Rohkea brändäys ja design avuksi tuotteistukseen

Tulosta

Kiertotalous laittaa uusiksi monet bisneksen perusperiaatteet, mutta tietyt asiat pysyvät. Parhaatkaan materiaaliinnovaatiot tai kiinnostavimmat bisnesmallit eivät käänny itsestään mammonaksi. Menestys perustuu kestävään ja asiakkaiden tarpeet oivaltavaan tuotesuunnitteluun sekä kykyyn brändätä tuotteet rohkeasti.

Kovimmat kiertotalouden yritykset panostavat ennakkoluulottomasti tuotesuunnitteluun ja muotoiluun ottaen huomioon tuotteen koko elinkaaren. Tuotesuunnittelu onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun halutaan hyödyntää materiaalit tehokkaasti, pidentää käyttöikää, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä kierrätystä.

Bisneksen kehittäminen ja kasvattaminen vaativat myös markkinoinnin toimenpiteitä, jotka kiteyttävät brändin merkityksen ja tekevät näkyväksi tuotteen asiakasarvon. Design ja markkinointi eivät ole vain kaunista pintaa, brändiidentiteetin kiillotusta tai kivoja tarinoita. Edelläkävijäyritykset osaavat kertoa reippaasti ja läpinäkyvästi muotoilusta ja tuotteiden ominaisuuksista, mutta myös toiminnan taustoista ja tuotteiden uudesta lisäarvosta.

Uudet kuluttajabrändit erottautuvat vastuullisuudella

FINLAYSONin uudet omistajat ovat pöllyttäneet perinteikkään tekstiiliyrityksen brändiä ja liiketoimintaa nykypäivään. Muutos nojaa vahvasti vastuullisuuteen. Yritys hakee kiertotaloudesta uusia toimintamalleja ja pyrkii vähentämään tekstiilijätteen määrää.

Finlayson aloitti keväällä 2016 kierrätyskampanjan, jossa kerättiin vanhoja lakanoita käytettäväksi uudelleen räsymattoina. Kampanjalla joka kodin räsymatto sai uuden elämän: kotien kangaspuut vaihtuivat teolliseksi tuotannoksi, ja matot nousivat uuteen arvoon moderneina designtuotteina. Asiakkaat ovat olleet innoissaan.

Vastaavalla periaatteella toimii uusi suomalainen muotibrändi LOVIA, joka valmistaa kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista laukkuja, asusteita ja koruja. Yritys on brändännyt muun muassa kierrätysnahan ja ruuantuotannon ylijäämät, kuten lampaannahan ja kalannahan, uudeksi luksukseksi.

Materiaalit tulevat kumppaniverkostolta, johon kuuluvat esimerkiksi huonekaluvalmistaja ISKU, KIERRÄTYSKESKUS ja KALLIOMÄEN LUOMULAMMASTILA. Yritykset toi yhteen niiden jakamat kestävän kehityksen arvot. Yhteistyökumppaneilla oli myös tarve päästä eroon ylijäämämateriaaleista kustannustehokkaasti ja vastuullisesti.

Lovia käyttää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä erottautumistekijöinä todella kilpaillulla muotimarkkinalla. Yritys on luonut jokaiselle tuotteelle profiilin, josta käy ilmi materiaalien alkuperä ja tuotteen tekijät vetoketjuja myöten.

Perustutkimuksen innovaatiosta sysäys muoti- ja tekstiilialan uudistumiseen

Vaikka menestys syntyy usein yritysten omasta innovaatiokyvystä ja kekseliäisyydestä, monissa kiertotalouden läpimurroissa merkittävässä roolissa ovat myös laajemmat kumppanuudet esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Pitkäjänteinen ja monialainen yhteistyö on synnyttänyt jo monia kotimaisia menestystarinoita.

Esimerkiksi muoti- ja tekstiilialaa kiihdyttää kiertotalouden suuntaan Relooping Fashion -hanke, joka perustuu TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN VTT:n teknologiaan. Hankkeessa kehitetään suljetun kierron tekstiiliekosysteemiä. Lähtökohtana pilotille olivat huoli neitseellisen puuvillan ehtymisestä ja hinnannoususta sekä mahdollisuus tesktiilijätteen vähentämiseen.

Tekstiilien kierrätystä on vaikeuttanut muun muassa se, että tähänastiset kierrätysmenetelmät heikentävät tekstiilikuitujen laatua. VTT:n kehittämän liuotustekniikan avulla kierrätetyistä kuiduista saadaan tuotettua aiempaa laadukkaampaa materiaalia. Menetelmää testataan nyt teollisessa mittakaavassa.

