Sopeutustoimet vakauttavat velkasuhteen kasvun lähivuosina

Tulosta

Suomen hallitus aikoo vähentää kuluvalla vaalikaudella julkisia menoja noin 4 mrd eurolla. Kun huomioidaan päätetyt menolisäykset ja veronkevennykset, välittömät sopeutustoimet ovat nettomääräisesti noin 3,4 mrd euroa.

Lisäksi hallitus pyrkii parantamaan julkisen talouden tehokkuutta SOTE-uudistuksen ja muiden pitkävaikutteisten toimien avulla.

EK:n näkemys

  • Hallituksen päättämät välittömät sopeutustoimet vakauttavat aluksi julkisen velan bkt-suhteeseen, mutta mikäli soteuudistus ja muut hallituksen linjaamat pitkävaikutteiset toimet jäävät tehottomiksi, velkasuhde uhkaa alkaa taas kasvaa ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen takia.

Hallituksen päättämien välittömien menoleikkausten suuruus on noin 4 mrd euroa. Ne riittävät painamaan velkasuhteen laskuun hallituskauden aikana. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin pitkävaikutteisia toimia. Muuten velkasuhde alkaisi ikääntymisen tai mahdollisen taantuman takia uudelleen nousta ensi vuosikymmenellä.

Tällaisia hallituksen linjaamia pitkävaikutteisia toimia ovat SOTE–uudistus ja tuottavuuden kasvuun tähtäävät toimet. Niiden vaikutus julkiseen talouteen on hallituksen mukaan 3 mrd euroa. Lisäksi hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan 1 mrd euroa.

Hallituksen arvion mukaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimien vaikutus yhteensä olisi noin 8 mrd euroa, joka kuitenkaan ei vielä riitä koko kestävyysvajeen täyttämiseen.

Järjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen vaikutus kestävyysvajeeseen on VM:n arvion mukaan noin 1 mrd euroa eli noin ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Menoleikkaukset etupainotteisia

Hallituksen esittämät menoleikkaukset ovat etupainotteisia, noin 2,5 mrd  euroa leikkauksista toteutuu jo vuosina 2016 ja 2017. Varsinkin vaikeat leikkaukset sosiaalietuuksissa, opetuksessa ja kulttuurissa, kehitysavussa ja asiakaspalvelumaksuissa tehdään vaalikauden alussa.

Epävarmimmat säästöt koskevat kuntien vastuulla olevaa julkista palvelutuotantoa. Säästöistä yli 800 miljoonaa euroa (noin 20 %) kohdistuu kuntiin, joilla on mahdollisuus kompensoida ainakin osa hallituksen säästöpäätöksistä kuntaveron kiristyksillä, kuten viime hallituskaudella nähtiin.

Sen sijaan indeksijäädytyksissä, elinkeinoelämän tukemisessa ja liikenteessä leikkausten painopiste on lähempänä vaalikauden loppua. Pääosa indeksijäädytyksistä koskee eläkkeitä ja muita kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiperusteisia tulosiirtoja. Indeksijäädytyksillä hallitus säästää lähes 1,1 mrd euroa vuoteen 2020 mennessä.

Inflaatio on kuitenkin ollut alhaisempi kuin hallitusohjelmaa laadittaessa arvioitiin. Siksi indeksijäädytykset ovat tuottaneet tavoiteltua pienemmät säästöt. Kehysriihessä keväällä 2016 hallitus esitti indeksisäästöjen korvaamiseksi 0,85 prosentin tasasuuruista vähennystä vastaaviin menoihin.

Hallitus vaikuttaa kuntien palvelutuotantoon

Julkisten menojen kehityksen kannalta kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottavuus ja tehokkuus on keskeistä. Hallitus on linjannut, että kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät enintään 19 itsehallintoalueelle. Julkisesti tuotetut SOTE-palvelut yhtiöitetään ja tavoitteena on tarjota kansalaisille ito valinnanvapaus.

Lisäksi hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään säästöjä, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.

Kuntien tehtäviä pyritään vähentämään 1 mrd eurolla. Kevään 2016 kehysriihessä hallitus kuitenkin totesi, että kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä.

Säästöt korvataan säätämällä kuntien SOTE-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta.

Hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään säästöjä, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Kuntien tehtäviä pyritään vähentämään 1 mrd eurolla. Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Tehtävien yksityiskohtaistuminen katkaistaan.