Osaamisella kiinni uusiin mahdollisuuksiin

Tulosta

Suomen menestys voi perustua vain eturivin osaajiin ja maailmanluokan innovaatioihin. Siksi ei ole varaa tinkiä investoinneista koulutukseen ja tutkimukseen. Digitalisaation ohella myös cleantech ja biotalous ovat mahdollisuuksia, joihin Suomen on nyt tartuttava.

– Digitaalisuus, cleantech ja biotalous ovat ratkaisevat mahdollisuutemme –

Internet of things on Suomen ”must win battle”

Digitalisaatio on tuotantoteknologian, ohjelmistokehityksen, internetin ja datan nopeasti kehittyvä kokonaisuus. Internet muokkaa tällä hetkellä kaikkia toimialoja. Vahvan ICT-perimän ansiosta Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä ”esineiden internetin” alalla niin perinteisten yritysten uusiutumisen kautta kuin kehittämällä uusia ratkaisuja maailmanmarkkinoille.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Keskittäisi julkisen sektorin huomion yksittäisten kehityshankkeiden sijaan siihen, että digitalisaatiota hyödyntäville ja kehittäville yrityksille luotaisiin ylivertaiset toimintaedellytykset.
  • Purkaisi infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä digitaalisen kehityksen nopeuttamisen ja globaalin kilpailun edellyttämällä tavalla. Datan hyödyntämiselle ei tule asettaa tarpeettomia rajoitteita.
  • Vahvistaisi Tekesin roolia digitalisaation vauhdittajana. Tulevaisuus olisi parempi, jos turvaisimme riittävät resurssit yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön esineiden internetin kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi. Ohjelmointi- ja sovelluskehitykseen sekä data-analytiikkaan liittyvää koulutusta kannattaa lisätä kaikilla koulutusasteilla.
  • Asettaisi selkeät tavoitteet julkisen hallinnon tietovarantojen avaamiselle kansalaisten ja yritysten hyödynnettäväksi.
  • Nopeuttaisi reaaliaikaisen, paperittoman ja täysin automatisoidun taloushallinnon ja viranomaisraportoinnin toteutumista edelläkävijämaiden joukossa.

Tarvitsemme fiksua, vahvuuksista ponnistavaa edelläkävijyyttä

Suomella on edellytykset nousta suureen rooliin ympäristönsuojelussa viemällä puhtaan talouden ratkaisuja nouseviin talouksiin. Edelläkävijämarkkinan luominen edellyttää tavoitteita ja kannusteita, jotka viitoittavat suuntaa tulevaisuuteen. Cleantechiä ja biotaloutta pitää edistää teknologianeutraalisti, innovaatiopainotteisesti ja purkamalla sääntelyä. Parhaat ratkaisut syntyvät kilpailun kautta.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Tekisi innovaatio- ja investointiympäristöön vaikuttavat päätökset siten, että ne edistäisivät suomalaisyritysten vähähiilistä ja resurssitehokasta liiketoimintaa.
  • Sitoutuisi liikenteen voimanlähteitä koskien tavoitteisiin, jotka kasvattavat kehittyneiden biopolttoaineiden, sähköautojen ja muiden vaihtoehtoisten teknologioiden osuutta.
  • Edistäisi kiertotaloutta siten, että materiaalien käyttö tehostuu markkinoiden luovuutta hyödyntäen.
  • Tukisi cleantech-liiketoiminnan vientiä ja kansainvälistymistä osana Team Finland -toimintaa ja maakuvatyötä.

