Suhdannebarometri: Yritysten suhdanneodotukset edelleen mollivoittoisia

EK:n tammikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten arviot suhdannetilanteesta ovat säilyneet yhä kriisiaikojen tasolla. Sen sijaan yritysten suhdanneodotukset ovat nousseet viime syksystä, mutta ovat yhä selvästi alarekisterissä. Talouden laskusuhdanne koettelee erityisesti rakentamista sekä teollisuutta. Palvelualat ovat puolestaan kannatelleet taloutta ja etenkin työllisyyttä viime kuukausien aikana.

”Tuoreet tiedot vahvistavat sitä kuvaa, että alkuvuodesta tulee hyvin hankala. Lähikuukausien aikana työllisyys vähenee ja yritysten kannattavuus heikkenee, kun kysyntää ei ole. Positiivista kuitenkin on, että tuotannon ei odoteta supistuvan. Onneksi suhdannenäkymät viittaavat myös siihen, että loppuvuodesta tilanne voi lähteä korjaantumaan”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Rakennus- ja teollisuusyritysten tuotanto on vähentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat synkät. Ainoastaan palvelualoilla myyntikehitys on pitänyt yhä pintansa. Valmiiden myymättömien asuntojen varastot ovat korkealla tasolla ja teollisuuden tilauskirjojen ohentuminen heittävät ison varjon näiden päätoimialojen kehitykseen.

”Päätoimialoista rakentaminen painii syvimmissä ongelmissa. Uudisasuntorakentamisen tilanne on viimeksi ollut yhtä huono 1940-luvulla. Kasvanut tarjonta ja nopeasti kohonneet korot ovat vähentäneet uudisasuntojen kysyntää. Nopea korkojen nousu heijastuu myös muilla toimialoilla investointeihin ja varastoihin. Yritykset vähentävät varastojaan, koska sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus on noussut. Samalla investointejakin tietysti harkitaan entistä tarkemmin”, Pakarinen jatkaa.

Suurin este kasvulle on yhä riittämätön kysyntä. Jopa 51 % vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteekseen riittämättömän kysynnän. Teollisuudessa tilauskannat ovat pudonneet selvästi alle normaalina pidetyn tason, mikä heijastuu suoraan tuotantoon. Rakentamisen ja teollisuuden hyytyminen vaikeuttaa investointien käynnistymistä, millä on väistämättä pitkän aikavälin vaikutuksia Suomen talouskehitykseen.

”Vaikeutunut suhdannetilanne iskee entisestään lovea yritysten kannattavuuteen. Tämä on näkynyt jo kasvaneina konkursseina. Henkilöstömäärät tulevat vähenemään kaikilla päätoimialoilla. Samalla työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet nopeasti”, Pakarinen toteaa.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa. EK tiedusteli yrityksiltä tammikuussa 2024 arvioita suhdannekehityksestä vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Tiedusteluun vastasi 1 256 yritystä, joilla on Suomessa noin 280 000 työntekijää.

Suhdannebarometri, tammikuu 2024

EK:n Suhdannebarometri: Palveluissa ja rakentamisessa odotetaan maltillista nousua

EK kysyi yrityksiltä heinäkuussa, miten ne arvioivat suhdannekehitystään vuoden 2016 jälkipuoliskolla. Tiedustelu koskee Suomessa tapahtuvaa toimintaa.

Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten suhdanteissa ei ole tapahtunut elpymistä vuoden alkupuolella, ja nykytilanne on keskimääräistä heikompi. Tuotannon ei juuri ennusteta kasvavan loppuvuonna, ja henkilöstön määrä vähenisi yhä hieman. Kannattavuusennusteissa on huomattavan suurta hajontaa yritysten välillä.

Myös palveluyritysten suhdannetilanne on parantunut hieman, mutta se on vielä alle keskimääräisen. Loppuvuodelle ennustetaan loivaa suhdannenousua, ja myynnin arvioidaan kasvavan kohtalaisesti. Rakentamisen suhdanteet ovat kohentuneet edellisen tiedustelun myönteisten odotusten mukaisesti. Nykytilannetta kuvataan jo vähän keskimääräistä vahvemmaksi, ja loppuvuodelle ennustetaan yhä kohenevia suhdanteita.

 Teollisuuden näkymät edelleen pehmeät

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku painui heinäkuussa lukemaan -5 (huhtikuussa +4). Heinäkuussa 10 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi markkinatilanteen vahvistuvan loppuvuonna, kun taas pehmeneviä suhdanteita ennusti 15 prosenttia.

Rakentamisessa suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa lukemassa +16 (huhtikuussa +28). Paranevaa kehitystä loppuvuodelle ennusti 21 % ja suhdannelaskua 5 % vastaajista.

Palveluyritysten suhdannenäkymät jatkoivat pientä kohentumista. Niiden uusin saldoluku on +8 (huhtikuussa +4). Heinäkuun tiedustelussa 16 prosenttia palveluyrityksistä odotti suhdannenousua ja 8 % heikkenevää kehitystä vuoden 2016 jälkipuoliskolle.

