Verotus kannustamaan yrittäjyyttä ja kasvua

Tulosta

Pk-yritysten verotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta yritystoiminta, pääomat ja omistajuus säilyvät Suomessa. Kannustava verotus ja rahoituksen saatavuus heijastuvat laajasti yhteiskuntaan tuoden Suomeen työpaikkoja ja investointeja.

EK:n näkemys

  • Selvitetään mahdollisuudet uudistaa verotuksen rakenteita. Tavoitteena tulee olla verotuksen yksinkertaistaminen sekä ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen.
  • Alennetaan työn verotusta tuntuvasti.
  • Turvataan verojärjestelmän toimivuus ja sen kansainvälinen kilpailukyky palauttamalla pääomatulojen tasaverotus nykyistä alhaisemmalla verokannalla.
  • Poistetaan perintö- ja lahjaveroon tehdyt kiristykset ja alennetaan verotuksen tasoa merkittävästi. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena tulee olla veron poistaminen.

Tasapuolista ja johdonmukaista verotusta

Suomen kokonaisverorasitus on ylittänyt kipurajan. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa verotus ei enää ole talouden ohjausmekanismi vaan sitä kuristava rahastusautomaatti, jolla paikataan hallituksen kyvyttömyyttä kuroa umpeen rakenteellista kestävyysvajetta.

Verotuksen rakenteita on uudistettava siten, että yrittämisen eri muotoja kohdeltaisiin tasapuolisesti. Suomi tarvitsee öljyä talouden rattaisiin, ei verolajien vastakkainasettelua ja veronalennusten paikkaamista veronkiristyksillä toisaalla.

Lisää ostovoimaa työn verotusta keventämällä

Kansainvälisten selvitysten mukaan työhön ja yrittämiseen kohdistuvan verotuksen osuus kaikista verotuloista on Suomessa EU-maiden suurimpia. Kireä verotus vähentää kiinnostusta työhön ja vääristää myös opiskelu- ja uravalintoja.

Tulovero ylimmillä palkkatasoilla on yli 6 % korkeampi kuin läheisissä kilpailijamaissamme. Tämä vääristymä kannustaa osaajia lähtemään keveämmän verotuksen maihin, mikä on huomattava riskitekijä avoimilla työmarkkinoilla.

Palkkaverotuksen merkittävä alentaminen palvelisi niin kotimaisen kysynnän, kulutuksen ja työpaikkojen luomisen etua.

Pääomaverotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle

Yritys- ja pääomaverotus muodostavat kokonaisuuden, johon kohdistuu voimakas kansainvälinen verokilpailu. Tulevan kasvun kannalta on elintärkeää, että verotus ei vähennä pääoman sijoittamista ja omistamista Suomessa.

Suomen pääomaverotuksessa luovuttiin vuonna 2012 puhtaasta tasaverotuksesta ja tilalle tuli progressiivinen pääomaverotus. Sitä on kiristetty viime vuosina aikana useaan otteeseen ja korkeampaa 33 %:n verokantaa sovelletaan jo 30 000 euroa ylittäviin pääomatuloihin.

Koska pääomaverotus kohdistuu osinkoihin ja myyntivoittoihin, se heikentää myös pk-yritysten mahdollisuuksia hankkia oman pääoman ehtoista rahoitusta. Rahoituksen puute taas rajoittaa yritysten laajenemismahdollisuuksia.

Positiivista on se, että Suomessa on laaja veropohja pääomatulojen verotuksessa. Sen tuoma liikkumavara on nyt hyödynnettävä ja asetettava pääoma- ja yhteisöverokanta kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Perintöverotuksen tuettava yritystoiminnan jatkuvuutta

Sukupolvenvaihdoksissa merkittävä osa yritysten tuloista on käytettävä perintöveron maksamiseen, jotta yritystoiminta ylipäänsä voi jatkua. Näin Suomi antaa merkittävää kilpailuetua esimerkiksi ruotsalaisille yrityksille, joiden kassaa verottaja ei tyhjennä sukupolvenvaihdostilanteissa.

Perintö- ja lahjaverotuksen kiristäminen aloitettiin jo vuoden 2012 alussa. Jos vuonna 2014 tehdyn kehysratkaisun veronkiristys tulee voimaan, se merkitsee perintö- ja lahjaverotuksen kiristymistä jopa 54 % neljän vuoden aikana.

Perintöverotuksen pullonkaulat ovat iso kansantaloudellinen kysymys, sillä EK:n selvitysten perusteella noin 15 000 työnantajayritystä oli vuoden 2014 lopussa omistajan- tai sukupolvenvaihdostilanteessa.

Perheyrittäjistä yli kaksi kolmasosaa kokee perintöverotuksen jarruttavan yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista. Erityisesti tämä korostuu suuremmissa perhe-yrityksissä, joissa nykytasoinen perintöverotus tekee omistuksen siirron taloudellisesti liian kalliiksi vaihtoehdoksi. Tämä on jo johtanut siihen, että yritykset ja niiden työpaikat siirtyvät ulkomaille.

Kysymys on erityisen polttava pienempien paikkakuntien työllisyyden ja elinvoiman kannalta. EK:n selvitysten mukaan omistajanvaihdos on ajankohtainen yli viidenneksessä niistä työnantajayrityksistä, jotka sijaitsevat ns. ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla.