TTIP mahdollistaa kaupanesteiden purkamisen

Tulosta

USA:n markkinat ovat lähtökohtaisesti avoimet, mutta kaupankäyntiä ja investointeja hankaloittavia esteitä silti riittää. Näitä esteitä yritetään vähentää käynnissä olevien TTIP-neuvotteluiden avulla.

Tullit

Tullit ovat jo valmiiksi matalalla tasolla, mutta niiden poistamisella ja alentamisella on suuri merkitys jo pelkästään kaupan valtavan volyymin vuoksi. Atlantin ylittävä kaupan virta kattaa lähes kolmanneksen maailman kaupasta. Suuri osa kaupasta on yritysten tai toimialojen sisäistä kauppaa. Tällöin matalienkin tullitariffien toistuminen heikentää eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa muuhun maailmaan.

Sääntelyyn liittyvät kaupanesteet

Suomalaisyritysten kohtaamista kaupanesteistä merkittävimmät liittyvät sääntelyyn eli ovat niin kutsuttuja teknisiä kaupanesteitä, jotka liittyvät syrjiviin tai kohtuuttomiin tuotemääräyksiin.

Ongelmia on esimerkiksi sertifioinnissa. Yritykset pitävät joitakin sertifiointeja todellisuudessa protektionistisina kaupanesteinä, koska kyseisiin sertifiointeihin vaadittavia testejä pidetään vaativuustasoltaan alhaisempina kuin tuotteilla jo olevat EU-sertifioinnit. Sertifiointimenettelyt USA:ssa ovat myös hyvin raskaista ja kalliita.

Monesti USA:n ja EU:n sääntelytoimet tuottavat saman suojelun tason, mutta silti poikkeavat toisistaan. Kun tavoiteltu suojelun taso on sama, mutta toisistaan loitonneet säännöt vaikeuttavat kaupankäyntiä, on perusteltua karsia näitä esteitä. EU:n ja USA:n olisi luotava tiivis ja tehokas sääntely-yhteistyö, joka estäisi uusien kaupanesteiden syntymisen myös TTIP-neuvotteluiden jälkeen.

Sääntelyyn liittyvät esteet ovat merkittävä haitta erityisesti pk-yrityksille, joilla on vähemmän resursseja selvitä monimutkaisen ja päällekkäisen lupaviidakon läpi. Samoin prosessin taloudelliset kustannukset nousevat helposti kestämättömiksi pienen liikevaihdon yrityksille.

Suljetut julkiset hankinnat

Suomalaiset yritykset kohtaavat merkittäviä esteitä julkisiin hankintoihin osallistumisessa. Ulkoasiainministeriön mukaan vain 32 prosenttia USA:n julkisista hankinnoista on ollut avoinna ulkomaisille yrityksille.
Ulkomaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin rajoittaa esimerkiksi Buy American Act, jonka sisältämät kotimaisuusvaateet suosivat yhdysvaltalaisia yrityksiä. Toinen esimerkki yhdysvaltalaisten yritysten suosimisesta on niin sanottu Jones Act, joka kieltää ulkomaisten alusten käytön liikuttaessa USA:n sisä- ja aluevesillä.

Tullimenettelyihin liittyvät ongelmat

Tullimenettelyjen eroavaisuudet USA:n ja EU:n välillä tuottavat turhaa kitkaa kaupalle. Yritysten mukaan on tapauksia, joissa maahantulotarkastukset USA:ssa kestävät kohtuuttoman kauan ja joissa tuotteita on jäädytetty tulliin ilman johdonmukaista syytä.

Esimerkki USA:n raskaista tullausmenettelyistä on niin sanottu ISF-järjestelmä, jonka nojalla rahtia koskeva informaatio tulee toimittaa viranomaisille 48 tuntia ennen laivan lastaamista lähtiessä USA:han. Jos USA:n viranomaiset eivät saa informaatiota ajoissa, seurauksena on rahdin viivästyminen ja sakko. EU:ssa tiedon toimittamista vaaditaan vasta rahdin saapuessa unioniin.

Palvelukaupan hidasteet

Monille palveluyrityksille työntekijät ovat merkittävä resurssi, jolloin hitaus esimerkiksi työlupa- ja viisumikäytännöissä vaikeuttaa yrityksen liiketoimintaa. Työntekijöiden liikkuvuuden sujuvoittaminen olisikin tärkeää.