Suomella ei ole varaa tuhlata 4 miljardia byrokratiaan
TEM:in arvion mukaan sääntelystä aiheutuva hallinnollinen taakka vastaa noin 2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Toisin sanoen kansantalouden voimavaroista kuluu yli 4 miljardia euroa byrokratiaan.
Valtiovalta on tunnustanut ongelman olemassaolon ja valtioneuvoston kanslia käynnisti paremman sääntelyn toimintaohjelman jo vuonna 2006. Tulokset antavat kuitenkin odottaa itseään, syynä mm. hajautettu vastuu sekä liian löyhät tavoitteet.
Yrityksille aiheutuva byrokratia on monien selvitysten ja käytännön kokemusten valossa jopa lisääntynyt. Yrittäjien arvion mukaan esim. ilmoitusvelvoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.
Lainvalmistelusta puuttuu pk-vaikutusarviointi käytännössä kokonaan, eikä se varsinkaan vaikuta lainsäädäntöprosessin lopputuloksiin.
Yritysten ympäristö- ym. lupahakemusten käsittelyjonot ovat ajankohtainen esimerkki ylisääntelyn aiheuttamista pullonkauloista. Arviolta noin 3,6 miljardin euron investoinnit odottavat käsittelyään erilaisissa hallinnon lupaprosesseissa (kevät 2014). Noin 500 hanketta on lupabrokratian takia pysähdyksissä peräti 4–5 vuotta.
Yritysten investointien ohella jumissa ovat myös niihin liittyvät työllisyysvaikutukset – jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Ongelma ei ole vain lupa- ja säädöspuolella vaan myös toimeenpanossa. Moninkertainen, tarpeeton yleisvalvonta kuormittaa sekä viranomaisia että yrityksiä.