Suomi tarvitsee kilpailukykyiset työmarkkinat

Tulosta

Voidakseen työllistää Suomessa pk-yritykset peräänkuuluttavat työmarkkinajärjestelmän kokonaisuudistusta. Työnantajayritysten määrä on polkenut paikallaan koko 2000-luvun, vaikka tälle aikavälille mahtuu kovan talouskasvun vuosia. Jotain on siis työmarkkinoilla pahasti pielessä.

EK:n näkemys

  • Siirrytään sopimaan työehdoista ja -palkoista nykyistä laajemmin yritystasolla.
  • Perataan koko työlainsäädäntö ja arvioidaan, miltä osin pakottavia säännöksiä voidaan muuttaa sopimuksenvaraisiksi.
  • Lisätään työpanoksen määrää vähentämällä työaikaa lyhentäviä poissaoloja. Poistetaan vuokratyön käytön rajoitukset.
  • Uudistetaan työrauhajärjestelmä vastaamaan Ruotsin tasoa.
  • Puretaan ammatillisen osaamisen kapea-alaisuus siirtymällä yksilöllisiin ja joustaviin koulutuspolkuihin. Tuodaan yrittäjyys-, myynti- ja hankintaosaaminen kaikkien ammattiin opiskelevien ulottuville. Otetaan yritysten edustajat mukaan oppilaitosten hallintoon.
  • Seuraavan hallituksen tulee luoda edellytykset toteuttaa EK:n valmistelema oppisopimusmalli. Pilotoidaan oppisopimusmallia EK:n jäsenkentässä ja osoitetaan sen käytännön toimivuus.

Työmarkkinajärjestelmä kokonaisremonttiin

Yritysten lukumäärän kasvu on hidastunut Suomessa viime vuosina. Yksinyrittäjien määrä on noussut, kun taas työnantajayrittäjien ja -yritysten suhteellinen osuus on polkenut paikallaan.

Tämä kertoo siitä, että erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on edelleen liian korkealla. Syynä ovat työllistämiseen liittyvät taloudelliset riskit ja raskas byrokratia. Samalla tiedetään, että uusien rekrytointien todennäköisyys kasvaa ensimmäisen työllistämiskokemuksen jälkeen.

Työmarkkinoiden joustavuudella mitattuna Suomi sijoittuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa häntäpäähän. Rakenteellinen jäykkyys kärjistyy sovittaessa työehdoista ja palkoista: sopimisvapaus on hyvin rajoitettua ja työvoiman hinnalla ei ole kysyntäjoustoa. Tämä on kilpailukyvyn näkökulmasta erityisen ongelmallista Suomen kaltaisessa korkeiden työvoimakustannusten maassa.

Maamme BKT:n kasvu on viimeisen neljän vuosikymmenen aikana perustunut työn tuottavuuden nousuun, kun taas työpanoksen määrä ei ole kasvanut. Tämä on kestämätön polku. Suomalaisten kansainvälisesti lyhyttä työaikaa on pidennettävä.

Suomella ei ole varaa laittomiin lakkoihin

Vuonna 2013 EK:n jäsenyrityksissä oli 108 lakkoa, joista peräti 105 oli laittomia. Millään muulla elämänalueella poliittinen päättäjä ei katso jatkuvia laittomuuksia läpi sormien. Koko muu suomalainen työlainsäädäntö on 2010-luvulle tultaessa uudistettu, mutta työrauhajärjestelmämme on 1940-luvulta.

Työrauhassa on paljon pelissä: kansainväliset asiakkaat valitsevat toimittajansa puhtaasti kustannuskilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden perusteella. Suomella ei ole esimerkiksi Ruotsiin nähden mitään valttikorttia, jonka perusteella meillä olisi varaa vahingoittaa kilpailukykyämme menettämättä asiakkaita ja sitä kautta työpaikkoja.

Koulutus vastaamaan työelämän tarpeita

Koulutuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja sen tulee tähdätä yritysten työvoimatarpeiden tyydyttämiseen. On ennakoitava tulevaa, mutta yhtä tärkeää on turvata yritysten osaamistarpeet tässä ja nyt.

Tulevaisuuden ammatteja ei osaa ennustaa kukaan. Mutta tämä tiedetään jo nyt: jatkossa tarvitaan huippu- ja moniosaajia sekä työntekijöitä, jotka pysyvät sopeutumaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin.

Oppisopimuksen täyttä potentiaalia ei ole saavutettu etenkään nuorten osalta. 2+1 -mallit ja muut opetushallinnon kokeilut ovat tervetulleita, mutta ne ovat liian pieniä viilauksia johtaakseen todellisiin uudistuksiin. Tehdään oppisopimuksesta kestävä silta työelämään!