Työllisyys ja työvoima

Tulosta

Työmarkkinoilla pyrkimyksenä on, että työvoiman kysyntä ja työvoiman tarjonta olisivat tasapainossa. Tavoitteena on korkea työllisyys ja matala työttömyys.

EK:n näkemys

  • Työvoimaa ja koulutusta koskevassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon yritysten työvoima- ja osaamistarpeet.
  • Työvoimapoliittisten toimenpiteiden tulee perustua työmarkkinoiden tarpeisiin parantamalla mm. yritysten ja viranomaisten yhteistyötä ja lisäämällä yhteishankintakoulutusta ja oppisopimuskoulutusta.
  • Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työttömyysturvan tulee tukea työnhakijoita työllistymään avoimille työmarkkinoille, mm. kannustamalla ottamaan vastaan lyhytkestoistakin työtä työttömänä olemisen sijaan.
  • Yritysten työllistämisen tukemisen tulee olla selkeästi rajattua ja eikä se saa aiheuttaa kilpailun vääristymistä, minkä takia mm. vastikkeettomista palkkatuista tulee luopua.
  • Työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-toimistoissa) tulee panostaa avointen työpaikkojen täyttämiseen.
  • Suomeen on luotava aktiivinen maahanmuuttopolitiikka, jolla lisätään työperusteista maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työtekomahdollisuuksia tulee parantaa lisäämällä täydennyskoulutusta, kielen opetusta ja muissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamista. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulee luopua.

Suomen väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet eli 2,6 miljoonaa (15–64-vuotiaat). Työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrälliset muutokset ovat 2010- ja 2020-luvulla suuremmat kuin vuosikymmeniin, kun työelämästä siirtyy vuosittain pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan määrälliset muutokset ovat 2010- ja 2020-luvulla suuremmat kuin vuosikymmeniin, kun työelämästä siirtyy vuosittain pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä.

Vuoteen 2030 mennessä työikäisten (15–64-vuotiaiden) määrä vähenee noin 130 000 hengellä. Maahanmuutto voi paikata vain osan kasvavasta työvoiman tarpeesta.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa uhkaavat ylläpitää ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen, koulutusaikojen pidentyminen ja rakenteellinen työttömyys.

Työvoimakoulutus

Työvoimakoulutus on työikäisen väestön koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Koulutus on pääosin ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta.

Työvoimakoulutus on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijat voivat saada opiskeluajalta työttömyyspäivärahaa vastaavaa koulutuspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Yhteishankintakoulutus on yrityslähtöistä työvoimapoliittista koulutusta, jonka TE-toimisto ja yksi tai useampi työnantaja suunnittelevat ja hankkivat yhdessä rekrytoinnin helpottamiseksi tai työpaikkojen säilyttämiseksi.

Yhteishankintana voidaan järjestää täsmäkoulutusta työssä olevien tai määräaikaisesti lomautettujen koulutukseen, muutoskoulutusta irtisanottujen tai toistaiseksi lomautettujen koulutukseen ja rekrykoulutusta uusien työntekijöiden koulutukseen.

Työperusteinen maahanmuutto

Väestön huoltosuhteen (alle 16-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrän suhde työikäisten määrään) kasvaessa ja kotimaisen työvoiman tarjonnan vähentyessä tarvitaan työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta.

On tärkeää, että Suomi koetaan houkuttelevaksi työntekomaaksi ja että asenteet ulkomaisia työntekijöitä kohtaan muuttavat suopeammiksi.

Suomessa asuu pysyvästi vain 200 000 ulkomaalaista eli vajaat 4 prosenttia väestöstä. Työ on ollut ensisijainen peruste maahanmuutolle vain murto-osalle muuttaneista.

Valtaosa ulkomaalaisista työntekijöistä on EU- tai ETA-kansalaisia, jotka eivät tarvitse työskentelyyn lupaa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyyn työluvan.

Työnantajan on ulkomaalaislain mukaan tarkistettava, että ulkomaalaisella työntekijällä on asianmukainen lupa työskentelyyn. Niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden osalta tarkistamisvelvollisuus on toimeksiantajalla eli tilaajalla.