Kilpailulainsäädäntö

Tulosta

Kilpailulainsäädännön tavoitteena on terve ja toimiva kilpailu sekä markkinoiden häiriöttömyys. Sääntely on pitkälti harmonisoitu EU:n sisällä. Sekä EU:n että kansalliset kilpailusäännökset kieltävät elinkeinonharjoittajien väliset kilpailunrajoitukset, esimerkiksi kartellit, samoin kuin määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Yrityskauppavalvontaa koskevilla säännöksillä puolestaan voidaan puuttua esimerkiksi kilpailulle haitallisen määräävän markkina-aseman synnyttäviin yritysjärjestelyihin. Kansallinen kilpailulainsäädäntö mahdollistaa myös viranomaisten puuttumisen julkisen sektorin kilpailua vääristävään elinkeinotoimintaan kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi.

EK:n näkemys

  • Terve ja toimiva kilpailu on kaikkien etu, ja kilpailua vääristävään toimintaan on tarvittaessa puututtava. Tutkintaprosessissa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tutkinnan kohteellakin on riittävät oikeudet puolustaa itseään ja saada riittävästi tietoja.
  • Olisi kaikkien osapuolten etu, että kilpailuoikeudellisten tutkintaprosessien kestoa saataisiin lyhennettyä nykyisestä huomattavasti.
  • Kilpailuvalvonnassa ei saa rajoittua pelkästään yritysten toimintaan, vaan enemmän huomiota tulisi kiinnittää muihin kilpailua vääristäviin tekijöihin. Julkinen elinkeinotoiminta aiheuttaa monilla toimialoilla vakavia kilpailun vääristymiä, kun julkinen sektori harjoittaa verovarojen turvin liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla.
  • Paljon rakenteellisia kilpailun esteitä tulee myös esimerkiksi toimialakohtaisesta sääntelystä ja käytännöistä, jotka asettavat toimijat eri asemaan riippuen omistajuudesta ja toimintamuodosta.
  • Yrityskauppavalvonnalla ei saa vaikeuttaa perusteltujen ja välttämättömien yritysjärjestelyjen toteutumista. Valvonnassa on huomioitava sisämarkkinoiden lisäksi EU:n yritysten kilpailukyky suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin.