Julkinen sektori pelastettava kestämättömältä kehitykseltä

Tulosta

Suomen velkaantuminen karkaa käsistä, jos emme tee viisaita korjausliikkeitä. Vain näin voimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ytimen. Välttämättömien säästöjen sekä soten ja muiden rakenneuudistusten rinnalla on tärkeää hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet.

Oikeudenmukaiseksi koetulla hyvinvointiyhteiskunnalla ja koko kansan lahjakkuuden hyödyntävällä koulutusjärjestelmällä on suuri arvo elinkeinoelämälle. Yritysten menestys puolestaan mahdollistaa julkisen sektorin rahoittamisen.

EK esittää seuraavassa eräitä keskeisiä kokonaisuuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Näillä teemoilla julkisen talouden vuosittaisia menopaineita voitaisiin keventää yhteensä vähintään 3–4 miljardilla eurolla säilyttäen hyvinvointivaltion ydintehtävien hoidon hyvällä tasolla.

Vuosityöaika yksityisen sektorin tasolle

Julkinen sektori työllistää tällä hetkellä noin 25 % työvoimasta. Nykymenolla se kuitenkin työllistää jopa 40 % työmarkkinoille tulevista uusista ikäluokista. Näin suuri osa ei voi olla töissä kunnalla tai valtiolla.

Julkisen sektorin vuosityöaika on muodostunut selvästi lyhyemmäksi kuin yksityisellä sektorilla. Tällaiselle erolle ei ole tänä päivänä perusteita. Mikäli vääristymää ei pystytä oikaisemaan, kasvattaa se palveluiden leikkaustarvetta entisestään.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Loisi omalta osaltaan tahtotilan, jotta julkisen sektorin työehtosopimuksissa vuosityöaika yhtenäistettäisiin yksityisen sektorin tasolle. Tämä purkaisi julkisten menojen paisumispaineita pitkällä aikavälillä vähintään 600–800 miljoonaa euroa ja tukisi samalla työvoiman riittävyyttä kansantaloudessa.

Digi antaa varaa parempaan

Digitaalisuus ja sähköinen asiointi mahdollistavat esimerkiksi harvinaisten kielten opetuksen tai lääkärin etävastaanotot myös haja-asutusalueilla. Samalla voidaan säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä jopa 20–30 % nykyiseen verrattuna. Digitaalisuus antaa varaa paljon laajempaan palveluun kuin muutoin.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Vahvistaisi ministeriöiden rajat ylittävää keskitettyä virkamiesjohtamista erityisesti sähköisten asiakaspalveluprosessien ja tietokantojen yhtenäistämisen osalta. Kuluneella vaalikaudella on ICT 2025 -asiantuntijamietinnön pohjalta luotu perustaa yhtenäisemmälle julkisen sektorin digitaaliselle toimintatavalle. Nyt on aika aiempaa määrätietoisemmalle otteelle, jolla uudistaa julkisen sektorin palvelut asiakaslähtöisesti ja mukailematta vanhoja toimintamalleja ja hallinnollisia rajoja.
  • Säätäisi lain, joka kieltäisi julkista sektoria kysymästä kansalaiselta tai yritykseltä samaa asiaa kahteen kertaan. Se pakottaisi kehittämään julkisen sektorin tietokannat yhteensopiviksi. Julkisten toimijoiden väliset tiedonsiirron rajapinnat tulee avata ja standardisoida.
  • Porrastaisi palvelumaksut niin, että ne kannustaisivat digiasiointiin.

Rönsyjä karsimalla pelastetaan olennainen

Suomen julkinen velka suhteessa taloutemme kokoon karkaa käsistä, jos emme muuta suuntaa. Hallitsematon kestävyysvaje merkitsisi kiristyvää verotusta ja kasvavaa velkaantumista. Lopulta se johtaisi suurempiin leikkaustarpeisiin.

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Vakauttaisi velkasuhteen ja tekisi sitovat, uskottavat päätökset rakenneuudistuksista, joilla kestävyysvaje kurotaan umpeen pysyvästi.
  • Karsisi rönsyjä kuntien tehtävistä ja normeista siten, että vuosittaiset kulut kevenevät useilla miljardeilla euroilla. Uusia tehtäviä ei voi enää säätää luopumatta vastaavasti vanhoista.
  • Toteuttaisi indeksikorotusten jäädytyksiä osassa etuuksia siten, että vuosittain säästyisi noin 400 miljoonaa euroa.
  • Keventäisi yritystukien hallinnointia ja luopuisi vaikuttavuudeltaan heikoista tuista. Säästöt yritystukijärjestelmästä voisivat olla yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Sote-uudistuksessa ratkaisevaa on parhaiden käytäntöjen leviäminen

Julkisten palvelujen laatu ja tehokkuus paranevat, kun yksityiset ja julkiset toimijat voivat kilpailla reilusti. Kustannusten kannalta tärkeintä on, asettuvatko terveen johtamisen palikat kohdilleen. Ovatko budjettirajoitteet ja tavoitteet riittävän selvät? Onko olemassa kiistaton mandaatti valita vain parhaat käytännöt, riippumatta kilpailevien tuottajaorganisaatioiden omista intresseistä?

Suomalaisten edun mukainen hallitus

  • Säätäisi kunnille tehokkaan menorajoitteen. Eduskunnan pitää tavalla tai toisella voida hillitä kunnallisverojen kiristymistä esimerkiksi voimakkailla sanktioilla valtionosuusjärjestelmässä.
  • Antaisi sote-alueille vapauden järjestää palvelut kokonaisuuden kannalta parhaalla tavalla. Jos palvelujen hankintaa on tarpeen keskittää tai vaihtaa tuottajaa, sen tulisi olla mahdollista kuntien ja kuntayhtymien tavoitteista riippumatta.
  • Asettaisi sote-alueiden rahoituksen parhaiden käytäntöjen mukaiselle tasolle siten, että kaikkien alueiden olisi nopeasti hyödynnettävä tehokkaimmat toimintamallit. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tuore tutkimus arvioi, että julkisen tuotannon parhaiden käytäntöjen avulla sote-kuluissa voitaisiin säästää 1,8–2,6 miljardia euroa vuodessa eli noin 10 %.