Kiina – kauppa ja kaupan esteet kasvavat

Tulosta

Kiina on eurooppalaisyritysten nopeimmin kasvava vientimarkkina. Kilpailu kuitenkin kiristyy samalla kun maan huima talouskasvu hidastuu.

EK:n näkemys

  • Kiinan markkinoita tulee avata ja kaupan esteitä raivata, jotta ulkomaalaisia ja kiinalaisia yrityksiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.
  • Parannuksia tarvitaan esim. ulkomaisten investointien ehtoihin, kilpailusääntöihin, julkisiin hankintoihin, yhteisten standardien käyttöön, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan sekä viennin rajoituksiin.
  • EU:n ja Kiinan välille tarvitaan investointisopimus, sillä se parantaisi suomalaisyritysten investointien suojaa ja helpottaisi markkinoillepääsyä Kiinassa.
  • On tärkeää saada Kiina mukaan WTO:n GPA-sopimukseen, sillä se avaisi Kiinan julkisten hankintojen markkinat kilpailulle.
  • EU:n on tehostettava kauppapolitiikkaansa toimeenpanemalla johdonmukaista, kaikkien EU-jäsenmaiden yhteistä Kiina-strategiaa.

Kiina kirii ja kovaa

Kiinan talouden rakennemuutos on haaste sen kauppakumppaneille. Maa pyrkii määrätietoisesti kehittymään tuotantotaloudesta korkeamman lisäarvon osaamistaloudeksi. Keskiluokan kasvaessa investointivetoisuudesta siirrytään kohti suurempaa kotimaista kysyntää. Samaan aikaan kiinalaiset ovat itse edenneet globaaleiksi toimijoiksi.

Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani ja investointikohde. Suomalaisinvestoinnit Kiinaan ovat reilusti yli 10 miljardia euroa, mikä on paljon suhteessa Suomen talouden kokoon. Kiinassa toimii  lähes 400 suomalaisyritystä ja ne työllistävät noin 60 000 kiinalaista. Kiinan investoinnit Suomeen ovat vahvassa kasvussa.

Kaupan esteitä rajalla ja markkinoilla

Kiina on yhä haastava toimintaympäristö. Kaupankäyntiä ja investointeja hankaloittavia esteitä kohdataan sekä rajalla että markkinoilla toimittaessa:

  • Kiinan talousjärjestelmälle on yhä leimallista valtion vahva rooli, jota toteutetaan mm. valtionyhtiöiden kautta. WTO-säännöistä piittaamatta Kiina myöntää niille etuisuuksia mm. edullisen rahoituksen ja verohelpotusten muodossa.
  • Monet talouden sektorit ovat suljettuja ulkomaalaisilta yrityksiltä, joita syrjitään hankintamenettelyissä, raaka-aineiden hankinnassa tai vientiluototuksessa.
  • Ulkomaisilta investoijilta edellytetään pitkällekin vietyä teknologiansiirtoa paikallisten tutkimuslaitosten käyttöön.
  • Kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja ei aina tunnusteta, vaan Kiinan markkinoilla edellytetään paikallisia, hyvinkin spesifejä standardeja (esim. China Compulsory Certification, CCC). Niiden noudattamista valvotaan raskailla menettelyillä.
  • Immateriaalioikeuksien turvaaminen ja puolustaminen on Kiinan WTO-jäsenyydestä huolimatta yhä ongelmallista. Vaikka IPR-lainsäädäntö onkin viime aikoina kehittynyt, lakien toimeenpano ja valvonta eivät aina toimi toivotusti.
  • Paikallinen sääntely on ulkopuolisille usein vaikeaselkoista, monimutkaista ja epäjohdonmukaista. Säännöksiä voidaan toimeenpanna myös taannehtivasti. Paikallisilla viranomaisilla on paljon tulkintavaltaa, mikä ruokkii korruptiota.

Kauppaa kahden talousjätin välillä

Kiina on EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani ja tärkein tuontimaa. EU on Kiinan tärkein kauppakumppani. EU haluaa tiivistää kauppasuhteita, mutta edellyttää Kiinan noudattavan tasavertaisia pelisääntöjä, kunnioittavan immateriaalioikeuksia ja täyttävän WTO:n velvoitteet. Yksi prioriteeteista on saada Kiina mukaan julkisten hankintojen WTO-sopimukseen.

Paraikaa EU ja Kiina neuvottelevat kahdenvälisestä investointisopimuksesta. Investointisopimus helpottaisi eurooppalaisten investointien markkinoillepääsyä Kiinaan sekä vahvistaisi nykyisten ja tulevien investointien suojaa.

Kiina olisi halukas aloittamaan EU:n kanssa neuvottelut myös vapaakauppasopimuksesta. EU on kuitenkin katsonut, että investointisopimusneuvotteluilla aloittaminen on looginen ensimmäinen askel, joka myös mittaa Kiinan halua tehdä uusia avauksia markkinoillepääsyyn ja kaupanesteiden poistamiseen.

Kysymys Kiinan markkinatalousstatuksesta vaatii ratkaisun

EU:n ja Kiinan välejä hiertää kysymys siitä tuleeko EU myöntämään Kiinalle polkumyyntitulleihin liittyvän markkinatalousstatuksen.

Kiina tulkitsee omaa WTO-liittymissopimusta niin, että joulukuussa 2016 päättyneen 15 vuoden siirtymäajan jälkeen markkinatalousstatus myönnetään sille automaattisesti. Kaikki eivät varauksetta allekirjoita Kiinan tulkintaa ja tilanteen selkeyttämiseksi Kiina on vienyt sekä EU:n että Yhdysvallat WTO:n riitojenratkaisuun.

Kun Kiina saa jossakin vaiheessa markkinatalousstatuksen, laskee se EU:n Kiinalle asettamien polkumyyntitullien tasoa. Tällä hetkellä polkumyyntitullien taso määritetään Kiinan tapauksessa jonkin kolmannen vertailumaan mukaan, koska katsotaan, että Kiinan omiin tietoihin hinnoista ja kustannuksista ei voida luottaa.