Arvonlisäverotus on käytössä kaikissa EU-maissa

Tulosta

Arvonlisävero on valtion merkittävin tulonlähde. Sen tuotto on Suomessa noin 17 miljardia euroa vuodessa. Arvonlisäveroa kannetaan liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä.

Arvonlisäverotuksessa sovelletaan Suomessa kolmea verokantaa. Yleinen verokanta on 24 %. Elintarvikkeiden, ravintola- ja ateriapalvelujen sekä rehujen myyntiin sovelletaan alennettua 14 prosentin verokantaa. Henkilökuljetuksiin, lääkkeisiin, kirjoihin ja eräisiin muihin hyödykkeisiin sovelletaan puolestaan 10 prosentin verokantaa.

Kaikissa EU-maissa kerätään arvonlisäveroa. Arvonlisäverotusta koskevat kansalliset säännökset perustuvat EU:n jäsenvaltioissa arvonlisäverodirektiiviin.

Kun arvonlisäverodirektiiviä muutetaan, on yleensä välttämätöntä muuttaa myös kansallisia säännöksiä. Arvonlisäverotuksen alalla on erittäin tärkeää seurata ja pyrkiä vaikuttamaan myös säännösten kansainväliseen kehitykseen.

EU pyrkii kehittämään arvonlisäverosääntelyä

Euroopan unionin alv-järjestelmä on yli 40 vuotta vanha, eikä se enää kaikilta osin vastaa nykypäivän haasteisiin. Tämän vuoksi EU:ssa harkitaan järjestelmän uudistamista. Myös EK pitää järjestelmän remonttia tarpeellisena.

Komissio julkisti 7.4.2016 arvonlisäverotusta koskevan toimintasuunnitelman (VAT Action Plan)

Suunnitelman tarkoituksena on erityisesti vastata niihin haasteisiin, joita muun muassa nykyinen digitalisoituva ja globaali kaupankäynti aiheuttaa. Toisaalta nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on monilta osin hyvin pirstaloitunut ja se on ollut altis myös veropetosilmiöille.

Toimintasuunnitelmassa komissio ehdottaa merkittäviä muutoksia muun muassa EU:n tavarakaupan verotussääntöjen kehittämiseen siten, että säännöillä pystyttäisiin ehkäisemään tehokkaammin arvonlisäverotuksen veropetosilmiöitä.

Komissio ehdottaa myös digitaalista kaupankäyntiä koskevien alv-sääntöjen kehittämistä, jossa muun muassa huomioitaisiin alennetun verokannan soveltamismahdollisuus esimerkiksi sähköisiin kirjoihin ja lehtiin. Verokantojen osalta komissio muutoinkin esittää jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa.

Lisäksi ehdotetaan esimerkiksi pk- ja startup-yhtiöille tarkoitettuja huojennusmekanismeja, joilla kevennettäisiin näille toimijoille arvonlisäverotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Komissio myös esittää arvonlisäverotuksen verovajeen umpeen kuromiseksi toimenpide-ehdotuksia esimerkiksi veroviranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä jäsenmaiden verohallintojen toiminnan tehostamisesta.

Komissio antoi direktiivimuutosehdotuksia toimintasuunnitelman tietyistä kohdista joulukuussa 2016 ja vuoden 2017 syksyllä on odotettavissa lisää toimintasuunnitelmassa linjattuja muutosehdotuksia.