Palveluihin ja rakentamiseen kohtalaista kasvua loppuvuodelle

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä notkahti aavistuksen alkukesällä. Lähikuukausina määrän odotetaan pysyvän vakaana. Tilauskanta on parantunut aavistuksen, mutta se on yhä selvästi alle normaalin. Rakentamisessa uusien tilausten määrä pysyi alkukesällä lähes ennallaan, mutta lähikuukausina määrän arvioidaan kasvavan. Tilauskanta on vahvistunut jo lähelle tavanomaista tasoa.

Teollisuudessa valmiiden tuotteiden varastot sekä rakentamisessa myymättömien asuntojen määrä ovat lähellä keskimääräistä.

Teollisuudessa tuotannon määrä kasvoi aavistuksen alkukesällä. Seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla tuotannon ennustetaan jopa vähän laskevan, kun taas viimeiselle neljännekselle on varovaisia kasvuodotuksia.

Rakentamisessa tuotanto on kasvanut alkukesän aikana jonkin verran. Tasaisen kasvun ennustetaan jatkuvan koko loppuvuoden ajan. Palvelualoilla myynti kasvaa nyt kohtalaisesti, ja samankaltaisen tahdin ennustetaan jatkuvan alkusyksyllä. Vuoden lopulle enteillään vielä myynnin pientä kiihtymistä.

Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste on kohennuksesta huolimatta melko matala. Heinäkuussa kapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 70 prosentilla vastaajista (huhtikuussa 56 %).

Kannattavuusodotuksissa suurta hajontaa yritysten välillä

Työvoiman määrä on pysynyt teollisuudessa alkukesällä lähes ennallaan, mutta lähikuukausille ennustetaan pientä vähennystä. Rakentamisessakaan henkilöstömäärä ei juuri muuttunut. Syksyllä sen arvioidaan kuitenkin kasvavan hieman, kun tilannetta tarkastellaan kausitasoitetuilla luvuilla. Palvelualojen henkilöstö on kasvanut aavistuksen. Alkusyksyllä henkilöstömäärän ei ennusteta muuttuvan.

Teollisuudessa myyntihintojen odotetaan laskevan loivasti. Rakentamisessa hinnat kohoaisivat, kun taas palveluissa ne pysyisivät vakaina. Kustannusten odotetaan laskevan teollisuudessa lievästi. Sen sijaan rakentamisessa ja palveluissa kustannukset nousisivat loivasti. Teollisuusyritykset arvioivat kannattavuuden pysyvän keskimäärin ennallaan. Odotuksissa on kuitenkin huomattavan suurta hajontaa. Rakentamisessa ja palveluissa kannattavuus kohenisi loivasti.

Kysyntä piristynyt aavistuksen

Kysynnän kuvataan piristyneen hieman, mutta vaatimaton kysyntä on kokonaisuutena merkittävin toiminnan este. Kysyntää kuvasi heikoksi 27 % teollisuuden, 25 % rakennusalan ja 31 % palvelualojen vastaajista. Rekrytointivaikeudet ovat yleistyneet erityisesti rakentamisessa, jossa ne nousivat jo suurimmaksi toiminnan esteeksi (34 % yrityksistä). Palvelualoilla (18 %) ja erityisesti teollisuudessa (7 %) ne olivat lievempiä. Rahoitusvaikeuksia kuvattiin sekä teollisuudessa ja palveluissa varsin vähäisiksi, mutta rakentamisessa niistä raportoi 12 prosenttia vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Heinäkuussa 2016 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 167 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 290 000 henkilöä.

Viikon kysymys: Mikä on EK:n suhdannebarometri?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Protected: Suhdannebarometri – huhtikuu 2024

This content is password protected. To view it please enter your password below:

EK:n suhdannebarometri: Ei merkittävää elpymistä näkyvissä

Alkuvuonna myös palvelualojen myynnin kasvu pysähtyi nopeasti. Henkilöstö supistui kaikilla päätoimialoilla. Tämänhetkistä suhdannetilannetta luonnehditaan kaikilla päätoimialoilla selvästi keskimääräistä heikommaksi.

Suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat hieman parantuneet. Merkittävää elpymistä ei kuitenkaan odoteta, ja useilla aloilla suhdanteiden ennustetaan yhä heikkenevän jonkin verran.

Teollisuudessa odotetaan tuotannon kasvavan aavistuksen lähikuukausien aikana. Rakentamisessa tuotantomäärät laskisivat edelleen. Palvelualojen myynti palaisi loivaan nousuun. Työvoiman määrän odotetaan vähenevän edelleen kaikilla kolmella päätoimialalla.

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa tasolla +1
(tammikuussa -13). Huhtikuussa 14 prosenttia vastaajista odotti suhdanteiden vahvistuvan loppukeväällä ja tulevana kesänä. Synkkenevää kehitystä ennusti puolestaan 13 % yrityksistä.

Rakentamisen suhdannenäkymät olivat huhtikuussa lukemassa -25 (tammikuussa -37). Paranevia suhdanteita ennusti nyt 14 % toimialasta, heikennystä enteili puolestaan 39 %.

Palveluyritysten suhdannenäkymät kohosivat huhtikuussa -10 pisteeseen (tammikuussa -18). Suhdanteiden arvioi vahvistuvan 8 % yrityksistä, ja 18 % uskoi niiden heikkenemiseen.

Tilauskehitys ollut laskevaa – korkeintaan hyvin hidasta tuotannon kasvua lähikuukausiksi

Teollisuuden vastaajayritysten saamien uusien tilausten määrä laski jonkin verran kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rakentamisessakin tilaukset vähenivät. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilauskanta pysyi lähes ennallaan, mutta sen taso on selvästi keskimääräistä matalampi. Valmistuotevarastot pysyivät teollisuudessa lähellä keskimääräistä. Samoin rakentamisessa myymättömien asuntojen määrää kuvattiin normaaliksi.

Teollisuusyritykset odottavat tilausten määrän olevan lähikuukausina samalla tasolla kuin tammi–maaliskuussa, kun taas rakentamisessa tilausten määrä laskisi edelleen jonkin verran.

Teollisuudessa tuotanto supistui hieman ensimmäisellä neljänneksellä. Kehitys oli heikompaa kuin kolme kuukautta sitten arvioitiin. Lähikuukausille on kuitenkin odotuksia tuotannon kääntymisestä hyvin loivaan nousuun, jonka arvioidaan jatkuvan loppukesälläkin. Rakentamisen tuotanto väheni odotetusti tammi–maaliskuussa, ja laskun arvioidaan jatkuvan myös seuraavien kuukausien ajan.

Palvelualojen myynnin kasvu päättyi ensimmäisellä neljänneksellä. Kehitys oli heikompaa kuin kolme kuukautta sitten odotettiin. Lähikuukausina myynnin ennustetaan kuitenkin kääntyvän hitaaseen kasvuun.

Teollisuusyritysten kapasiteetin käyttöaste pysyi edelleen huomattavan matalana. Nyt 46 prosentilla teollisuusyrityksistä oli vapaata kapasiteettia (tammikuussa myös 46 %).

Työllisyys jatkaa heikkenemistä

Suhdannebarometrin vastaajayritysten henkilöstökehitys on ollut varsin heikkoa tammi–maaliskuussa. Työvoiman määrä väheni kaikilla kolmella päätoimialalla.

Henkilöstöodotukset seuraavalle kolmen kuukauden jaksolle ovat myös vaisut. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä vähenisi alkuvuoden tapaan, ja palvelualoilla vähennys voisi jopa nopeutua.

Myyntihinnat olivat teollisuudessa melko vakaat, ja rakentamisessa ne laskivat. Palveluissa sen sijaan hinnat kohosivat, ja niiden nousu nopeutui jonkin verran. Toisaalta palvelualoilla myös kustannukset kohosivat voimakkaasti. Teollisuudessa ja rakentamisessa kustannusten nousu päättyi.

Teollisuusyritykset eivät odota hintatasoon merkittäviä muutoksia lähiaikoina, mutta rakentamisessa hintojen lasku jatkuisi. Palvelualoilla hintojen nousu hidastuisi jonkin verran alkuvuoteen verrattuna. Kustannusten voimakas nousupaine jatkuisi palveluyrityksissä. Teollisuudessa kustannukset pysyisivät alkuvuoden tasolla, ja rakentamisessa ne kohoaisivat vähän.

Kannattavuus oli teollisuudessa ja rakentamisessa samalla tasolla kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Palveluissa kannattavuus heikkeni hieman. Teollisuudessa kannattavuus pysyisi ennallaan myös lähikuukausina, rakentamisessa se kääntyisi loivaan laskuun. Palveluissa kannattavuuden odotetaan olevan melko vakaa.

Riittämätön kysyntä on kaikilla päätoimialoilla selvästi yleisin toiminnan este. Teollisuudessa 47 prosenttia ja rakentamisessa 44 % yrityksistä kuvasi kysyntää vaisuksi. Palveluissa vastaava luku oli 35 %. Rekrytointivaikeudet olivat kokonaisuutena melko vähäisiä. Rakentamisessa niitä oli 12 prosentilla yrityksistä, palvelualoilla 9 prosentilla ja teollisuudessa vain 4 prosentilla.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Huhtikuussa 2013 tehtyyn tiedusteluun vastasi 984 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 261 000 henkilöä.

Lisätietoja: Penna Urrila puh. 09 4202 2606 tai 040 570 7860

 

EK:n Suhdannebarometri: Heikko suhdannevaihe jatkuu vuoden 2014 alkupuolella

Varovaisia odotuksia tuotannon kasvusta – työvoima vähenee yhä

Suomalaisten yritysten suhdannekuva pysyi heikkona viime vuoden lopulla, eikä odotuksissa ole mainittavaa käännettä kuluvan vuoden alkupuolella. Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen. Myös tilauskanta on useimmilla yrityksillä niukka, ja kapasiteettia on paljon vapaana.

Myönteisenä signaalina voidaan pitää kuitenkin sitä, että teollisuusyritykset odottavat tuotannon kasvavan aavistuksen lähikuukausina ja loppukevään aikana kasvun odotetaan hieman nopeutuvan. Myös palveluissa myynnin arvioidaan kasvavan loivasti. Henkilöstön määrä on kuitenkin laskusuunnassa.

Suhdannekuvalle on leimaa antavaa myös se, että yritysten tilanteet vaihtelevat varsin paljon. Hajonta yritysten välillä on kasvanut.

Yleiset suhdanneodotukset edelleen melko vaatimattomat

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina mittaava saldoluku oli tammikuussa -7 (lokakuussa -8). Tammikuussa 15 % teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden vahvistumista kuluvan vuoden alkupuolella, 23 % puolestaan ennusti synkkenevää.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -16 (lokakuussa -25). Käännettä parempaan ennusti vain kahdeksan prosenttia rakennusyrityksistä. Heikkenevää kehitystä ennusti 24 % vastaajista.

Palvelualojen yrityksillä suhdanneodotusten saldoluku nousi lukemaan -2 (lokakuussa -14). Uusimmassa tiedustelussa 13 % vastaajista arvioi tilanteen kirkastuvan vuoden alkupuoliskolla, ja 15 % odotti entistä heikompia suhdanteita.

Teollisuudessa uusien tilausten lasku pysähtyi viime vuoden lopulla. Rakentamisen tilauskehitys oli edelleen heikkoa, ja tilaukset vähenivät edellisestä neljänneksestä. Sekä teollisuuden että rakentamisen tilauskanta on kuitenkin selvästi tavanomaista matalammalla tasolla. Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot pysyivät ennallaan, hieman tavanomaista korkeammalla tasolla. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä sen sijaan kasvoi aiemmasta.

Tuotanto kasvaisi vain aavistuksen lähikuukausina

Teollisuudessa tuotanto kasvoi aavistuksen loka–joulukuussa. Toteutunut kehitys vastasi kolmen kuukauden takaisia odotuksia. Hyvin loivan kasvun ennustetaan jatkuvan ensimmäisellä neljänneksellä, kun taas loppukeväälle on odotuksia hieman ripeämmästä kasvusta. Rakennusyritysten tuotantomäärät laskivat loppuvuonna. Lähikuukausina niiden odotetaan pysyvän likimain ennallaan. Palvelualojen myynti ei kasvanut loppuvuonna. Lähikuukausille on odotuksia hyvin hitaasta kasvusta, mutta arviot toisesta neljänneksestä ovat vähän toiveikkaammat – kasvun ennustetaan nopeutuvan loppukeväällä.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste on kohentunut hiukan, mutta se on vielä huomattavan heikko. Uusimmassa tiedustelussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä vain 53 prosentilla vastaajista (lokakuussa 48 %).

Henkilöstön määrä loivassa laskussa

Suomalaisyritysten henkilöstökehitys jatkui vaisuna viime vuoden lopulla. Työvoima väheni rakentamisen ja palvelualojen vastaajayrityksissä. Teollisuudessa kehitys oli hieman odotuksia parempaa, ja henkilöstön määrä pysyi likimain ennallaan.

Odotukset lähikuukausille ovat edelleen varovaiset. Palveluissa työvoima pysyisi loppuvuoden tasolla, mutta rakentamisessa vähennys jatkuisi. Teollisuudessa henkilöstömäärä kääntyisi uudelleen loivaan laskuun.

Teollisuudessa myyntihinnat eivät juuri muuttuneet viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja myös palveluissa hintojen muutokset jäivät vähäisiksi. Sen sijaan rakentamisessa myyntihinnat taittuivat laskuun. Teollisuuden kustannukset pysyivät likimain edellisen neljänneksen tasolla, ja rakentamisessa kustannukset nousu pysähtyi. Palveluyritysten kustannustaso jatkoi kohtalaista nousua.

Teollisuusyritykset odottavat vakaan hintakehityksen jatkuvan. Rakentamisessa hinnat laskisivat edelleen hieman. Palveluissa hintataso kohoaisi ensimmäisellä neljänneksellä jonkin verran. Kustannukset pysyisivät teollisuudessa vakaina, kun taas rakentamisessa ja palveluissa ne kohoaisivat jonkin verran.

Teollisuudessa kannattavuus pysyi loka–joulukuussa vakaana, kun taas rakentamisessa ja palveluissa se heikkeni hieman. Teollisuus odottaa kannattavuutensa paranevan hieman alkuvuonna. Palveluissa kannattavuus pysyisi nykytasolla, rakentamisessa se heikkenisi.

