Energia- ja liikenneverotus

Tavoitteemme

1. Elinkeinoelämän energiaverorasitusta ei tule nostaa ja verotusta tulee kehittää toimialaneutraaliin suuntaan. Palveluyritysten sähköverotus tulee eriyttää kotitalouksien verotuksesta, ja alentaa asteittain kohti EU-minimiä. Lisäksi palveluyritysten energiaverokohtelun tulisi olla tasapuolista yrityskentässä: palveluyritysten sähkövero tulee laskea asteittain kohti teollisuuden sähköveron tasoa.
2. Teollisuuden sähkövero tulee laskea EU:n sallimalle minimitasolle, jotta yhteiskunnan vähähiilistyminen edistyisi sähköistymisen kautta. Samalla fossiilisia polttoaineita koskeva energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautus, ns. energiaveroleikkuri, voidaan asteittain poistaa.
3. Tieliikenteen verotusta ei ole varaa korottaa, eikä ottaa käyttöön uusia veroluonteisia maksuja kuten kansallista tieliikenteen päästökauppaa. Logistisen kilpailukyvyn varmistamiseksi polttoaineverotusta voidaan laskea kokonaisuudessaan tai ammattikäytössä olevan dieselin osalta.

Energiaveroja maksetaan liikenne- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden energiavero on jaettu energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon. Lisäksi energiatuotteista kerätään huoltovarmuusmaksu. Energiaintensiivisellä teollisuudella on käytössä asteittain aleneva energiaveron palautus (energiaveroleikkuri), joka tasaa kustannuksia kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Palautus poistuu vuoden 2025 jälkeen.

Energiaverot ovat fiskaalisen merkityksensä lisäksi keskeinen energia- ja ilmastopolitiikan väline. Nykyistä energiaverojärjestelmäämme perustellaan myös sillä, että järjestelmän avulla hillitään energiankulutuksen kasvua ja ohjataan energian tuotantoa ja käyttöä vaihtoehtoihin, jotka aiheuttavat vähemmän päästöjä.

Tieliikenteen verotusta uudistetaan seuraavan vuosikymmenen aikana vastaamaan ajoneuvojen, energialähteiden ja palvelujen teknologista murrosta. Verotuksen vaihtoehtoja ja vaikutuksia tulee arvioida kilpailukyvyn, ostovoiman, kustannusten, oikeudenmukaisuuden, ilmaston ja ympäristön sekä valtion verokertymän kannalta.

Tieliikenne muuttuu pitkällä aikavälillä päästöttömäksi, eivätkä päästöt ole entiseen tapaan verotusperuste. Kotimaisen ostovoiman, työssä käynnin, asioinnin, kaupan ja palvelujen saavuttavuuden sekä matkailun kannalta hyvä suunta olisi keventää auton käytön verotusta.

Polttoaineiden veronkorotukset nostaisivat liikennekustannuksia ilman, että niillä on juurikaan enää hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen ohjaavaa vaikutusta. Kustannusten kasvulla heikennetään suomalaisten elinkeinoelämän ja erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Polttoaineen uudet veronkorotukset nostavat liikennekustannuksia ilman, että niillä on juurikaan enää hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen ohjaavaa vaikutusta. Kustannusten kasvulla heikennetään suomalaisten elinkeinoelämän ja erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä.