Reaktiiviset toimintamallit: Vaatimuksiin reagoija ja Vastuullinen raportoija

Tulosta

Reaktiivisissa toimintamalleissa vastataan lainsäädännön, vallitsevien normien ja sidosryhmien vaatimuksiin ja odotuksiin.

Vaatimuksiin reagoija

Vastuullisuudessaan kapean fokuksen reaktiivista toimijaa kutsumme nimellä Vaatimuksiin reagoija. Vastuullisuus ei ole keskeisessä roolissa yrityksen liiketoimintastrategiassa, mutta yritys haluaa vastata sidosryhmien odotuksiin ja toimia oikein. Vastuullisuudella voi olla liiketoiminnalle välinearvoa. Vastuu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus voidaan esimerkiksi ’ulkoistaa’ lahjoitusten tai sponsoroinnin kautta järjestöille ja muille yrityksen ulkopuolisille toimijoille.  Tyypillinen esimerkki voisi olla paikallinen pk-yrittäjä, joka toteuttaa yhteiskuntavastuuta siten, että tukee paikallista juniorijalkapalloseuraa. Lisäksi yritys keskittyy oman liiketoiminnan kannalta olennaisten ympäristöasioiden hoitamiseen ja niihin liittyvän lainsäädännön huolelliseen noudattamiseen. Paikallinen yrittäjä arvostaa työntekijöitään ja kouluttaa heitä mahdollisimman paljon ja jopa kannustaa vapaaehtoistyöhön. Yhteiskuntavastuusta raportointi sen sijaan rajoittuu lain minimivaatimuksiin.

 

 

 

Vastuullinen raportoija

Laajan fokuksen reaktiivista toimijaa kutsumme Vastuulliseksi raportoijaksi. Vastuullinen raportoija tuntee paikalliset ja kansainväliset normit. Yritys toteuttaa vastuullisuutta varsin laajojen kansainvälisten normien mukaan ja raportoi toiminnastaan niiden mukaisesti.  Vastuullisuus täydentää olemassa olevia bisnesmalleja ja vaikutuksista raportoidaan esimerkiksi osana laatujärjestelmiä. Yritykset voivat myös raportoida niin kutsutun kolmoistilinpäätöksen (talous-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset) periaatteiden mukaisesti.

Reaktiivisissa toimintamalleissa ohjeet ja raamitukset tulevat ulkoa ja niihin pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Usein raportointi on delegoitu viestintäosastolle, osana muuta vuosittaista raportointia. Mahdollista kilpailuetua syntyy aktiivisen viestinnän ja maineenhallinnan kautta.

Tällainen compliance (määräysten-/ ohjeidenmukaisuus) -vetoinen raportointi on Suomessakin vallitseva lähestymistapa. Siitä on kirjallisuutta ja hyviä ohjeistuksia varsin paljon (kts. linkit ja kirjallisuuskatsaus).

Hyvä esimerkki kansainvälisistä raportointistandardeista on Global Reporting Initiative (GRI).[1] GRI ei itsessään arvioi/auditoi, vaan se on malli, jolla varmistetaan vertailukelpoisuus ja yhtenäinen arviointi. Se on myös jatkuvasti kehittyvä ’prosessi’ ja osittain siksi niin suosittu. Pääasiassa sijoittajille suunnattuja mittaristoja tuottavat mm. MSCI ja Sustainability Accounting Standards Board (SASB).[2]

[1] Global Reporting Initiative https://www.globalreporting.org

[2] MSCI indeksit https://www.msci.com/esg-indexes ja Sustainability Accounting Standards Board (SASB) www.sasb.org

 


Testaa EK:n Vastuullisuusbottia