Teknologia ei kuitenkaan yksistään ratkaise kierrättämistä, vaan se on monien toimijoiden yhteistyötä. Hankkeessa onkin mukana iso joukko yrityksiä, muun muassa ympäristöhuoltoyhtiö SUEZ, kierrätystekstiileihin erikoistunut PURE WASTE, kiertotalouden konsultointiyhtiö ETHICA, KIERRÄTYSKESKUS sekä työvaatteita ja -tekstiilejä tarjoavat LINDSTRÖM ja TOUCHPOINT. Mukana on myös SEPPÄLÄ, joka aikoo tuoda ensimmäisen kierrätetyistä kuiduista valmistetun malliston myyntiin vuonna 2017. Mallisto myydään REPACKin uudelleen käytettävissä pakkauksissa.

Tämä suomalaiselle muoti- ja tekstiilialalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaava hanke palkittiin arvostetussa The Circulars 2016 -kiertotalouskilpailussa Davosissa. Yrityksille hanke on ollut oivallinen tapa oppia toisiltaan, ja se on saanut yllättävän paljon etenkin kuluttajabrändeille arvokasta myönteistä julkisuutta.

Tuoreempi tekstiilialan arvoverkostoja kokoava pilotti on Telaketju-hanke, jossa rakennetaan poistotekstiilien keräys-, lajittelu- ja jatkojalostusekosysteemiä maanlaajuisesti. Pilottia siivittävät niin ikään VTT sekä LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO ja TURUN AMMATTIKORKEAKOULU. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä laajasti eri toimialojen kanssa.

Uudet muovimateriaalit yhdistyvät biotalouteen

Yksi kiertotalouden kuumista kysymyksistä liittyy ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kehittämiseen muovituotteille. Esimerkiksi kaupan alalla otettiin jo useita vuosia sitten käyttöön kierrätysmuovikassit, jotka valmistetaan kaupan ja teollisuuden hukkamuovista. Uusia materiaaleja tuodaan markkinoille koko ajan.

VTT:n spin-off-yrityksen PAPTICin perustajat hätkähtivät merien muovijätteestä kertovia uutisia. Vuosia kestäneen kehitystyön tuloksena syntyi uusiokäytettävä puupohjainen pakkausmateriaali, josta tehdään muun muassa kevyitä sekä kestäviä kasseja ja pakkauksia. Kasvattaakseen toimintaansa yritys hyödyntää suurten yritysten infrastruktuuria ja konekantaa. Se valmistaa materiaalin ja tuotteet paperikoneilla ja muovikassien jalostuskoneilla, joiden käyttöä on uhannut alasajo tarpeettomina.

Papticin uudelle materiaalille on onnistuttu luomaan vahva brändi, jonka kehittämisessä ovat auttaneet Lontoosta löytynyt PROXY VENTURES sekä aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Näin teknisen innovaation hyöty on pystytty maksimoimaan, ja bisnes on lähtenyt rullaamaan. Esimerkiksi vastuullisuuteen panostava Seppälä on korvannut Paptic-kasseilla muovi- ja paperikassit yli sadassa myymälässään.

Samalla tavalla Muovi- ja kumiteollisuuden kehitysyhtiö ELASTOPOLI on kehittänyt sellukuidusta valmistettavan biokomposiitin, joka lujittaa muovimateriaaleja. Raakaaineen valmistaa AQVACOMP hyödyntäen Elastopolin patentoimaa menetelmää. Palkittu yhteistyö soittimia valmistavan suomalaisen FLAXWOODin kanssa on jo johtanut siihen, että uhanalaisia puulajeja pystytään korvaamaan biokomposiitilla kitaroiden ja klarinettien valmistuksessa.

Kiinnostusta uuteen materiaaliin löytyy autoteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen, mutta toistaiseksi biokomposiittia hyödynnetään vielä pienessä mittakaavassa. Nyt Aqvacomp on suunnittelemassa uutta tuotantolaitosta yhteistyössä METSÄ FIBREn kanssa. Sellutehtaan tontille on tarkoitus avata ensimmäinen pilottilinja, joka mahdollistaa biokomposiitin laajemman tuotannon. Yhteistyö ison toimijan kanssa auttaa toiminnan skaalaamisessa, mikä on vaikea kynnys monille teollisen alan startupeille.