EK:n Suhdannebarometri: Merkit taantumasta entistä selvemmät

Globaalin talouden yllä leijuu nyt poikkeuksellisen paljon jännitystä. Epävarmuus heijastuu nopeasti myös Suomen talouteen. EK:n lokakuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat painuneet kriisilukemiin.

”Suomi on nyt talouden taantumassa. Kuinka pitkä ja syvä taantumasta tulee, on vielä arvoitus. Geopoliittiset jännitteet ja sota Euroopassa pitävät poikkeuksellisen suurta epävarmuutta yllä. Toisaalta esimerkiksi tiedot maakaasuvarastojen täyttymisestä Euroopassa ovat myönteisiä uutisia synkkyyden keskelle. Saksan talous näyttää suuntaa myös Suomelle”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Synkentynyt tilanne heijastuu myös yritysten odotuksiin tuotanto- ja myyntikehityksestä. Alkusyksyn aikana tilanne on vielä jokseenkin kantanut, mutta kysyntäongelmat ovat nousseet jo yritysten suurimmaksi kasvun esteeksi.

”Kustannusten nousu ja alkanut kysynnän hiipuminen iskevät yritysten kannattavuuteen. Samalla henkilöstöodotukset hiipuvat, merkittävä osa yrityksistä suunnittelee jo lomautuksia ja työvoimapula on alkanut jo hieman helpottaa. Samaan aikaan toimitusketjujen haasteisiin on sopeuduttu varastoja kasvattamalla ja tämäkin kysyntä on nyt vähempänä”, Pakarinen tiivistää.

Kaikki päätoimialat heikentyneet, mutta erojakin on

Vientimarkkinoilla toimivien yritysten arjessa näkyvät globaalin talouden heilahdukset. Rakentamiseen vaikuttaa merkittävästi keskuspankkien taisto inflaatiota vastaan ja palveluita kurittaa kuluttajien luottamuksen lasku.

”Teollisuudessa näkyy jo tilauskirjojen ohentuminen, rakentamista viilentää korkojen nopea nousu ja asuntotarjonnan kasvu. Palveluissa painaa kuluttajien ostopäätökset, joiden varassa lepää pitkälti ennustettu talouden kasvu. Vaikka kuluttajien luottamus on romahtanut historiallisen alas, kotitaloudet ovat vielä sinnitelleet. Iso kysymys on, kuinka pakka kestää, jos työllisyys kääntyy laskuun”, Pakarinen toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä lokakuussa 2022 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 128 yritystä, joilla on Suomessa noin 235 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, lokakuu 2022 Toimialakatsaukset Aluekatsaukset

Suhdannebarometri: Talouden yllä leijuu taas tummia pilviä

Maailmantalouden suhdanne kohtaa paraikaa poikkeuksellisen suurta epävarmuutta kaikilla päätalousalueilla. Tämä heijastuu myös Suomeen. EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla. Suhdannenäkymiä mittaavat saldoluvut ovat painuneet jo lähelle finanssi-, euro- ja koronakriisin tasoja.

”Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomen kasvuennusteet tälle vuodelle puolittuivat kolmesta prosentista reiluun prosenttiin. Alkuvuonna talouskehitys on ollut vahvaa, joten ennusteiden toteutuminen huomioi jo varsin merkittävän talouden hidastumisen. Yritysten tuoreet arviot kertovat Suomen talouden jarruttavan voimakkaasti eikä taantumakaan ole poissuljettu”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Synkkenevästä näkymästä huolimatta yritysten suhdannetilanne on kokonaisuutena pysytellyt vielä siedettävänä. Tilauksia on riittänyt, tuotanto ja myynti ovat kasvaneet pitäen yllä myös henkilöstömäärien kasvua. Kovan kustannusten nousun arvioidaan iskevän kuitenkin yritysten kannattavuuteen.

”Vaikutukset näkyvät yrityskentässä ennen kaikkea materiaali- ja energiapulan kärjistymisenä sekä sitä myötä kohonneina kustannuksina, jotka heijastuvat etenkin rakentamiseen ja teollisuuteen. Palveluiden puolella on palauduttu koronasta, mutta kasvu hirttää kiinni pulaan osaavasta työvoimasta. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi logistiikan puolella”, Pakarinen summaa.

Kuluttajien mielialat heijastuvat myös yritysten näkymiin

Sodan ja energian hinnan tuoma epävarmuus on näkynyt etenkin kuluttajien mielialoissa. Laskusuhdannetta lähestytäänkin kuluttajia lähellä olevien toimialojen kuten rakentamisen ja kaupan siivittämänä.

”Rakentaminen kokee jo laskusuhdannetta, sillä tuotanto-odotukset ovat romahtaneet ja henkilöstö vähenee. Palveluissa tapahtuu myös hiipumista ja riittämätön kysyntä alkaa nostamaan päätään. Teollisuudessa suhdannetilanne on vielä kantanut, mutta tilausten ja tuotannon kasvu on sielläkin taittumassa”, Pakarinen toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä heinäkuussa 2022 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2022 toisella neljänneksellä sekä odotuksia lähikuukausien kehityksestä. Tiedusteluun vastasi 1 035 yritystä, joilla on Suomessa noin 230 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, heinäkuu 2022 Toimialakatsaukset Aluekatsaukset

 

EK:n suhdannebarometri: Suhdanteiden elpymistä joudutaan vielä odottamaan

Suomalaisyritysten lähiaikojen odotukset ovat edelleen melko vaatimattomat. Ainoastaan rakentamisessa odotetaan pientä parannusta suhdanteisiin vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Teollisuudessa ja palvelualoilla vaisu suhdannevaihe jatkuu.

EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset eivät arvioi tuotantonsa kasvavan lähikuukausien aikana. Vasta aivan loppuvuodelle on odotuksia loivasta tuotannon lisäyksestä. Myös palveluyritysten mukaan myynnin kasvu jäisi hitaaksi vuoden jälkipuoliskolla. Rakentamisen näkymät ovat jonkin verran kirkastuneet, mutta tilausten ja tuotannon kasvu jäisi rakennusalallakin korkeintaan kohtalaiseksi.

Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kaikilla päätoimialoilla tavanomaista heikommaksi. Henkilöstön määrän ennustetaan alenevan edelleen loivasti teollisuudessa ja palvelualoilla.

Teollisuuden ja palvelujen näkymät pehmeät

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku painui heinäkuussa -3 pisteeseen (huhtikuussa +3). Uusimmassa tiedustelussa kahdeksan prosenttia teollisuusyrityksistä ennusti suhdanteiden vahvistuvan vuoden jälkipuoliskolla, ja 11 % arvioi tilanteen heikkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +10 (huhtikuussa -4). Suhdanteiden paranemista odotti nyt 20 % ja niiden heikkenemistä 10 % rakennusalan vastaajista.

Palvelualojen yritysten suhdannenäkymät liukuivat saldolukuun -5 (huhtikuussa +1). Heinäkuun tiedustelussa 12 prosenttia palvelualojen vastaajista enteili tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana, kun taas heikkeneviä suhdanteita odotti 17 prosenttia.

Loppuvuodelle vain hyvin hentoa kasvua

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä laski huhti–kesäkuussa aavistuksen. Lähikuukausille tilauksiin ennustetaan pientä piristymistä. Rakentamisessa tilausten määrä kasvoi vähän, ja hitaan kasvun arvioidaan jatkuvan lähikuukausinakin. Teollisuuden tilauskanta on edelleen jonkin verran tavanomaista alempi, kun taas rakentamisessa tilauskannan kuvataan olevan lähellä normaalitasoa.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä keskimääräistä tasoa. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä on laskenut edelleen vähän, mutta se on silti hieman yli normaalin.

Teollisuudessa tuotannon määrä aleni loivasti huhti–kesäkuussa. Heikko kehitys vastasi kolme kuukautta sitten esitettyjä arvioita. Tulevalla kolmen kuukauden jaksolla tuotanto pysyisi ennallaan, ja aivan loppuvuodelle on jonkin verran kasvuodotuksia.

Rakentamisessa tuotannon volyymi kääntyi pieneen kasvuun alkukesällä. Kausitasoitetuilla luvuilla mitattujen tuotantomäärien arvioidaan jatkavan nousua myös loppuvuonna.

Palveluiden myynti pysyi toisella neljänneksellä ennallaan. Lähikuukausien aikana palvelujen myynnin arvioidaan kasvavan aavistuksen. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on edelleen merkittävää.

Teollisuudella on edelleen paljon hyödyntämätöntä tuotantokapasiteettia. Heinäkuussa kapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 58 prosentilla vastaajista (huhtikuussa 62 %).

Henkilöstö vielä laskussa

Työvoiman määrä laski huhti–kesäkuussa edelleen kaikilla kolmella päätoimialalla. Voimakkainta lasku oli teollisuudessa. Lähikuukausina työvoiman arvioidaan yhä vähenevän teollisuudessa ja palveluissa. Rakennusyritysten henkilöstön määrä pysyisi ennallaan.

Teollisuudessa myyntihintojen arvioidaan laskevan lievästi. Rakentamisessa ja palvelualoilla hinnat pysyisivät lähellä nykytasoa. Kustannuskehityksen ennustetaan olevan kaikilla päätoimialoilla maltillista eli kustannukset pysyisivät vakaina tai ne kohoaisivat loivasti.

Teollisuusyritysten kannattavuus pysyi alkukesällä vakaana. Lähikuukausina sen odotetaan hieman vahvistuvan. Rakentamisessa kannattavuus säilyisi nykytasolla, kun taas palvelualoilla se laskisi edelleen lievästi.

Kysynnän veto vaimeaa – rekrytointivaikeudet silti yleistyneet rakentamisessa

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 45 % teollisuusyrityksistä ja samoin 45 % rakennusalasta. Palveluyrityksistä 39 prosenttia arvioi kysyntäänsä heikoksi. Rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleistyneet rakentamisessa (29 % vastaajista), muilla toimialoilla ne olivat vähäisiä. Rahoitusvaikeudet olivat myös merkittävimpiä rakentamisessa, jossa ne koki ongelmaksi 9 % vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Heinäkuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 140 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 230 000 henkilöä.

 

Suhdannebarometri: Kärjistyneet rekrytointivaikeudet varjostavat hyvää suhdannekuvaa

Yleiset suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat edelleen yleisesti suotuisat. Suhdannekuvan arvioidaan kirkastuvan jonkin verran seuraavan puolen vuoden aikana. Yleisiä suhdannenäkymiä luotaava saldoluku oli teollisuudessa tasolla +18 (tammikuussa +17). Rakentamisessa tilanteen odotetaan pysyvän lähes ennallaan, ja saldoluku on -2 (tammikuussa +4). Palvelualojen näkymät nousivat +17 pisteeseen (tammikuussa +15).

Kasvun arvioidaan jatkuvan lähikuukausina

Yritysten tuotannon ja myynnin kasvu on yleisesti jatkunut. Palveluissa vauhti jäi hieman odotuksia hitaammaksi. Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä on edelleen kasvanut. Lähikuukausina kasvun ennustetaan jatkuvan melko ripeänä, ja odotukset myös kolmannelle vuosineljännekselle ovat hyvät.

Tilauskanta on teollisuudessa kasvanut, ja sen taso on selvästi yli normaalin. Myös rakentamisessa tilauskanta koheni yli tavanomaisen. Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeaksi, sillä 88 prosentilla vastaajista oli kapasiteetti täysin hyödynnettynä (tammikuussa 80 %).

