Ulla Heinonen: Jäänmurtajakaupat osoittavat osaamisverkostojen voiman

Suomen silmät avautuivat, kun jäänmurtajakauppojen kerrottiin vauhdittavan 1200 alihankkijaa mukaan kasvuun ja vientiin. Nyt on syytä tunnistaa, millä muilla aloilla voimme saada laajat toimitusketjut yhdessä menestymään. Esimerkiksi datakeskukset pitää nähdä vastaavalla tavalla ensimmäisenä askeleena kohti korkean arvon verkostotaloutta, kirjoitamme Kauppalehdessä 6.11.2025.

Suomen saamien historiallisten jäänmurtajatilausten yhteydessä on korostettu osaamisemme verkostoulottuvuutta: Suomen valttina on 1 200 yrityksen toimitusketju, joka pystyy tarjoamaan monialaista erikoisosaamista luotettavasti ja nopealla aikataululla.

Verkoston ansiosta Suomen jäänmurtajatarjooma on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, mutta myös hyödyt heijastuvat laajasti eri toimialoille ja maakuntiin. Mukana on runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka saavat nyt mahdollisuuden kasvaa, kehittää tarjoomaa ja kansainvälistyä kärkiyritysten kumppaneina.

Verkostot ovat myös vastaus viime päivinä esitettyyn huoleen siitä, kuinka estämme suomalaisen jäänmurto-osaamisen valumisen Atlantin taa. Korkea osaaminen ja TKI-kyvykkyys on vahvasti ankkuroitu Suomeen, kun se on hajautetusti satojen täällä toimivien yritysten käsissä. Tällainen ekosysteemi ei ole edes yrityskaupoin napattavissa, vaan sitä voidaan päinvastoin laajentaa ja juurruttaa entistä paremmin Suomeen.

Toki amerikkalaisten ääneen lausuttu ja ymmärrettävä intressi on päästä oppimaan Suomen jäänmurto-osaamisesta. Vastaavasti suomalaiset toivottavasti pystyvät ammentamaan amerikkalaisilta bisneskumppaneilta paljon sellaista, mikä nostaa omaa kilpailukykyämme entisestään.

Mikä on jäänmurtajakauppojen viesti Suomen laajempaan talouskeskusteluun ja muille toimialoille? Johtopäätös on kirkas: Suomen kannattaa tarttua entistä aktiivisemmin verkostotalouden mahdollisuuksiin ja luoda osaamiskeskittymiin perustuvaa kilpailuylivoimaa.

Väitän, että vastaavia satojen yritysten toimitusketjuja meidän on mahdollista rakentaa myös datakeskusten, vedyntuotannon ja muun puhtaan teknologian ympärille.

Näille kaikille on yhteistä arvoketjujen logiikka. Esimerkiksi fyysiset jäänmurtajat ovat välttämätön alusta, jonka päälle laajempi toiminnallisuus rakentuu ja lisäarvo syntyy. Siihen tarvitaan monialaisesti moottori- ja sähkötekniikkaa, navigointilaitteistoja, it-ohjelmistoja, insinöörisuunnittelua, logistiikkaa ja muita palveluita tarjoavia toimitusketjuja. Pelkän alihankinnan sijaan puhutaan liiketoiminnan aidosta yhteiskehittämisestä.

Sama logiikka pätee datakeskuksiin. Liian usein näemme vain konesalien seinät, kun todellisuudessa datakeskukset muodostavat digitaalisen infran kokonaiselle tekoälytulevaisuudelle ja uusille resurssitehokkuuden ja tuottavuuden innovaatioille.

Hahmotetaan siis metsä puilta: yksittäisten yritysten ja investointihankkeiden rinnalla Suomen kannattaa tavoitella laajoja, mahdollisimman korkean arvon jalostusketjuja jäänmurtajavalmistuksen tapaan. Tällaiset maailmanluokan ekosysteemit erottuvat kirkkaan majakan lailla aina Atlantin tuolle puolen ja Valkoiseen taloon asti. Hyödyt heijastuvat laajasti Suomen kansantalouteen pk-sektoriamme myöten.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 6.11.2025.