Riittämätön kysyntä arvioidaan edelleen yleisimmäksi toiminnan kasvun esteeksi. Teollisuudessa 47 % ja palveluissa 37 % vastaajista koki kysyntänsä heikoksi. Rakentamisessa sama tilanne oli peräti 69 prosentilla vastaajista. Rekrytointivaikeudet ovat valtaosin melko vähäisiä. Niitä on kymmenellä prosentilla palvelualojen yrityksistä. Rakentamisessa kuusi prosenttia ja teollisuudessa vain kaksi prosenttia vastaajista koki rekrytoinnin ongelmalliseksi.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2014 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 171 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 270 000 henkilöä.

http://youtu.be/pW_BP42Y0bg

 

EK:n Suhdannebarometri: Alkuvuoden 2015 suhdanteista ennustetaan vaisuja

Teollisuuden näkymät toipuneet vähän – tilauksiin odotetaan pientä kasvua

EK:n tammikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset odottavat hieman aiempaa enemmän uusia tilauksia. Tämä kasvattaisi teollisuustuotantoa loivasti seuraavan puolen vuoden ajan. Teollisuuden tilauskanta on kuitenkin yhä keskimääräistä niukempi. Palveluiden myynnin ennustetaan laskevan jonkin verran, mutta vaihtelu eri palvelualojen välillä on suurta.

Tämänhetkinen suhdannetilanne on kaikilla päätoimialoilla alle keskimääräisen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen laajalti.

Erityisesti palvelujen ja rakentamisen suhdannenäkymät yhä miinuksella

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina kuvaava saldoluku koheni tammikuussa lukemaan -4 (lokakuussa -13). Tammikuussa 11 % teollisuusyrityksistä arvioi suhdanteiden vahvistuvan alkuvuonna 2015, kun taas 15 % ennusti tilanteen heikkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa -21 (lokakuussa -26). Paranevia suhdanteita odotti nyt 12 prosenttia vastaajista, ja 33 % ennusti heikennystä alkuvuoden aikana.

Palvelualojen yrityksillä suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa tasolla -12 (lokakuussa -18). Uusimmassa tiedustelussa 14 prosenttia palvelualojen yrityksistä odotti tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Heikennystä enteili 26 % vastaajista.

Uudet tilaukset nostavat teollisuustuotantoa loivasti – palvelujen ja rakentamisen tilanne heikompi

Teollisuudessa saatiin viime vuoden lopulla yhtä paljon uusia tilauksia kuin edellisellä neljänneksellä. Tilausten määrän arvioidaan kasvavan loivasti lähikuukausina. Rakentamisessa tilausten määrään ei odoteta suuria muutoksia. Teollisuusyritysten tilauskanta pysyi lähes ennallaan, ja se on selvästi tavanomaista niukempi. Rakentamisessa tilauskanta heikkeni edelleen, ja sen taso on matala.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä keskimääräistä tasoa. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä oli varsin suuri, mutta se ei enää kasvanut edelliseen tiedusteluun verrattuna.

Teollisuudessa tuotannon määrä ei juuri muuttunut loka–joulukuussa, mutta sen ennustetaan kasvavan jonkin verran koko vuoden 2015 alkupuoliskon. Rakentamisessa tuotannon volyymi on pysynyt melko vakaana, eikä siihen ennusteta suuria muutoksia lähikuukausina. Palveluiden myyntikehityksestä odotetaan varsin heikkoa, sillä viime vuonna alkaneen myynnin laskun ennustetaan jatkuvan. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on melko suurta.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste koheni hieman, mutta se jäi silti alle keskimääräisen tason. Tammikuussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 65 prosentilla vastaajista (lokakuussa 58 %).

Henkilöstön määrä vähenee lähikuukausina

Työvoiman määrä laski loppuvuonna kaikilla kolmella päätoimialalla, voimakkaimmin rakentamisessa ja palveluissa. Henkilöstöodotukset ovat edelleen vaatimattomat, sillä työvoiman määrän arvioidaan jatkavan laskussa myös lopputalven ja alkukevään ajan.

Myyntihintojen arvioidaan jatkavan laskua lähikuukausina kaikilla päätoimialoilla, voimakkaimmin rakentamisessa. Kustannusten arvioidaan kohoavan hieman rakentamisessa ja palvelualoilla, kun taas teollisuudessa kustannuskehitys olisi vakaata.

Kannattavuus laskussa rakentamisessa ja palveluissa

Teollisuusyritysten kannattavuus parani vähän viime vuoden lopulla, mutta lähikuukausina sen ei ennusteta muuttuvan. Rakentamisessa ja palvelualoilla kannattavuuden arvioidaan heikkenevän hieman lähikuukausina.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 47 % teollisuusyrityksistä, 60 % rakennusalasta ja 47 % palvelutoimialoista. Rekrytointivaikeudet ovat varsin vähäisiä, rakentamista ja eräitä palvelualoja lukuun ottamatta. Rahoitusvaikeudet olivat puolestaan yleisimpiä rakentamisessa, jossa niistä kärsi seitsemän prosenttia vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Tammikuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 387 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.