Työvoiman määrän kasvu jatkui teollisuudessa ja palveluissa. Seuraavalle kolmelle kuukaudelle ennustetaan kohtalaista henkilöstön kasvua kaikilla päätoimialoilla. Kannattavuuden odotetaan paranevan jonkin verran kaikilla päätoimialoilla.

Rekrytointiongelmat ovat vaikeutuneet kaikilla toimialoilla. Erityisesti palveluiden tilanne on kärjistynyt alkuvuonna. Koko elinkeinoelämän vastaajista 28 prosenttia koki rekrytointiongelmat kasvun esteeksi (tammikuussa 22 %). Kapasiteettipula on jonkin verran yleistynyt teollisuudessa, mutta rahoitusvaikeudet olivat varsin vähäinen toiminnan este.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä huhtikuussa 2018 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2018 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 251 yritystä, joilla on Suomessa lähes 260 000 työntekijää.

EK:n Suhdannebarometri: Suhdanneodotukset pysyneet heikkoina

EK:n toukokuun Suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat myönteisen suhdannevaiheen jatkuneen alkuvuonna. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvattiin keskimääräistä vahvemmaksi. Suhdannetilanne oli kevään aikana pysynyt varsin suotuisana kaikilla päätoimialoilla. Tämä kehitys on hyvin linjassa Suomessa nähdyn talouskasvun kanssa. Myös tuotanto ja myynti sekä henkilöstömäärät lisääntyivät tiedustelun mukaan alkuvuodesta. Kehitys oli positiivista kaikilla päätoimialoilla.

Suhdanneodotukset olivat sen sijaan keväällä heikot kaikilla päätoimialoilla. Teollisuuden yleisiä suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli huhtikuussa tehdyssä tiedustelussa tasolla -8, joka on hieman parempi kuin tammikuun -11. Niin ikään rakentamisessa suhdannenäkymät helpottivat hieman kevään aikana, mutta pysyivät yhä vaatimattomina saldoluvussa -8 (tammikuussa -19). Myös palvelualojen odotukset olivat varovaiset saldoluvun ollessa -4 (tammikuussa -5).

Tuotanto- ja myyntinäkymät yhä myönteiset

Tuotannon ja myynnin odotetaan kasvavan alkuvuonna maltillisesti kaikilla päätoimialoilla. Tilauskanta pysyi teollisuudessa tavanomaisella tasolla. Rakentamisessa tilauskanta on pysytellyt yli keskimääräisen tason. Teollisuuden tuotantokapasiteetti on yhä varsin hyvin hyödynnettynä, sillä huhtikuussa 84 % yrityksistä arvioi kapasiteetin olevan kokonaan käytössä (tammikuussa 86 %). Henkilöstön määrän suhteen odotukset ovat hiipuneet pois lukien palvelut, jossa henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan kesäkuukausina.

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu tuotannon kasvun esteisiin. Riittämätön kysyntä on noussut keskeisimmäksi ongelmaksi niin teollisuudessa kuin palveluissa. Kaikista elinkeinoelämän vastaajista 28 % ilmoitti riittämättömän kysynnän keskeisimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun esteeksi. Myös rekrytointivaikeudet ovat yhä huomattava ongelma, erityisesti rakentamisessa. Kannattavuuden odotetaan kohoavan hieman, lukuun ottamatta rakentamista, jossa se heikentyisi hieman.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä huhtikuussa 2019 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2019 alkupuolella. Tiedusteluun vastasi 1 192 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.

EK:n Suhdannebarometri: Heikko suhdannevaihe jatkuu vuoden 2014 alkupuolella

Varovaisia odotuksia tuotannon kasvusta – työvoima vähenee yhä

Suomalaisten yritysten suhdannekuva pysyi heikkona viime vuoden lopulla, eikä odotuksissa ole mainittavaa käännettä kuluvan vuoden alkupuolella. Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen. Myös tilauskanta on useimmilla yrityksillä niukka, ja kapasiteettia on paljon vapaana.

