Hyvinvointia yritystoiminnalla ja yrittäjyydellä

Tulosta

Uudistetaan Suomi sellaiseksi, että se kannustaa yrittämään, omistamaan, investoimaan, kasvamaan ja kansainvälistymään.

Yrittäjyys

Maamme tulevaisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä – niiden osuus uusista työpaikoista on ollut 2000-luvulla yli 90 %. Toimintaympäristöä on uudistettava, jotta pk-yritykset, pääomat ja omistajuus saadaan säilymään ja kukoistamaan Suomessa.

Pk-yritysten kannalta ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä ovat byrokratian purkaminen, kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen, riskinottoon ja omistajuuteen kannustava verotus, rahoituksen saatavuuden turvaaminen, julkisen sektorin tervehdyttäminen sekä työmarkkinoiden uudistaminen. Poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa tulee panostaa yrittäjävaikutusten arviointiin ja huomioida erityyppiset yritykset.

Energia- ja ilmastopolitiikka

Suomessa uudistetaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Siinä linjataan, kuinka Suomi saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet vuodelle 2030. Ratkaisevaa on, millaisin ohjauskeinoin Suomi aikoo tavoitteisiin pyrkiä (lainsäädäntö, normit, verotus jne).

Kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa tulee suunnata siten, että se vahvistaa yritysten kilpailukykyä, luo edellytyksiä kasvulle sekä ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnonvarojen kestävän käytön. Markkinaehtoinen kehitys on tärkeä lähtökohta. Myös liikenne- ja logistiikkakysymykset ovat olennaisia yritysten kilpailukyvyn ja kasvun kannalta. Tutustu tarkemmin EK:n näkemyksiin siitä, kuinka Suomen energia- ja ilmastostrategiaa tulisi uudistaa (muistio maaliskuu 2016).

EU:n suunnalla tapahtuu paljon tänä vuonna, kun komissio antaa ns. energiaunionia koskevia lainsäädäntöehdotuksia ja linjauksia. Kesällä odotetaan mm. päätöstä siitä, kuinka päästökaupan ulkopuolisia aloja koskevat ilmastotavoitteet jyvitetään jäsenmaille (ns. taakanjako). Syksyllä on lisäksi tulossa direktiivipäivitykset uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämisestä. Lue energiaunionin aloitteista tarkemmin (EK:n muistio maaliskuu 2016).

 

Yritysten kansainvälistyminen

Suomen menestys nojaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vienti ei kuitenkaan vedä ja se on liikaa suurten yritysten käsissä. Samalla markkinoiden avautuminen, arvoketjujen pilkkoutuminen ja digitalisaatio haastavat jatkuvasti yritysten liiketoimintaa ja lisäävät painetta kansainvälistyä.

Julkiset panostukset yritysten kansainvälistymiseen on tärkeää saada vertailukelpoiselle tasolle kilpailijamaihin nähden. Team Finland -verkoston tulee tarjota yrityksille helposti hahmotettava ja yrityslähtöinen palvelukokonaisuus. Keskeistä on kyetä ennakoimaan yritysten muuttuvia tarpeita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Yksityisten toimijoiden ja julkisen sektorin välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja selkeää työnjakoa. Palveluiden pääpainon tulee olla pk-yritysten tarpeissa.

Yritysverotus

Verotuksen vakaus, oikeusvarmuus ja ennustettavuus ovat tärkeitä tekijöitä yrityksille, kun ne tekevät investointipäätöksiään. Veropoliittisessa päätöksenteossa ei tule tehdä epävarmuutta aiheuttavia linjamuutoksia.

Myös Suomen on reagoitava kansainvälisen verotuksen uudistushaasteisiin (BEPS- ja EU-hankkeet). Veromuutosten valmistelussa on otettava myös elinkeinoelämän etu huomioon. Uudistuksissa on edettävä kilpailijamaidemme tahdissa, ei eturintamassa eikä jälkijunassa.

Erityisesti pk-yritysten ja omistajayrittäjien kannalta on tärkeää, ettei perintö- ja lahjavero muodostu sukupolvenvaihdosten esteeksi. Aiheellista onkin alentaa verotuksen tasoa.