 

http://youtu.be/ri9BYbFkvF8

 

 

EK:n Suhdannebarometri: Selvää suhdannekäännettä joudutaan vielä odottamaan

Näkymät vähän parantuneet, mutta lähikuukausien tuotantoarviot vaisut

EK:n huhtikuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset ovat varsin varovaisia lähikuukausia koskevissa tilaus- ja tuotantoarvioissaan. Loppukesälle ja syksylle on kuitenkin maltillisia kasvuodotuksia. Palveluiden myynti on kehittynyt heikosti, mutta sen laskun ennustetaan päättyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana. Myös palvelualoilla on varovaisia kasvuodotuksia kolmannelle vuosineljännekselle.

Tämänhetkinen tilanne on kaikilla päätoimialoilla tavanomaista heikompi, ja sen kuvataan parantuneen alkuvuonna vain aavistuksen. Henkilöstön määrä vähenee edelleen kaikilla päätoimialoilla.

Suhdannenäkymissä pientä parannusta – selkeää nousukäännettä ei silti näkyvissä

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä lähikuukausina kuvaava saldoluku vahvistui huhtikuussa tasolle +3 (tammikuussa -4). Uusimmassa tiedustelussa 13 % teollisuusyrityksistä ennusti suhdanteiden vahvistuvan seuraavan puolen vuoden aikana, kun taas 10 % arvioi suhdannekuvan synkkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa -4 (tammikuussa -21). Suhdannenousua ennusti 13 % ja heikkenevää kehitystä 17 % vastaajayrityksistä.

Palvelualojen yritysten suhdannenäkymät nousivat lukemaan +1 (tammikuussa -12). Huhtikuun tiedustelussa 18 prosenttia palvelualojen vastaajista ennusti tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana, ja laskusuuntaa odotti 17 % yrityskentästä.

Lähikuukausien tuotanto-odotukset vaisuja, syksylle hieman parempia arvioita

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä jäi tammi–maaliskuussa hieman pienemmäksi kuin viime vuoden lopulla. Lähikuukausille ennustetaan melko vakaata tilauskertymää. Rakentamisessa tilausten määrän laskun ennustetaan myös päättyvän loppukeväällä. Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tilauskannan taso on edelleen jonkin verran normaalitason alapuolella.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä tavanomaista. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä on hieman laskenut, mutta yhä varsin korkea. Teollisuudessa tuotannon määrä pysyi ennallaan tammi–maaliskuussa. Lähikuukausista ennustetaan vaisuja, sillä tuotantomäärät voisivat jopa laskea vähän. Sen sijaan loppukesälle ja syksylle on kohtalaisia kasvuodotuksia. Rakentamisessa tuotannon volyymi on pysynyt melko vakaana, eikä siinä odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Palveluiden myynti on myös ollut laskussa. Laskun arvioidaan kuitenkin päättyvän lähikuukausina, ja kolmannelle neljännekselle on jonkin verran kasvuodotuksia. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on melko suurta.

Teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste on edelleen pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Huhtikuussa tuotantokapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 62 prosentilla vastaajista (tammikuussa 65 %).

Henkilöstön määrä on yhä yleisesti laskussa

Työvoiman määrä laski tammi–maaliskuussa kaikilla kolmella päätoimialalla. Työvoiman määrän vähennyksen ennustetaan jatkuvan myös loppukevään ja alkukesän aikana.

Myyntihintojen laskun odotetaan päättyvän lähikuukausina sekä teollisuudessa että palvelualoilla. Rakentamisessa hintojen lasku jatkuisi. Kustannuskehityksen ennustetaan olevan maltillista: teollisuuden ja rakentamisen kustannukset alenisivat hieman, ja palvelualoilla niiden nousu jäisi melko hitaaksi.

Kannattavuus pysyisi melko vakaana

Teollisuusyritysten kannattavuus on pysynyt melko vakaana, eikä sen odoteta juuri muuttuvan lähikuukausinakaan. Rakentamisessakin kannattavuus säilyisi nykytasolla, kun taas palvelualoilla sen loiva lasku jatkuisi lähikuukaudet.

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 42 % teollisuusyrityksistä, 57 % rakennusalasta ja 41 % palvelutoimialoista. Rekrytointivaikeudet ovat vähäisiä osaa palvelualoja lukuun ottamatta. Rahoitusvaikeudet olivat puolestaan yleistyneet rakentamisessa. Siellä ne koettiin ongelmaksi 15 prosentissa vastaajayrityksiä.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Huhtikuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 386 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 280 000 henkilöä.

EK:n suhdannebarometri: Suhdanteiden elpymistä joudutaan vielä odottamaan

Suomalaisyritysten lähiaikojen odotukset ovat edelleen melko vaatimattomat. Ainoastaan rakentamisessa odotetaan pientä parannusta suhdanteisiin vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Teollisuudessa ja palvelualoilla vaisu suhdannevaihe jatkuu.

EK:n heinäkuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritykset eivät arvioi tuotantonsa kasvavan lähikuukausien aikana. Vasta aivan loppuvuodelle on odotuksia loivasta tuotannon lisäyksestä. Myös palveluyritysten mukaan myynnin kasvu jäisi hitaaksi vuoden jälkipuoliskolla. Rakentamisen näkymät ovat jonkin verran kirkastuneet, mutta tilausten ja tuotannon kasvu jäisi rakennusalallakin korkeintaan kohtalaiseksi.

Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvataan kaikilla päätoimialoilla tavanomaista heikommaksi. Henkilöstön määrän ennustetaan alenevan edelleen loivasti teollisuudessa ja palvelualoilla.

Teollisuuden ja palvelujen näkymät pehmeät

Teollisuuden yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku painui heinäkuussa -3 pisteeseen (huhtikuussa +3). Uusimmassa tiedustelussa kahdeksan prosenttia teollisuusyrityksistä ennusti suhdanteiden vahvistuvan vuoden jälkipuoliskolla, ja 11 % arvioi tilanteen heikkenevän.

Rakentamisen suhdannenäkymien saldoluku oli heinäkuussa +10 (huhtikuussa -4). Suhdanteiden paranemista odotti nyt 20 % ja niiden heikkenemistä 10 % rakennusalan vastaajista.

Palvelualojen yritysten suhdannenäkymät liukuivat saldolukuun -5 (huhtikuussa +1). Heinäkuun tiedustelussa 12 prosenttia palvelualojen vastaajista enteili tilanteen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana, kun taas heikkeneviä suhdanteita odotti 17 prosenttia.

Loppuvuodelle vain hyvin hentoa kasvua

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä laski huhti–kesäkuussa aavistuksen. Lähikuukausille tilauksiin ennustetaan pientä piristymistä. Rakentamisessa tilausten määrä kasvoi vähän, ja hitaan kasvun arvioidaan jatkuvan lähikuukausinakin. Teollisuuden tilauskanta on edelleen jonkin verran tavanomaista alempi, kun taas rakentamisessa tilauskannan kuvataan olevan lähellä normaalitasoa.

Teollisuuden valmiiden tuotteiden varastot ovat pysyneet lähellä keskimääräistä tasoa. Rakennusyritysten myymättömien huoneistojen määrä on laskenut edelleen vähän, mutta se on silti hieman yli normaalin.

Teollisuudessa tuotannon määrä aleni loivasti huhti–kesäkuussa. Heikko kehitys vastasi kolme kuukautta sitten esitettyjä arvioita. Tulevalla kolmen kuukauden jaksolla tuotanto pysyisi ennallaan, ja aivan loppuvuodelle on jonkin verran kasvuodotuksia.

Rakentamisessa tuotannon volyymi kääntyi pieneen kasvuun alkukesällä. Kausitasoitetuilla luvuilla mitattujen tuotantomäärien arvioidaan jatkavan nousua myös loppuvuonna.

Palveluiden myynti pysyi toisella neljänneksellä ennallaan. Lähikuukausien aikana palvelujen myynnin arvioidaan kasvavan aavistuksen. Vaihtelu eri palvelualojen välillä on edelleen merkittävää.

Teollisuudella on edelleen paljon hyödyntämätöntä tuotantokapasiteettia. Heinäkuussa kapasiteetti oli kokonaan hyödynnettynä 58 prosentilla vastaajista (huhtikuussa 62 %).

Henkilöstö vielä laskussa

Työvoiman määrä laski huhti–kesäkuussa edelleen kaikilla kolmella päätoimialalla. Voimakkainta lasku oli teollisuudessa. Lähikuukausina työvoiman arvioidaan yhä vähenevän teollisuudessa ja palveluissa. Rakennusyritysten henkilöstön määrä pysyisi ennallaan.

Teollisuudessa myyntihintojen arvioidaan laskevan lievästi. Rakentamisessa ja palvelualoilla hinnat pysyisivät lähellä nykytasoa. Kustannuskehityksen ennustetaan olevan kaikilla päätoimialoilla maltillista eli kustannukset pysyisivät vakaina tai ne kohoaisivat loivasti.

Teollisuusyritysten kannattavuus pysyi alkukesällä vakaana. Lähikuukausina sen odotetaan hieman vahvistuvan. Rakentamisessa kannattavuus säilyisi nykytasolla, kun taas palvelualoilla se laskisi edelleen lievästi.