Myönteisenä signaalina voidaan pitää kuitenkin sitä, että teollisuusyritykset odottavat tuotannon kasvavan aavistuksen lähikuukausina ja loppukevään aikana kasvun odotetaan hieman nopeutuvan. Myös palveluissa myynnin arvioidaan kasvavan loivasti. Henkilöstön määrä on kuitenkin laskusuunnassa.

Suhdannekuvalle on leimaa antavaa myös se, että yritysten tilanteet vaihtelevat varsin paljon. Hajonta yritysten välillä on kasvanut.

Yleiset suhdanneodotukset edelleen melko vaatimattomat

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina mittaava saldoluku oli tammikuussa -7 (lokakuussa -8). Tammikuussa 15 % teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden vahvistumista kuluvan vuoden alkupuolella, 23 % puolestaan ennusti synkkenevää.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -16 (lokakuussa -25). Käännettä parempaan ennusti vain kahdeksan prosenttia rakennusyrityksistä. Heikkenevää kehitystä ennusti 24 % vastaajista.

Palvelualojen yrityksillä suhdanneodotusten saldoluku nousi lukemaan -2 (lokakuussa -14). Uusimmassa tiedustelussa 13 % vastaajista arvioi tilanteen kirkastuvan vuoden alkupuoliskolla, ja 15 % odotti entistä heikompia suhdanteita.

Teollisuudessa uusien tilausten lasku pysähtyi viime vuoden lopulla. Rakentamisen tilauskehitys oli edelleen heikkoa, ja tilaukset vähenivät edellisestä neljänneksestä. Sekä teollisuuden että rakentamisen tilauskanta on kuitenkin selvästi tavanomaista matalammalla tasolla. Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot pysyivät ennallaan, hieman tavanomaista korkeammalla tasolla. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä sen sijaan kasvoi aiemmasta.

Tuotanto kasvaisi vain aavistuksen lähikuukausina

Teollisuudessa tuotanto kasvoi aavistuksen loka–joulukuussa. Toteutunut kehitys vastasi kolmen kuukauden takaisia odotuksia. Hyvin loivan kasvun ennustetaan jatkuvan ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas loppukeväälle on odotuksia hieman ripeämmästä kasvusta. Rakennusyritysten tuotantomäärät laskivat loppuvuonna. Lähikuukausina niiden odotetaan pysyvän likimain ennallaan. Palvelualojen myynti ei kasvanut loppuvuonna. Lähikuukausille on odotuksia hyvin hitaasta kasvusta, mutta arviot toisesta neljänneksestä ovat vähän toiveikkaammat – kasvun ennustetaan nopeutuvan loppukeväällä.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste on kohentunut hiukan, mutta se on vielä huomattavan heikko. Uusimmassa tiedustelussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä vain 53 prosentilla vastaajista (lokakuussa 48 %).

Henkilöstön määrä loivassa laskussa

Suomalaisyritysten henkilöstökehitys jatkui vaisuna viime vuoden lopulla. Työvoima väheni rakentamisen ja palvelualojen vastaajayrityksissä. Teollisuudessa kehitys oli hieman odotuksia parempaa, ja henkilöstön määrä pysyi likimain ennallaan.

Odotukset lähikuukausille ovat edelleen varovaiset. Palveluissa työvoima pysyisi loppuvuoden tasolla, mutta rakentamisessa vähennys jatkuisi. Teollisuudessa henkilöstömäärä kääntyisi uudelleen loivaan laskuun.

Teollisuudessa myyntihinnat eivät juuri muuttuneet viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja myös palveluissa hintojen muutokset jäivät vähäisiksi. Sen sijaan rakentamisessa myyntihinnat taittuivat laskuun. Teollisuuden kustannukset pysyivät likimain edellisen neljänneksen tasolla, ja rakentamisessa kustannukset nousu pysähtyi. Palveluyritysten kustannustaso jatkoi kohtalaista nousua.

Teollisuusyritykset odottavat vakaan hintakehityksen jatkuvan. Rakentamisessa hinnat laskisivat edelleen hieman. Palveluissa hintataso kohoaisi ensimmäisellä neljänneksellä jonkin verran. Kustannukset pysyisivät teollisuudessa vakaina, kun taas rakentamisessa ja palveluissa ne kohoaisivat jonkin verran.

Teollisuudessa kannattavuus pysyi loka–joulukuussa vakaana, kun taas rakentamisessa ja palveluissa se heikkeni hieman. Teollisuus odottaa kannattavuutensa paranevan hieman alkuvuonna. Palveluissa kannattavuus pysyisi nykytasolla, rakentamisessa se heikkenisi.

Riittämätön kysyntä arvioidaan edelleen yleisimmäksi toiminnan kasvun esteeksi. Teollisuudessa 47 % ja palveluissa 37 % vastaajista koki kysyntänsä heikoksi. Rakentamisessa sama tilanne oli peräti 69 prosentilla vastaajista. Rekrytointivaikeudet ovat valtaosin melko vähäisiä. Niitä on kymmenellä prosentilla palvelualojen yrityksistä. Rakentamisessa kuusi prosenttia ja teollisuudessa vain kaksi prosenttia vastaajista koki rekrytoinnin ongelmalliseksi.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2014 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 171 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 270 000 henkilöä.

http://youtu.be/pW_BP42Y0bg

 

Suhdannebarometri: Yritysten suhdannetilanne jatkunut heikkona

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat pysyneet alkuvuoden tapaan heikkoina, mutta odotukset ovat jatkaneet hienoista nousuaan. Vaikka inflaatio on jo hidastumaan päin, ei nopeasti nousseiden korkojen vaikutusta talouskehitykseen ole vielä täysimääräisesti nähty. Maailmantalouden kannalta ei ole vieläkään varmuutta, kuinka pehmeä laskeutuminen on edessäpäin.

”Suomessa yritykset arvioivat suhdannetilanteen pysyneen heikkona kevään aikana. Vaikka suhdanneodotukset eivät ole enää yhtä pessimistiset kuin talvella, ei talouskasvu ole vielä kestävällä pohjalla. Kuljemme kohti perinteistä suhdannesykliä, jossa rakentaminen ja teollisuus heikkenevät etunenässä palveluiden pitäessä vielä jotenkin pintansa”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen

Yritysten tuotanto- ja myyntikehitys on heikentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat pessimistiset. Suurimpia ongelmia päätoimialoista on rakentamisessa, jossa korkojen nousu heijastuu kysynnän selvänä heikkenemisenä. Teollisuudessa tilauskannat ovat jatkaneet supistumistaan, mutta palveluiden kysyntää on sen sijaan pitänyt yllä työllisyyskehitys.

”Suurin kasvun este on yhä riittämätön kysyntä, josta raportoi 41 prosenttia vastaajayrityksistä. Kysynnän puute vaivaa yrityksiä toimialasta riippumatta. Pahin tilanne on rakentamisessa, jossa 63 prosenttia yrityksistä raportoi liian vähäisestä kysynnästä. Viimeksi tätä korkeammalla tasolla on oltu finanssikriisin aikaan vuonna 2009”, sanoo Pakarinen.

Vaikka kysyntä hiipunut, on osaavasta työvoimasta yhä pulaa

Talouden hiipuminen ei ole merkittävästi vaikuttanut yritysten haasteisiin saada ammattitaitoista työvoimaa. Huhtikuun Suhdannebarometrissa yhä 26 prosenttia vastaajista raportoi ongelmia työvoiman saatavuudessa. Etenkin palvelut ovat ylläpitäneet työllisyyttä ja palvelualan yritykset kokevat työvoiman saatavuusongelmia muita päätoimialoja enemmän.

