EK:n perhepoliittiset tavoitteet

Tulosta

Yritykset, poliitikot tai työmarkkinajärjestöt eivät päätä lasten saamisesta. Elinkeinoelämä voi kuitenkin olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa perheet kokevat työn ja perheen olevan yhdistettävissä oleva yhtälö.

Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa kehittää suomalaista työelämää nykyistä perhemyönteisemmäksi. Siksi EK on esittänyt perhevapaiden uudistamista, perheiden kotipalveluiden lisäämistä, päivähoitopalvelujen kehittämistä, päivähoitomaksujen alentamista sekä peruskoulujen resurssien lisäämistä oppimisvaikeuksista kärsivien lasten tukemiseksi.

Uudistetaan perhevapaat

EK esittää perhevapaiden kiintiöimistä niin, että malli kannustaisi äitejä ja isejä käyttämään perhevapaita nykyistä huomattavasti tasaisemmin. Uudistuksen tarkoitus on tukea työllisyysasteen nousua ja naisten ura- ja palkkakehitystä. Vahventunut naisten työmarkkina-asema parantaa syntyvyyttä. EK päätyi esittämään perhevapaakiintiöitä, jotka eivät ole vanhempien kesken vaihdettavissa, koska kaikesta puheesta huolimatta miehet yhä käyttävät vanhempien kesken vapaasti valittavista vanhempainvapaista vain 1–2 prosenttia.

Samalla varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta ja laatua tulee parantaa.

  • Äidille oikeus yhteensä seitsemän kuukauden, ja isälle kuuden kuukauden ansiosidonnaiseen vanhempainpäivärahajaksoon.
    • Äidin ansiosidonnainen päivärahajakso sisältää kuukauden vapaan ennen lapsen syntymää.
    • Isälle lisäksi 18 päivää vapaata lapsen syntymän yhteydessä yhtä aikaa äidin kanssa.
  • Oikeus nykytasoiseen kotihoidontukeen enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kk.
  • Edellä mainitut etuusajat voidaan pitää enintään kolmena jaksona, joilla ei ole vähimmäiskestoa.
  • Lisätään joustavuutta hankaliksi ja jäykiksi koettuihin Kelan säännöksiin päivärahajaksojen lukumäärästä ja pituudesta.
  • Varhaiskasvatuspalveluille noin 120 miljoonaa euron lisärahoitus vuositasolla palvelujen saatavuuden (esim. nykyistä laajemmat hoitoajat) ja laadun parantamiseksi.

Alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja

Perhemyönteisessä yhteiskunnassa lasten päivähoito on järjestetty hyvin. Tämä helpottaa oleellisesti työn ja perheen yhteensovittamista.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja etenkin niiden tulosidonnaisuus ovat keskeinen työttömyys- ja tuloloukun aiheuttaja. Tulojen noustessa varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousevat joissakin tilanteissa siten, että työllistyminen, palkankorotukset tai lisätyötuntien tekeminen eivät lisää käteen jääviä tuloja lainkaan tai lisäävät niitä vain vähän. Kannustinsyistä maksujen progressiivisuutta ei ole järkevää kiristää entisestään. Siksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tulee alentaa kaikissa tuloluokissa.

Julkisten varhaiskasvatuspalvelujen vaihtoehtona on yksityisesti järjestetty varhaiskasvatus. Jotta vaihtoehto on todellinen, sen käyttöä tuetaan pienten lasten yksityisen hoidon tuella. Siksi myös pienten lasten yksityisen hoidon tukea tulee korottaa.

  • Alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja tasaisesti kaikissa tuloluokissa siten, että keskimääräinen maksu alenee nykyisestä 154 eurosta 130 euroon kuukaudessa.
  • Korotetaan pienten lasten yksityisen hoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää vastaavasti eli 20 prosentilla.

Torjutaan syrjäytymistä varhaisella puuttumisella

Syrjäytyminen alkaa jo lapsuudessa. Riski sosiaalisten ongelmien syntymiseen on nähtävissä varhaiskasvatusiässä, minkä vuoksi siihen tulee puuttua varhaisessa vaiheessa.

Nopeampi ja toimivampi varhainen puuttuminen edellyttää lisärahoitusta oikein kohdistettuihin palveluihin. Lisärahoitus on nähtävä investointina, sillä sen hinta on pienempi kuin pysyvän työelämästä syrjäytymisen kustannukset.

  • Ulotetaan maksuton esiopetus 5-vuotiaisiin.
  • Luovutaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta.
  • Kannustetaan päiväkoteja löytämään varhaista tukea tarvitsevat lapset ja ohjaamaan heidät kunnan järjestämiin koti- ja perhepalveluihin.
  • Parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukea velvoittamalla kunnat järjestämään riittävät kotipalvelut ja resursoimaan ne. Usein syrjäytymisvaarassa oleva perhe saattaa tarvita käytännön apua arjen askareisiin.
  • Tuetaan eri tavoin haasteellisten lasten integrointia tavalliseen opetukseen (esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn lisääminen tehostetun tuen tai erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille).
  • Velvoitetaan kunnat osoittamaan koulun omistuspohjasta riippumatta riittävä määrä lisäresursseja niihin kouluihin, joissa on tehostetun tuen tai erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita.

Lue lisää kampanjasta:

työ + perhe Mukaan haasteeseen
#työplusperhe-ratkaisuehdotuksia Info