Työllisyys

Työllisyys

Työllisyysaste Suomessa on ollut pitkään muita Pohjoismaita alhaisempi. Suomen suhteellisen matalan työllisyysasteen tärkeimpänä syynä pidetään yli 55-vuotiaiden heikkoa työllisyyttä.  Työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä.

Työttömyysaste on Suomessa ollut muita Pohjoismaita vaikeampi ongelma. Vuoden 2020 aikana Ruotsin työttömyys on noussut voimakkaasti. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.

Työttömyys on pahentunut vuoden 2020 aikana kaikkialla Euroopassa. Työttömyysasteissa on kuitenkin suuria eroja EU-maiden välillä. Kreikassa ja Espanjassa työttömyys on nousut lähellä 20 prosenttia. Saksassa, Tsekissä, Itävallassa ja Alankomaissa työttömien osuus työvoimasta pysyttelee alla 6 prosentissa. Suuret erot työttömyydessä johtuvat työmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä kuten työttömyysturvajärjestelmästä, irtisanomissuojasta, lomautusjärjestelmästä tai palkanmuodostuksesta.

Suomen työllisyyden rakenteet ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmenten aikana. Puolet suomalaisista on nykyään töissä yksityisissä palveluissa. Vielä vuonna 1975 yksityisissä palveluissa työskenteli runsaat kolmannes suomalaisista. Myös julkisen sektorin palveluksessa olevien lukumäärä on lisääntynyt reippaasti. Teollisuuden työpaikat ovat puolestaan vähentyneet. Suhteellisesti eniten työpaikkoja on poistunut alkutuotannosta (maa- ja metsätalous). Päätoimialoista rakentamisen työllisyyden osuus on muuttunut vähiten.