”Henkilöstömäärien ennakoidaan vähentyvän lähikuukausien aikana, mutta samaan aikaan yrityksissä on tarvetta myös osaajille. Yritykset eivät ole jääneet odottelemaan vaan ryhtyneet rekrytoimaan myös entistä ahkerammin työvoimaa ulkomailta. Viime vuoden ennakkotietojen perusteella tulijoiden määrä kasvoi etenkin Aasiasta. Työperäisen maahanmuuton onnistuminen on Suomelle kohtalonkysymys”, Pakarinen toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä huhtikuussa 2023 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 111 yritystä, joilla on Suomessa noin 250 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, huhtikuu 2023 Toimialakatsaukset Aluekatsaukset

EK:n Suhdannebarometri: Suhdannetilanne huonontunut ja näkymät yhä heikot

”Elinkeinoelämän suhdannetilanne on heikentynyt entisestään ja odotukset tulevasta ovat myös vaatimattomat. Vaikka maailmantaloudesta ja teollisuudesta on kantautunutkin jo parempiakin uutisia niin kannattaa huomata, että meillä Suomessa huonot ajat ovat vasta realisoitumassa. Talouskasvu hiipuu tänä vuonna kuten on ennustettukin”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Suhdanneodotukset ovat heikot kaikilla päätoimialoilla, mutta hieman paremmat kuin syksyllä. Tammikuussa teollisuuden saldoluku oli -15, rakentamisen -9 ja palveluiden -6. Tuotanto- ja myyntiodotukset ovat heikentyneet teollisuudessa ja rakentamisessa. Palveluissa odotukset ovat vielä kohtuulliset.

”Yritysten odotukset henkilöstömäärien kehityksestä eivät lupaa hyvää myöskään kaivatulle työllisyyden nousulle. Sekä teollisuudessa ja rakentamisessa odotukset ovat vaatimattomat. Samaan aikaan useilla yrityksillä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työllisyyden nousua painavat alaspäin sekä suhdanne- että rakenteelliset tekijät ja siksi vaikuttavia reformeja työllisyyden edistämiseksi tarvitaan nopeasti”, Pakarinen jatkaa.

Eniten yrityksiä vaivaavat kysyntäongelmat

Suomelle keskeisten vientimarkkinoiden hyytyminen heijastuu tuotannon kasvun esteissä. Peräti 45 % teollisuuden vastaajista koki riittämättömän kysynnän ongelmaksi. Myös muilla päätoimialoilla kysynnän hiipuminen on iso kasvun este. Samaan aikaan suomalaisen teollisuuden kilpailuasema on heikentynyt.

”Käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella on Suomelle iso merkitys ja tällä hetkellä kehitys näyttää huolestuttavalta. Samaan aikaan tiedämme, että julkisen talouden tilanne on heikentynyt oleellisesti vajaan vuoden aikana. Kevään kehysriihessä maan hallitukselta tarvitaankin järeitä päätöksiä tilanteen korjaamiseksi, jotta menetetyt verotulot saadaan takaisin”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

 EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä tammikuussa 2020 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 145 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.

Viikon graafi: Suhdannetilanne hiipui vuoden 2019 lopussa

EK:n Suhdannebarometri: Suhdannetilanne jatkanut heikentymistään

Globaalin talouden yllä leijuu nyt poikkeuksellisen paljon jännitystä, mutta viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat pienentyneet. EK:n tammikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat heikentyneet, mutta odotukset ovat hieman syksyä paremmat.

”Suhdannekyselyn tulosten perusteella Suomen taloustilanne on jatkanut odotuksien mukaisesti heikentymistään. Tilanteen heikentyminen on laaja-alaista ja riittämätön kysyntä vaivaa 40 prosenttia vastaajayrityksistä. Myönteistä on, että viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat nyt epätodennäköisempiä esimerkiksi maltillisempien energian hintojen vuoksi”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Yritysten odotukset tuotanto- ja myyntikehityksestä ovat heikentyneet. Teollisuudessa tilauskannat ovat supistuneet ja palveluissa palautumisvaihe koronasta alkaa olla ohitse. Suurimpia ongelmia on rakentamisessa, jossa korkojen nousu näkyy myymättömien asuntojen määrän nousuna. Elinkeinoelämän suhdanneodotukset eivät ole niin pessimistisiä kuin syksyllä, vaikka taso onkin yhä matala. Heikentynyt suhdanne heijastuu myös työllisyyteen kevään aikana.

