Sopeutustoimet vakauttavat velkasuhteen kasvun lähivuosina

Tulosta

Suomen hallitus on kuluvalla vaalikaudella vähentämässä julkisia menoja noin 4 mrd eurolla. Kun huomioidaan päätetyt menolisäykset ja veronkevennykset, välittömät sopeutustoimet ovat nettomääräisesti noin 3,4 mrd euroa.

Lisäksi hallitus pyrkii parantamaan julkisen talouden tehokkuutta SOTE-uudistuksen ja muiden pitkävaikutteisten toimien avulla.

EK:n näkemys

  • Hallituksen päättämät välittömät sopeutustoimet vakauttavat julkisen velan bkt-suhteen kasvun vuonna 2019. Uusia sopeutus toimia kuitenkin tarvitaan, mikäli soteuudistus ja muut hallituksen linjaamat pitkävaikutteiset toimet jäävät tehottomiksi. Muussa tapauksessa velkasuhde uhkaa alkaa taas kasvaa ensi vuosikymmenellä väestön ikääntymisen takia.

Hallituksen päättämien välittömien menoleikkausten suuruus on noin 4 mrd euroa. Ne riittävät painamaan velkasuhteen laskuun hallituskauden aikana. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin pitkävaikutteisia toimia. Muuten velkasuhde alkaisi ikääntymisen tai mahdollisen taantuman takia uudelleen nousta ensi vuosikymmenellä.

Tällaisia hallituksen linjaamia pitkävaikutteisia toimia ovat SOTE–uudistus ja tuottavuuden kasvuun tähtäävät toimet. Niiden vaikutus julkiseen talouteen on hallituksen mukaan 3 mrd euroa. Lisäksi hallitus on linjannut, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan 1 mrd euroa.

Hallituksen arvion mukaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimien vaikutus yhteensä olisi noin 8 mrd euroa, joka kuitenkaan ei vielä riitä koko kestävyysvajeen täyttämiseen.

Järjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen vaikutus kestävyysvajeeseen on VM:n arvion mukaan noin 1 mrd euroa eli noin ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.

Hallitus vaikuttaa kuntien palvelutuotantoon

Epävarmimmat säästöt koskevat kuntien vastuulla olevaa julkista palvelutuotantoa. Säästöistä yli 1 mrd euroa kohdistuu kuntiin, joilla on mahdollisuus kompensoida ainakin osa hallituksen säästöpäätöksistä kuntaveron kiristyksillä, kuten viime hallituskaudella nähtiin.

Julkisten menojen kehityksen kannalta kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottavuus ja tehokkuus on keskeistä. Hallitus on linjannut, että kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät enintään 18 maakunnalle.

Lisäksi hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään säästöjä, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.

Kuntien tehtäviä pyritään vähentämään 1 mrd eurolla. Kevään 2016 kehysriihessä hallitus kuitenkin totesi, että kuntiin kohdistuneet säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä.

Säästöt korvataan säätämällä kuntien SOTE-palveluille vähimmäismaksurajat tai päättämällä muista julkisen talouden säästöistä tai tulonlisäyksistä, kuten kiinteistöveron alarajan korotuksesta.

Hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään säästöjä, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa. Kuntien tehtäviä pyritään vähentämään 1 mrd eurolla. Säästöjä tavoitellaan mm. luopumalla yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista.