Sääntelytalkoissa edettävä sanoista tekoihin

Tulosta

Suomi sääntelee yritykset hengiltä ja ylläpitää julkista sektoria, johon meillä ei ole pitkään aikaan ollut varaa. Itse aiheutettu kustannus- ja hallintokuorma osuu kipeimmin juuri pk-yrityksiin, joiden rajalliset voimavarat pitäisi kohdentaa yritystoiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

EK:n näkemys

  • Keskitetään sääntelyn purkaminen ja järkevöittäminen pääministerin kanslian alaisuuteen.
  • Sitoudutaan hallitusohjelmassa muiden Pohjoismaiden tapaan määrällisiin tavoitteisiin.
  • Jokainen ministeriö sitoutuu ”1 sisään, 2 ulos” -periaatteeseen: uuden säädöksen yhteydessä tulee aina esittää kahden säädöksen poistamista.
  • Yksinkertaistetaan lupaprosesseja vähentämällä toimivaltaisten viranomaisten määrää ja lisäämällä tiedonkulkua niiden välillä.
  • Pitäydytään EU-sääntelyn täytäntöönpanossa vähimmäisvaatimuksissa, eikä pahenneta byrokratiaa omilla kansallisilla lisäyksillä.

Suomella ei ole varaa tuhlata 4 miljardia byrokratiaan

TEM:in arvion mukaan sääntelystä aiheutuva hallinnollinen taakka vastaa noin 2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Toisin sanoen kansantalouden voimavaroista kuluu yli 4 miljardia euroa byrokratiaan.

Valtiovalta on tunnustanut ongelman olemassaolon ja valtioneuvoston kanslia käynnisti paremman sääntelyn toimintaohjelman jo vuonna 2006. Tulokset antavat kuitenkin odottaa itseään, syynä mm. hajautettu vastuu sekä liian löyhät tavoitteet.

Yrityksille aiheutuva byrokratia on monien selvitysten ja käytännön kokemusten valossa jopa lisääntynyt. Yrittäjien arvion mukaan esim. ilmoitusvelvoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Lainvalmistelusta puuttuu pk-vaikutusarviointi käytännössä kokonaan, eikä se varsinkaan vaikuta lainsäädäntöprosessin lopputuloksiin.

Yritysten ympäristö- ym. lupahakemusten käsittelyjonot ovat ajankohtainen esimerkki ylisääntelyn aiheuttamista pullonkauloista. Arviolta noin 3,6 miljardin euron investoinnit odottavat käsittelyään erilaisissa hallinnon lupaprosesseissa (kevät 2014). Noin 500 hanketta on lupabrokratian takia pysähdyksissä peräti 4–5 vuotta.

Yritysten investointien ohella jumissa ovat myös niihin liittyvät työllisyysvaikutukset – jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Ongelma ei ole vain lupa- ja säädöspuolella vaan myös toimeenpanossa. Moninkertainen, tarpeeton yleisvalvonta kuormittaa sekä viranomaisia että yrityksiä.