Raivataan esteet innovaatioilta ja kannustetaan niihin hankinnoissa

Uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien syntymistä rajoittaa suuri määrä sääntelyä. Julkiset hankinnat voivat joko kirittää tai toimia tulppana uudistumiselle. Uuden teknologian kehitys edellyttää riskinottoa, kokeilualustoja ja kotimaisia referenssejä.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Sitouttaisi valtion ja kunnat käyttämään vähintään yhden prosentin hankintamenoistaan esikaupallisiin hankintoihin ja innovaatioihin kannustaviin hankintasopimuksiin (uudet teknologiat, palvelukonseptit ja demonstraatiot).
  • Saisi julkisen sektorin toimimaan edistyksellisenä ostajana ja vaativana asiakkaana. Kunnianhimoisilla hankinnoilla luotaisiin yrityksille valmiuksia pärjätä kansainvälisesti.
  • Muuttaisi hankintalakia niin, että se tukee digitalisaatiota ”palvelut verkkoon” -periaatteella. Tarvitsemme kokeilutaloutta, joka mahdollistaa helpommin pilotoinnin massiivisten hankintojen sijaan.
  • Poistaisi innovaatiotoimintaa haittaavaa sääntelyä.

Immateriaalioikeudet tukemaan luovaa työtä

Patentit, tavaramerkit, verkkotunnukset, tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet (IPR) ovat tämän päivän yritystoiminnassa olennaisia tuotannontekijöitä sekä kilpailukyvyn ja kasvun välineitä. Niiden merkitys korostuu entisestään digitalisoitumisen, globalisaation ja teollisen internetin edetessä.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Uudistaisi tekijänoikeussääntelyn vastaamaan digiajan tarpeita. Tekijänoikeuksien tehokasta käyttöä ja siirtämistä voitaisiin edistää säätämällä yleisestä työsuhdetekijänoikeudesta ja vahvistamalla suoraa sopimista oikeuksista.

Innovaatiorahoituksen hiipuminen käännettävä

Suomalainen innovatiivisuus on valjastettava tehokkaammin ja nopeammin ratkaisemaan maailman ongelmia. Elinkeinoelämän tarpeista lähtevää tutkimusta ja kansainvälistymistä on vahvistettava.

Panostus julkiseen innovaatiorahoitukseen oli keskeinen mahdollistaja Suomen nousussa 1990-luvun lamasta. Kuluneella vaalikaudella Tekesin vuosittaisista avustusvaltuuksista on kuitenkin leikattu yhteensä toista sataa miljoonaa euroa.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Lisäisi Tekesin avustusvaltuuksia vuositasolla 100 miljoonalla eurolla.
  • Kokoaisi yhteen innovaatiojärjestelmän toimijoita (Tekes, Suomen Akatemia, Finpro, Finnvera) ongelma- ja yrityslähtöisten hankkeiden toteuttamiseksi.
  • Lisäisi mahdollisuuksia toteuttaa tutkimus- ja kehittämistyötä kansainvälisissä verkostoissa ja auttaisi kasvattamaan suomalaisten yritysten saamaa osuutta EU:n tutkimusrahoituksesta.
  • Jatkaisi elinkeinoelämän strategista tutkimusta SHOK-yksiköitä uudistaen. Pitkäjänteisen osaamispohjan rakentamisen ohella SHOK-toiminnan olisi syytä suuntautua markkinoille pääsyn nopeuttamiseen.

– Vahva koulutus turvattava kaikissa oloissa –

Riittävä panostus koulutukseen ja tutkimukseen kannattaa

Lupauksia yliopistorahoituksen vahvistamisesta ei ole kuluvalla vaalikaudella pidetty. Näivettävä suunta on käännettävä.

Osaamisen tulee myös vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutusjärjestelmän tulee uudistua ja reagoida nopeasti tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Laatuun ja vaikuttavuuteen on panostettava ja kansainvälistä edelläkävijyyttä haettava valikoidusti. Valituilla alueilla tavoitetaso täytyy asettaa riittävän korkealle, koska monet muutkin maat panostavat talouden kannalta keskeisiin koulutuksen ja tutkimuksen alueisiin.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Käynnistäisi digikoulu-ohjelman ja resursoisi sen vuosittain noin 100 miljoonalla eurolla muusta koulutuksen rahoituksesta tinkimättä. Digitalouden edellyttämiä valmiuksia, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja kehittävä ohjelma koskisi kaikkia koulutusasteita.
  • Lisäisi yliopistojen vuosittaista rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. Lisärahoitus sidottaisiin kykyyn tehdä ja toteuttaa strategisia valintoja (ns. strategiaperusteinen rahoitus). Rahoituksella kannustettaisiin muodostamaan vahvempia yksiköitä ja lisäämään resursseja laatuun, vaikuttavuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
  • Muuttaisi yliopistojen saamat yksityishenkilöiden lahjoitukset verovähenteisiksi ilman ylärajaa.
  • Loisi toisen asteen koulutukseen rahoitusjärjestelmät, joissa palkitaan koulutuksen laadusta, vaikuttavuudesta ja työllistymisestä.

