Työllisyys

Työllisyys

Työllisyysaste Suomessa on ollut pitkään muita Pohjoismaita alhaisempi. Suomen suhteellisen matalan työllisyysasteen tärkeimpänä syynä pidetään yli 55-vuotiaiden heikkoa työllisyyttä.  Työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä.

Työttömyysaste on Suomessa ollut pitkään muita Pohjoismaita vaikeampi ongelma. Vuosien 2020-2021 aikana Ruotsin työttömyys nousi voimakkaasti. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työvoimaan kuuluvat kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä.

Työttömyysasteissa on suuria eroja EU-maiden välillä. Kreikassa ja Espanjassa työttömyys on lähellä 14 prosenttia. Saksassa ja Tsekissä  työttömien osuus työvoimasta ovat alle 4  prosentissa. Suuret erot työttömyydessä johtuvat työmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä kuten työttömyysturvajärjestelmästä, irtisanomissuojasta, lomautusjärjestelmästä tai palkanmuodostuksesta.

Suomen työllisyyden rakenteet ovat muuttuneet rajusti viime vuosikymmenten aikana. Puolet työllisistä suomalaisista on nykyään töissä yksityisissä palveluissa. Vielä vuonna 1975 yksityisissä palveluissa työskenteli runsaat kolmannes suomalaisista. Myös julkisen sektorin palveluksessa olevien lukumäärä on lisääntynyt reippaasti. Teollisuuden työpaikat ovat puolestaan vähentyneet. Suhteellisesti eniten työpaikkoja on poistunut alkutuotannosta (maa- ja metsätalous). Päätoimialoista rakentamisen työllisyyden osuus on muuttunut vähiten.