Kaikki irti eurooppalaisesta kotimarkkinasta

Tulosta

Sisämarkkinat ovat EU:n menestystarina, mutta työ on vielä kesken. Ongelmana on etenkin sääntelyn puutteellinen toimeenpano, joka vesittää sisämarkkinoiden tarjoamaa kasvupotentiaalia. Jatkossa on huomioitava erityisesti pk- ja kasvuhakuisten yritysten edellytykset laajentaa liiketoimintaansa Euroopassa.

EK:n näkemys

  • Sisämarkkinalainsäädännön jäsenmaakohtaista toimeenpanoa on valvottava tiukemmin ja komission resursseja on tärkeää suunnata lainsäädännön toimeenpanoon.
  • Energiaunionia on toteutettava entistä määrätietoisemmin kohti energian sisämarkkinoita. Tavoitteena tulee olla vähäpäästöisen ja kohtuuhintaisen energian varma saatavuus, mikä parantaisi unionin kilpailukykyä suhteessa mm. Yhdysvaltoihin.
  • EU:n tulee myös toimia aktiivisesti globaalien ilmastositoumusten aikaansaamiseksi. Kunnes se toteutuu, EU:n ilmastopolitiikan on vähennettävä hiilivuotoriskiä.
  • Toimivan pääomamarkkinaunionin luominen edellyttää parempaa investointi-ilmapiiriä ja konkreettisia toimia yritysten rahoitusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Pääomaunioni tulee toteuttaa markkinalähtöisesti huomioiden erilaisten yritysten ja rahoittajien tarpeet. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn määrää tai sen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ei pidä enää kokonaisuudessaan kasvattaa.
  • Digitaalisia sisämarkkinoita on kehitettävä poistamalla esteitä rajat ylittävältä toiminnalta. Yrityksille ja julkiselle sektorille on keskityttävä luomaan edellytykset hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia nykyistä tehokkaammin. Niitä ei saa hukata lisäämällä yritysten sääntelytaakkaa.
  • EU:n tekijänoikeussääntelyä on päivitettävä digitaaliseen aikaan kohdennetusti kokonaisuudistuksen sijaan. On huolehdittava siitä, että tekijänoikeuksien tehokas käyttö perustuu jatkossakin ensisijaisesti oikeuksista sopimiseen.
  • EU:n kilpailupolitiikan tavoitteeksi on otettava yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasapuolinen kohtelu. Ei tule keskittyä pelkästään yksityisten vaan myös julkisten toimijoiden aiheuttamiin kilpailun vääristymiin.
  • EU:n kilpailuviranomaisen on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten määritellään relevantti markkina. Se voi olla kansallinen, EU-laajuinen tai globaali, ja toimenpiteet on mitoitettava sen mukaisesti. Täyden itsenäisyyden takaamiseksi kilpailuviranomainen tulee irrottaa komission yhteydestä.
  • Julkisten hankintojen sääntelyn on oltava kilpailuneutraalia. Sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin yrityksiin. Julkisten hankintojen kilpailuttamisen soveltamisalaa on laajennettava ja poikkeuksia kilpailuttamisvelvoitteesta on karsittava.

Yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat ovat luoneet Eurooppaan kasvua, vaurautta ja hyvinvointia maanosaamme. Ne ovat pakottaneet eurooppalaiset yritykset kilpailemaan ja sitä kautta
menestymään paremmin myös maailmanmarkkinoilla.

Sisämarkkinoiden kehittäminen on vielä kaukana maalistaan. Vaikka lainsäädäntö on edennyt pitkälle tavaroiden ja palvelujen osalta, sen täytäntöönpano jäsenmaissa on jäänyt vaillinaiseksi.

Komission valvonnan olisi tullut olla vahvempaa. Myös rikkomusasioiden käsittely on viime vuosina jättänyt toivomisen varaa. Tämän seurauksena yrityksillä ei ole ollut niille kuuluvia tasavertaisia kilpailuolosuhteita koko unionin alueella. Tilannetta tulee korjata nopeasti ja laajalla rintamalla.

Junckerin komissio on ottanut yhdeksi prioriteetikseen sisämarkkinoiden edistämisen. Sisämarkkinoiden kehittämisen lainsäädöllinen perinne yhdistyy nyt kilpailukykyajatteluun. Muutos on
tervetullut ja vastaa paremmin ajan vaatimuksiin.