Korkeakoulutus vastaamaan työelämän tarpeita

Korkeakoulujen tulisi suuntautua perustutkimuksen lisäksi ongelmalähtöiseen ja myös tieteenalojen rajat ylittävään tutkimukseen. Koulutuspolut tulee rakentaa työelämän, yhteiskunnan ja tutkimuksen kehittymisen tarpeista käsin.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Kannustaisi yliopistoja yritysyhteistyöhön ottamalla rahoituksessa käyttöön uusia mittareita, kuten esimerkiksi patentit ja yliopistolähtöiset startup-yritykset.
  • Edistäisi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen resurssien yhteiskäyttöä ja toimintojen yhdistymisiä oppilaitoskohtaisesti. Samalla pidettäisiin tiukasti kiinni tutkimuksen ja koulutuksen korkeasta laadusta.
  • Varmistaisi korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen korkean laadun oppimistuloksiin keskittyvällä laatujärjestelmällä.

Koulutusvienti avaimeksi korkeakoulujen kansainvälistymiseen

Korkeakoulujen on kytkeydyttävä kansainvälisiin verkostoihin ja hyödynnettävä kansainvälisen markkinan syntyminen. Kansainväliset koulutuspaketit rakennetaan yleensä niin, että kukin osallistuva korkeakoulu hinnoittelee osuutensa. Tämä ei onnistu ilman mahdollisuutta periä koulutuksesta maksua ulkomaisilta opiskelijoilta.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Muuttaisi tutkintokoulutuksen maksulliseksi muille kuin Euroopan talousalueen opiskelijoille.
  • Käynnistäisi koulutusosaamisen Team Finland -hankkeen, jonka tavoitteena olisi luoda koulutusosaamisesta liiketoimintaa, kasvua ja työpaikkoja.

Suomi tarvitsee työperusteista maahanmuuttoa – osaajia ja tekijöitä

Hyvinvoinnin turvaamiseksi Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta. Työperusteinen maahanmuutto on moninkertaistettava. Virta Suomeen on tällä hetkellä vain murto-osa siitä mitä Ruotsiin. Paljolti on kyse siitä, mielletäänkö meidät avoimeksi ja kansainväliseksi vai sulkeutuvaksi maaksi. Suomen vetovoimaa on vahvistettava.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Luopuisi saatavuusharkinnasta, joka byrokratisoi työperusteista maahanmuuttoa.
  • Laatisi työvoimapoliittisen kansainvälistymisstrategian, jossa asetettaisiin selkeät tavoitteet työ- ja osaamispohjaiselle maahanmuutolle sekä linjattaisiin keinot tavoitteisiin pääsemiseksi.

Kannustetaan opiskelijoita valmistumaan

Työuria voidaan pidentää alkupäästä varmistamalla paremmat jatko-opiskeluvalmiudet, tehostamalla siirtymiä koulutusasteelta toiselle sekä uudistamalla opintotukea.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Parantaisi opiskelijoiden toimeentuloa nykyistä suuremmalla opintotuella, jolla helpotettaisiin kokopäiväistä opiskelua ja tavoiteajassa valmistumista. Opintotuki muutettaisiin lainapainotteiseksi siten, että osa lainasta muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen. Opintorahan osuus olisi sitä suurempi, mitä nopeammin opiskelija valmistuu.
  • Uudistaisi oppisopimuskoulutusta siten, että yritysten ja mieluummin työn ääressä oppivien nuorten kynnystä oppisopimukseen madallettaisiin (EK:n oppisopimusmalli).