Uudet kehittyvät markkinat - isoja mahdollisuuksia mutta myös riskejä

Tulosta

Suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa, kun Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maat luovat kestävän talouskasvun edellytyksiä. Suomessa tulee aktiivisesti avata yhteistyömahdollisuuksia, joissa kehityspolitiikan ja yritystoiminnan tavoitteet tukevat toisiaan.

EK:n näkemys

  • Kestävä talouskasvu ja elinkeinotoiminta ovat välttämätön edellytys taistelussa köyhyyttä vastaan.
  • Team Finland -yhteistyön puitteissa on hyödynnettävä kaikki synergia elinkeino-, kauppa- ja kehityspolitiikan välillä.
  • Suomalaisyrityksillä tulee olla kilpailijamaihin nähden vertailukelpoiset edellytykset osallistua kehitysyhteistyöhankkeisiin, saada rahoitusta ja kantaa riskiä.
  • Rahoituksen pelisääntöjä tulee kehittää siten, että ne kannustavat järjestöjä ja julkisia toimijoita yhteishankkeisiin yritysten kanssa.
  • Prosesseja tulee uudistaa joustavampaan ja vähemmän byrokraattiseen suuntaan.

Kehitysyhteistyöstä elinkeinoyhteistyöhön

Parhaimmillaan ihmisoikeudet ja kestävä kehitys sekä kauppa ja yritystoiminta tukevat toisiaan. Kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden pysyvä vähentäminen, mikä puolestaan edellyttää talouskasvua, yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä kohdemaissa. Siksi yritysten mukanaolo on keskeinen tapa parantaa kehityspolitiikan tuloksellisuutta.

Asenteet ovat muuttuneet myös kohdemaissa. Perinteisen kehitysavun sijaan toivotaan yhä enemmän yrityskumppanuuksia, elinkeinoyhteistyötä sekä monipuolisia ulkomaisia investointeja.

Suomalaisyritykset ovat haluttuja kumppaneita

Monet nousevien talouksien haasteista liittyvät ympäristökysymyksiin. Cleantech onkin moderni tapa toteuttaa rinnakkain kestävän kehityksen ja yritystoiminnan tavoitteita. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, kun kehitysmaissa ratkotaan esimerkiksi energiahuollon, luonnonvarojen käytön, ilmastonmuutoksen ja infrastruktuurin haasteita.

Elinkeinoelämän tärkeä panos liittyy myös suomalaisten liiketoimintakäytäntöjen, yrityskulttuurin ja vastuullisen yritystoiminnan leviämiseen.

Suuri markkinamahdollisuus, isot riskit

Monet matalan elintason maat ovat siirtyneet 2000-luvun aikana vakaalle kehityspolulle ja ripeään kasvuvaiheeseen. Maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista valtaosa sijaitsee lähivuosina Afrikassa. Lupaavia nousutalouksia löytyy myös Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

Myös riskit kehitys- ja kehittyvillä markkinoilla ovat suuret. Esimerkiksi monimutkaiset tullausmenettelyt ja jatkuvasti muuttuvat lupa- ja viranomaiskäytännöt, haastava byrokratia, immateriaalioikeuksien loukkaukset sekä korruptio vaikeuttavat markkinoille pääsyä. Lisäksi suomalaiset yritykset kokevat erityisen haasteelliseksi mm. tiedonsaannin kohdemarkkinoista ja niiden liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista. Sopivien kumppanien ja asiakkaiden löytäminen on vaativaa, kun vasta haetaan jalansijaa vierailta ja usein epäkypsiltä markkinoilta.

Jotta uusien markkinoiden potentiaali saadaan hyödynnettyä, Suomen päässä tarvitaan merkittäviä uudistuksia kehitysmaahankkeiden rahoitukseen ja toimintamalleihin. Kilpailijamaihin nähden Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista kohdentuu vain pieni osa yritysten kanssa tehtävän yhteistyöhön.

Ulkoasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ja niiden alaiset eri organisaatiot tarjoavat rahoitusta kehittyville markkinoille. Niiden rahoitusinstrumenttien yhteensopivuutta tulee parantaa siten, että kannustetaan julkisia ja yksityisiä toimijoita yhteistyöhön.

Kipeimmin julkista rahoitusta tarvittaisiin, kun suomalaisyritys hakee ensimmäistä jalansijaa uudelta markkinalta. Markkinoille pääsy edellyttää usein paikan päällä tapahtuvaa pilotointia ja lokalisointia. Korkeiden riskien takia tähän vaiheeseen on kuitenkin hyvin vaikea saada rahoitusta. Rahoitusjärjestelmiä tulee kaiken kaikkiaan uudistaa joustavampaan ja vähemmän byrokraattiseen suuntaan.