”Työllisyyden kehitys näyttää barometrin vastausten perusteella hiipuvan. Työllisyyden heikentymisellä on iso merkitys siihen, millaiseksi laskusuhdanne Suomessa muodostuu. Toisaalta työllisyyden laskua osaltaan puskuroi työvoiman saatavuusongelmat, joista raportoi 25 prosenttia yrityksistä”, Pakarinen toteaa.

Käsillä on ratkaisujen aika

Globaalin talouden keskeisin seurattava indikaattori on tälläkin hetkellä inflaatiokehitys. Inflaation rauhoittuminen on jo käynnissä ja keskuspankkien päättäväisyys pitää hintapaineet jatkossakin kurissa.

”Viennin avauksen ja koko työmarkkinakierroksen viivästyminen uhkaa heikentää entisestään käsillä olevaa suhdannetilannetta. Kustannuskilpailukyvyn sekä työllisyyden turvaava ratkaisu rauhoittaisi nyt tilannetta myös palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi. Samalla tuettaisiin suomalaisyritysten kasvumahdollisuuksia maailmalla ja sitä kautta koko Suomen menestymistä. Globaalin talouden epävarmuudessa katse kannattaa kiinnittää myös julkisen talouden näkymän kuntoon laittamiseen, sillä se on omissa käsissämme”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä tammikuussa 2023 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 133 yritystä, joilla on Suomessa noin 250 000 työntekijää. 

Suhdannebarometri, tammikuu 2023 Toimialakatsaukset Aluekatsaukset

Suhdannebarometri: Suhdannekuva pysynyt suotuisana − rekrytointivaikeudet jatkuvat

Yleiset suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat myös pysyneet valtaosin myönteisinä. Suhdannenousun arvioidaan jatkuvan vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli teollisuudessa lukemassa +17 (lokakuussa +18). Rakentamisen näkymät paranivat saldolukuun +4 (lokakuussa -2) ja palvelualoilla ne olivat +15 pisteessä (lokakuussa +20).

Tuotanto kasvaa yleisesti koko vuoden 2018 alkupuoliskon

Yritysten tuotannon ja myynnin kasvu on jatkunut melko ripeänä. Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä kasvoi edelleen. Lähikuukausina kasvun ennustetaan jatkuvan laaja-alaisena ja myös toiselle vuosineljännekselle on yleisesti hyvät kasvuodotukset.

Tilauskanta on teollisuudessa pysynyt keskimääräistä parempana ja rakentamisessa se on hieman alle keskimääräisen. Kapasiteetin käyttöaste on kohtalaisen korkea. Teollisuudessa 80 prosentilla vastaajista oli kapasiteetti täysin hyödynnettynä (lokakuussa 86 %).

Työvoiman määrän kasvu nopeutui teollisuudessa ja palveluissa. Seuraavalle kolmelle kuukaudelle ennustetaan henkilöstön kasvua teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamisessa työvoiman määrä olisi lähes ennallaan. Kannattavuuden ennustetaan paranevan jonkin verran kaikilla päätoimialoilla.

Rekrytointivaikeudet ovat jatkuneet yleisinä kaikilla päätoimialoilla. Rakentamisessa tilanne on vaikeutunut lisää edellisestä tiedustelusta. Koko elinkeinoelämän vastaajista 22 prosenttia kohtasi rekrytointiongelmia. Kapasiteettipula ja rahoitusvaikeudet olivat varsin vähäisiä toiminnan esteitä.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

EK tiedusteli yrityksiltä tammikuussa 2018 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tiedusteluun vastasi 1 281 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 270 000 henkilöä.