes on kuljetuskustannuksia ja yli puolet yritysten sisäisiä varastointi- ja pääomakustannuksia.

Liikenteestä ja logistiikasta aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä kilpailukykytekijä yrityksille. Suomen logistiseen kilpailukykyyn vaikuttavat liikenteen verot, joita kerätään noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Valtio käyttää liikenneväyliin keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Polttoaineverotus on Suomessa verrattain korkeaa, eikä esimerkiksi väylämaksua peritä muualla kuin Ruotsissa.

Liikenneverkon kunto vaikuttaa osaltaan kuljetuskustannuksiin. Hyvä esimerkki on vuonan 2016 aloitettu liikenneväylien lisäkorjaaminen. Noin 100 miljoonan euron lisäpanostukset väyliin alensivat tienkäyttäjien kustannuksia 10 miljoonalla eurolla jo ensimmäisenä vuotena. Kokonaisuudessa liikenneväylien korjaamiseen lisätään 600 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018.

Tehokkuus

Liikennejärjestelmän tehokkuus syntyy siitä, että kaikki liikennepalvelujen tuottajat kilpailevat markkinaehtoisesti ja liikenteen sääntely on tehokkuuteen ohjaavaa. Logistiikka on liiketoimintaa, joten siinä on luontainen markkinakannuste tehokkuuteen.

Logistiikan tietovirtojen ja palvelukonseptien digitalisoituminen lisää tehokkuutta erityisesti kappaletavaran kuljetuksissa ja pienjakeluissa. Alan digitalisaatiota haastaa globaali, kilpailtu ja laaja toimijakenttä, jossa tiedon standardit ovat epäyhtenäisiä. Asiakaskohtaisten liiketoiminnan prosessien digitalisoituminen on edellytys kuljetuspalvelujen digitalisoitumiselle. Datan laadulle ja turvallisuudelle on korkeat vaatimukset. Ajoneuvojen automatisoitumisen täysi hyödyntäminen edellyttää vahvaa panostusta sekä liikenne- että viestintäinfraan.

Suomessa tieliikenne on säädännön puolesta erittäin energiatehokasta, kun kaikissa tavarakuljetuksissa sallitaan muuhun Eurooppaan verrattuna suurimmat ajoneuvojen mitat ja massat. Tätäkin suuremmista HCT(High Capacity Transport)-kuljetuksista on kokeiluja ja seuraava tavoite on kokeilujen vakinaistaminen.

Liikennepalvelulaki uudistuu heinäkuussa 2018, jolloin tavara- ja henkilöliikenteen yhdistely tulee entistä joustavammaksi ja yritysten hallinnolliset kustannukset alenevat.

Vahvat liikennevirrat ovat ulkomaankaupan tehokkuuden avain. Kansainvälisesti katsoen Suomen tavaravirrat ovat ohuita. Niiden vahvistuminen ja keskittyminen tarjoaisi edellytyksiä kuljetus- ja satamapalveluiden tehostumiselle ja markkinoiden kehittymiselle.

Toimintavarmuus

Yrityslogistiikassa samoin kuin henkilöiden liikenteessä lähtökohta on, että kuljettaminen ja liikkuminen sujuvat suunnitelmien mukaan eikä matkaan tule mutkia.

Logistiikka on osa moninaisia teollisuuden, kaupan ja palveluiden toimitusketjuja. Toimitusketjuilta edellytetään täsmällisyyttä ja luotettavuutta, joiden varassa tuotannollinen toiminta ja kauppa voivat palvella asiakkaitaan kotimaassa ja maailmalla. Varastoja ei juurikaan ole eikä toimintavarmuuden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Jos logistiikkaan tulee häiriöitä, ne heijastuvat koko toimitusketjuun ja aiheuttavat uudelleen järjestelyjä ja kustannuksia. Erityisen hankalissa tilanteissa ne voivat johtaa asiakkuuksien ja kauppojen menetykseen. Ulkomaankauppaa käyville yrityksille tämä olisi erittäin harmillista, sillä kilpailu on kovaa maailmanmarkkinoilla.

Toimintavarmuutta parannetaan hyvällä valmistautumisella mahdollisiin häiriötilanteisiin. Liikenteessä häiriöitä voivat aiheuttaa heikkokuntoisen infran lisäksi sääolosuhteet, onnettomuudet, ruuhkat ja joskus lakot. Häiriöiden hallinta, ajantasainen tieto ja mahdollisimman nopea tilanteen purku ja siihen varautuminen ovat osa toimintavarmuutta. Vaikutuksia pitää lieventää, jos mahdollista. Oleellista on myös kyky hallita ja hoitaa häiriötilannetta niin, että vahingot minimoidaan. Liikenteen tietoriippuvuuden lisääntyessä toimintavarmuuteen kuuluu luonnollisena osana tietoverkkojen toimintavarmuus.

Liikenneväyliltä edellytetään sellaista laatua ja kuntoa, ettei rakenteiden tai toimintojen vioittumisen vuoksi ole tarpeen keskeyttää liikennettä tai muuttaa logistista prosessia. Liikenneväylien laadun parantaminen ja kehittäminen pitkäjänteisillä vakailla ohjelmilla luo kestävää infraa ja vakaita liikenneolosuhteita.