Kysynnän veto vaimeaa – rekrytointivaikeudet silti yleistyneet rakentamisessa

Riittämätön kysyntä on edelleen selvästi merkittävin toiminnan este. Kysynnän kokee vaisuksi 45 % teollisuusyrityksistä ja samoin 45 % rakennusalasta. Palveluyrityksistä 39 prosenttia arvioi kysyntäänsä heikoksi. Rekrytointivaikeudet ovat selvästi yleistyneet rakentamisessa (29 % vastaajista), muilla toimialoilla ne olivat vähäisiä. Rahoitusvaikeudet olivat myös merkittävimpiä rakentamisessa, jossa ne koki ongelmaksi 9 % vastaajista.

EK:n Suhdannebarometri

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kyselyä on tehty säännöllisesti vuodesta 1966 lähtien. Se on osa Euroopan komission suhdannetiedustelujärjestelmää, jota EU rahoittaa osittain. Heinäkuussa 2015 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 140 yritystä, jotka työllistävät Suomessa runsaat 230 000 henkilöä.

 

Viikon kysymys: Mikä on EK:n Suhdannebarometri ?

EK tekee suhdannetiedustelun koko suomalaiselle elinkeinoelämälle joka kuukausi. Neljä kertaa vuodessa tiedustelu on laajempi Suhdannebarometri, muina kuukausina julkaistaan suppeampi Luottamusindikaattorit-tiedote. EK julkaisee suhdannetietoja neljä kertaa vuodessa myös alueellisesti.

Tällä hetkellä Suhdannebarometriin vastaa säännöllisesti noin 1 400 yritystä, jotka edustavat kaikenkokoisia yrityksiä ja lähes kaikkia yksityisen sektorin toimialoja. Tiedustelun vastausprosentti on korkea (yli 70 %).

Barometrissa yrityksiltä kysytään monenlaisia kysymyksiä yleisestä suhdannetilanteesta, tuotannon ja henkilöstön kehityksestä, tilauskannasta jne. Kysymykset ovat yleensä “rasti ruutuun” -tyyppisiä, ja niistä lasketaan ns. saldoluvut kuvaamaan koko yrityskentän trendejä.

EK:n Suhdannebarometri ja muut suhdannetiedustelut ovat parhaimmillaan suhdanteiden käännepisteiden ennakoinnissa. Niistä saa tyypillisesti informaatiota talouskehityksen käänteistä jopa noin puoli vuotta etukäteen.

EK:n tiedustelut ovat jo yli 20 vuoden ajan olleet osa Euroopan Komission harmonisoitua suhdannetiedustelujärjestelmää. Se tarkoittaa sitä, että EK noudattaa tiedusteluissaan Komission tiukkoja aikataulu- ja laatuvaatimuksia. Vastaavia tiedusteluja tehdään myös muissa EU-maissa, joten tiedot ovat laajalti kansainvälisesti vertailtavia. Eurooppa-tason tietoja hyödyntää muiden mukana myös Euroopan Keskuspankki päättäessään euroalueen rahapolitiikasta.

EK:n suhdannebarometri 2.11.2016

EK:n Suhdannebarometri ennakoinut tulevaisuutta jo 50 vuotta

Tällä hetkellä barometritietoja kertyy kuukausittain ja hyvin kattavasti noin 1200 yritykseltä teollisuudesta, rakentamisesta sekä palveluista. EK tuottaa tiedusteluun perustuvat luottamusindikaattorit kuukausittain, ja laajempi Suhdannebarometri julkaistaan neljä kertaa vuodessa Helsingissä sekä keskimäärin seitsemällä eri paikkakunnalla Suomessa.

– Suhdannebarometri kokoaa yhteen yritysjohdon subjektiiviset käsitykset taloustilanteesta sekä tulevaisuudesta, ja barometrit ovat osoittautuneet yhdeksi parhaista tiedon lähteistä arvioitaessa lähiajan muutossuuntia ja näkymiä. Yritysten arviot ovat yleensä toteutuneet, kertoo EK:n talouspolitiikan johtaja Jussi Mustonen.

– Täysin yllätyksellisiä tapahtumia barometrikään ei ole osannut aavistaa, kuten viimeisen finanssikriisin puhkeamista seurauksineen.

EK:n kyselyt ovat osa EU:n harmonisoituja kyselyjärjestelmiä, joita tehdään samanlaisin, vertailukelpoisin menetelmin kaikissa jäsenmaissa. Barometrillä on vakiintunut asema Suomessa ajankohtaisen ja luotettavan taloustiedon tuottamisessa, ja näitä tietoja käytetään laajasti hyväksi niin yrityskentässä kuin talouspolitiikassa ja tutkimuksessa.

Syntymäpäivän kunniaksi EK järjestää tänään Suhdannebarometrin 50-vuotisjuhlaseminaarin, jossa puhujina ovat Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, ETLAn tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sekä johtaja Jussi Mustonen EK:sta.

 

sb50_400x145

EK:n Suhdannebarometri 2.11.2016