EU hoputtaa uudistamaan rakennuskantaa ja leikkaamaan päästöjä
Rakennukset tuottavat yli kolmanneksen EU:n päästöistä. Komissio on julkaissut 14.10. Renovation Wave -aloitteen, jolla halutaan vauhdittaa rakennusten energiaremontteja ja vähähiilistä rakentamista. EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Karoliina Rasi tiivisti aloitteen pääkohdat.
Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä noin 36 prosenttia. Peräti 75 prosenttia koko rakennuskannasta on energiatehotonta ja vain yksi prosentti rakennuksista peruskorjataan vuosittain. Siksi rakennuskannan uudistaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Taloudellinen mittakaava on massiivinen. Komission mukaan jo yksistään vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää 275 miljardin euron vuosittaisia lisäinvestointeja Euroopan rakennuskannan kunnostamiseen. Summasta 250 miljardia euroa tarvittaisiin yksityisiin rakennuksiin ja loput 75 miljardia julkisiin rakennuksiin.
Mitä Renovation Wave -aloitteella sitten käytännössä ajetaan? Nopeiden päästövähennysten saavuttaminen edellyttää isoja leikkauksia nykyisen rakennuskannan energiankulutukseen. Tämä tarkoittaa energiatehokkuuden parantamista ja vähähiilisempien energiamuotojen käyttöönottoa. Sekä uudisrakentamisessa että kunnostushankkeissa tulisi huomioida kiertotalouden ja digitalisaation mahdollisuudet. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus tulisi huomioida myös kaikissa julkisissa hankinnoissa.
Kunnostusaloitteessa otetaan huomioon jäsenmaiden omat pitkäaikaiset rakennusten kunnostamisstrategiat sekä kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat.
Komissio toivoo, että jäsenmaat liittäisivät rakennusten kunnostussuunnitelmat kansallisiin elvytyssuunnitelmiinsa. Komissio myös laati elpymisrahastojen kansallisten suunnitelmien tueksi seitsemän lippulaivahanketta, joista yksi onkin ”Kunnostaminen – Julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen”. Renovation Wave -aloitetta voitaisiin käyttää edistämään talouden elpymistä luomalla paikallisia työpaikkoja. Pk-yritykset hyötyisivät peruskorjausmarkkinoiden piristymisestä, sillä niiden osuus EU:n rakennusalan toiminnasta on yli 70 prosenttia.
EK:ssa uskomme, että komissio on oikealla asialla, vaikkakin Suomessa rakennukset ovat kohtuullisen energiatehokkaita jo nyt kylmästä ilmastostamme johtuen. Nykyisiä rakennuksia kunnostamalla voidaan Euroopassa saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä. Tässäkin korostamme kuitenkin rahoituksen ja toimenpiteiden tehokasta kohdentamista: varmistetaan, että lopputuloksena todella saadaan vähähiilistä uudistumista, eikä panoksia käytetä olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon.
