Digital Game Changers

Covid Digital Game Changers Task Force syntyi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vuoden 2020 hallituksen puheenjohtajan Pekka Lundmarkin aloitteesta. Tavoitteena oli kerätä yhteen Suomen digitalisaation edelläkävijäyrityksiä pohtimaan sitä, miten koronapandemia muuttaa liiketoimintaa, työntekemisen tapoja sekä asiakasodotuksia. Yhdessä yritykset voivat parhaiten ratkoa näitä haasteita, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia yrityksiä. Digitalisaation edelläkävijöillä on myös mahdollisuus voittaa uusia markkinaosuuksia kansainvälisesti.

Digital Game Changers – kansallisella kasvuprojektilla Euroopan kärkeen

Elinkeinoelämälle maailmanlaajuinen koronaepidemia on merkinnyt isoa myllerrystä. Tapa tehdä työtä, tehokkaaksi hiotut arvoketjut ja vakiintuneet markkina-asemat ovat muuttuneet hetkessä. Kriisi muuttaa myös asiakkaiden odotuksia ja käyttäytymistä.

Muutos ei johdu yksin koronasta, vaan myös usean uuden teknologian kypsymisestä. Murros syveni koronakriisin vaikutuksesta ja elvytyspakettien investoinnit kiihdyttävät muutoksia vielä entisestään.

Kun vanhat asetelmat ja toimintamallit menevät uusiksi, syntyy uutta liiketoimintaa ja markkinaosuuksia jaetaan uusiksi. Syntyy uusia voittajia. Käsissämme on nyt ainutkertainen tilaisuus, jota ei pidä hukata. Murroksessa muutoksen mahdollisuuksiin rohkeasti tarttuvilla edelläkävijäyrityksillä ja kansakunnilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä, kasvaa ja työllistää.

Suomeen on syntynyt koronakriisin myötä ainulaatuinen kansallinen yhteistyön tahtotila. Omien alojensa johtavat suomalaiset yritykset ovat valmiita laajaan yhteistyöhön alla kuvatuilla kuudella kasvualalla.

Alat vastaavat hyvin Euroopassa tunnistettuja kasvualoja, ja kun mittavat eurooppalaiset elvytysvarat kohdennetaan näihin Eurooppaa uudistaviin sisältöihin, syntyy nykyiselle ja kehitettävälle uudelle osaamiselle merkittävät kasvumarkkinat.

Useilla näistä tulevaisuuden merkittävistä kasvualoista kansainvälisesti johtavat yritykset ovat lähtöisin Suomesta. Moni vetovoimatekijä puhuu Suomen puolesta. Meille itsestään selvät vahvuudet ovat kääntymässä globaalisti halutuiksi.

Suomi tekee itse kansalliset valintansa. Niiden tulee nyt antaa täysi tuki elinkeinoelämän pyrkimyksille tarttua määrätietoisesti näihin uusiin kriisin avaamiin mahdollisuuksiin. Käytännössä kansallisen elvytyssuunnitelman on oltava linjassa eurooppalaisten suunnitelmien kanssa ja kansallisten kasvu-, koulutus- ja innovaatiopolitikan valintojen pitää osoittaa resurssit kuudelle kasvualueelle. Näin toimien yritykset saadaan investoimaan Suomeen ja maahan syntyy uusia digitaalisen korkean jalostusarvon työpaikkoja.

Kuusi keskeistä kasvualuetta:

