Investoinnit

Investoinnit

Investoinneilla tarkoitetaan taloustieteessä tuotannontekijöitä, joiden avulla voidaan tuottaa muita tuotteita tai palveluita. Investointien avulla on mahdollista kasvattaa tulevaisuudessa saatavaa tuotannon määrää tämänhetkisiä resursseja käyttämällä. Investointi edellyttää säästämistä etukäteen tai ulkopuolista pidempiaikaista rahoitusta. Investoinnit ovat tärkeitä, sillä ne uudistavat taloutta ja luovat pohjaa kasvulle.

Sotien jälkeisenä aikana maan infrastruktuuria pyrittiin nopeasti kohentamaan, ja investointeja tuettiin mm. verohelpotuksin ja edullisella rahoituksella. Vielä 1980-luvulla Suomen investointiaste oli kansainvälisesti korkea, ja talous oli muutenkin varsin investointivetoinen. Viime vuosina investoinnit ovat Suomessa kehittyneet muita kysynnän osatekijöitä heikommin ja ne ovat olleet runsas viidesosa BKT:sta.

Vuonna 2019 investoitiin 57,5 miljardin euron edestä. Kansantalouden investointiaste – investointien osuus bruttokansantuotteesta – oli 24 %. Kaikista kiinteistä investoinneista oli vuonna 2019 rakennuksia 61 % sekä koneita ja laitteita noin 21 %.

Yrityssektorin investoinnit olivat vuonna 2019 noin 29 miljardia euroa. Teollisuuden osuus on laskenut noin 12 prosenttiin kaikista kiinteistä investoinneista. Etenkin energia-alan investoinnit ovat lisääntyneet monen vuoden ajan – viimeisin tieto on vuodelta 2018, jolloin investoinnit sen sijaan vähenivät.

Asuntorakentaminen on ollut viime vuosina ripeää, ja kysyntää on ollut etenkin suurimmissa kasvukeskuksissa. Asuinrakennusinvestoinnit kuitenkin supistuivat vuonna 2019 noin 2 %, mutta muut rakennusinvestoinnit lisääntyivät yhä hieman.

Satsauksia tutkimukseen ja kehittämiseen

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamalla pysytään mukana teknisessä kehityksessä, pystytään nostamaan tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta tai luodaan kokonaan uusia tuotteita. Tutkimus- ja kehittämismenot ovat korvanneet kiinteitä investointeja.

Suomen t&k-menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2019 noin 5,9 mrd euroa eli 2,7 % BKT:sta. Suomi on jäänyt viime vuosina jälkeen Ruotsista ja Saksasta, sillä vajaa 10 vuotta sitten Suomen BKT-suhde oli prosenttiyksikön korkeampi. Tavoitteena onkin päästä takaisin noihin lukemiin ja jopa 4 %:n tasolle.

Yritysten t&k-menot olivat kansantalouden tilinpidon mukaan vuonna 2019 lähes 3,8 miljardia euroa. Tämä on hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeakoulusektorin osuus on noin neljäsosan luokkaa tutkimus- ja kehittämismenojen kokonaissummasta ja muun julkisen sektorin osuus vain noin 9 %.