  1. Euroopan muuttaminen hiilineutraaliksi ensimmäisenä maanosana maailmassa. Edessä on mittava vihreän kehityksen siirtymä, johon digitalisaatio tuo aivan uuden ulottuvuuden. Tämä on Suomelle valtava mahdollisuus, koska ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen luo massiivisen kysynnän toimiville ratkaisuille ja edellyttää suurta määrää investointeja, uudenlaisia toimintamalleja ja joustavaa päätöksentekoa. EU:n rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta on varattu 30 %, yhteensä 550 miljardia euroa, vihreän siirtymän edistämiseen. Näihin massiivisiin uudistuksiin tarvittavissa ratkaisuissa suomalaiset yritykset ovat jo nyt globaaleja edelläkävijöitä. Mahdollisuuksia vahvistavat Suomen kansalliset erittäin kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä ja eri teollisuusalojen valmistelemat konkreettiset tiekartat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.  Koronapandemia katalysoi ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa Suomesta globaali malliympäristö älykkäästä vihreän kehityksen ja digitalisaation siirtymästä.
  2. Teollinen 5G verkkoteknologia on nyt tekemässä läpimurron. Sen mahdollistamat uudet teknologiset ratkaisut avaavat mahdollisuuksia yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin, teollisuuden, liikenteen, terveydenhuollon ja logistiikan laajamittaiselle digitalisaatiolle. Suomen elinkeinorakenne ja toimintaympäristö luovat perustan olla myös teollisen 5G:n osalta globaali suunnannäyttäjä.  Ratkaisut merkitsevät huomattavaa tuottavuuden kasvua automaation ja esimerkiksi toimintojen keskitetyn etäohjauksen myötä, parempaa energiatehokkuutta ja joustavampaa reagointikykyä häiriötilanteissa.
  3. Itseohjautuvassa ja ilmastoneutraalissa merilogistiikassa on tarve puolittaa päästöt ja muutos vaatii uutta teknologiaa sekä uusia toimintamalleja.  Euroopan vihreässä siirtymässä on tunnistettu tarve siirtää logistiikan painopistettä maantiekuljetuksista raiteille ja vesille.  Koronakriisin elvytysbudjetit luovat merkittävää kysyntää integroiduille autonomisille nollapäästöisille logistiikka-ratkaisuille. Suomessa on näiden alojen maailman johtavat meriteollisuuden ja satamien teknologiatoimittajat. Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on oleellista, millä teknologioilla muutokset kohdemaissa toteutetaan.
  4. Yhteiskunnan laajuinen kyberturvallisuus on edellytys resilienssille. Automaation ja digitalisaation vääjäämättömästi edetessä yhteiskunnasta tulee yhä riippuvaisempi digitaalisten järjestelmien luotettavuudesta. Kyberturva ei voi olla tulevaisuudessa enää erillinen toiminto, vaan sen tulee integroitua liiketoimintojen agendalle kaikilla organisaatiotasoilla. Suomessa on alan johtavaa osaamista, sitä tulee laajentaa ja se tulee ottaa täysimääräiseen käyttöön läpi elinkeinoelämän ja yhteiskunnan.  Suomen selviytyminen koronapandemiasta todistaa osaamisemme ja toimintatapamme voiman. Kyberturvallisuus on nostettava osaksi maamme tarinaa.
  5. Digitaalinen tapa työskennellä tarkoittaa niin virtuaalisia ympäristöjä, uudenlaista johtamista ja työnjakoa kuin etätyöhön liittyvien monien käytännön kysymysten ratkaisemista. Yritykset tarvitsevat niin uudenlaista osaamista kuin uusia kyvykkyyksiä. Samalla syntyy täysin uusia ammatteja. Nämä muutokset haastavat koulutusjärjestelmän ja työelämän lainsäädännön. Etätoimintojen ja autonomisten tekoälyratkaisujen yleistyminen avaa kokonaan uuden mahdollisuuden houkutella Suomeen alojen kansainvälisesti parhaat osaajat.  Suomella on kaikki mahdollisuudet tehdä omista vahvuuksistaan merkittävä kilpailutekijä koronan jälkeisessä maailmassa, jossa valtioiden kilpailu osaajista ja uudesta työstä tulee olemaan ankaraa.
  6. Kestäviin, vastuullisiin ja terveyslähtöisiin palveluihin ratkaisuja kehittävät yritykset tulevat olemaan maailmalla nousevan trendin kärjessä. Korona vauhditti alan kasvua, koska asiakkaiden odotukset kestävyyden ja hyvinvoinnin osalta vahvistuivat kriisissä. Suomen brändi maailman onnellisimpana kansakuntana tukee hyvin näiden palveluiden rakentamista ja kansainvälistämistä täällä.

Mitä julkinen valta voi tehdä kasvutavoitteen saavuttamiseksi?

Julkinen valta voi tehdä paljon. Syksyn 2020 budjettiriihi on keskeinen paikka päätöksille, joilla turvataan elinkeinoelämän toimintakyky koronasta toivuttaessa, ja joilla samalla luodaan uudelle kasvulle edellytyksiä.

Tärkeimmät viestimme ovat:

  1. Suomessa elvytysinvestoinnit pitää kohdentaa tunnistettuihin uudistaviin kasvualoihin.  On tehtävä valintoja, jotta investoinnit pysyvät riittävän suurina ja vaikuttavina.
  2. Kansallisessa edunvalvonnassa on varmistettava se, että EU-tasoiset ohjelmat ovat yhtä
    kunnianhimoisia ja uudistavia.
  3. Kotimaista julkista innovaatiorahoitusta on lisättävä merkittävästi ja se on kohdennettava liiketoimintalähtöisesti kasvualojen osaamista kasvattamaan. Silloin sen avulla voidaan kotiuttaa myös EU-rahaa ja samalla varmistaa kasvu sekä uudistuminen ja työpaikat.
  4. Vihreän siirtymän lisäksi tarvitaan edelleen panoksia digiloikkaan ja kyberturvaan. Sekä yritysten, että kansalaisten digikyvykkyyksien kehittämistä on tuettava, jolla vältetään digipudokkaiden syrjäytyminen ja vauhditetaan kestävää kasvua.