Faktahylly

Huoltosuhde on heikentynyt nopeasti jo vuodesta 2010 lähtien. (lataa kuva)

75 vuotta täyttäneitä on 20 vuoden kuluttua 200 000 enemmän. (lataa kuva)

1970-luvun alussa oli yhtä yli 65-vuotiasta kohden 6 työikäistä, 2030-luvulla vain 2,3 työikäistä. (lataa kuva)

15–64-vuotiaiden määrä on supistunut vuodesta 2009 lähtien, mutta se kääntyi selvään kasvuun vuonna 2022 ennätyksellisen maahanmuuton seurauksena. Tätä historiallista käännettä vauhditti erityisesti Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden ukrainalaisten saapuminen sekä Aasiasta versonut voimakas työ- ja opiskeluperäinen muuttoliike. (lataa kuva)

Vuosina 2022–2023 maahanmuutto nousi Suomessa historialliselle huipputasolle, mikä käänsi nettomaahanmuuton jyrkkään kasvuun samaan aikaan kun syntyvyys on ollut laskusuunnassa. (lataa kuva)

Julkinen velka suhteessa BKT:seen vuonna 2025 oli 88,5 %. (lataa kuva)

Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:seen vuonna 2025 oli 3,4 %. (lataa kuva)

Suomen julkiset menot suhteessa BKT:seen ovat EU:n korkeimmat. Osuus heijastaa laajaa hyvinvointivaltiota – samalla liian suureksi paisunut julkinen sektori rasittaa yksityistä sektoria ja ylittää kansantalouden kantokyvyn. (lataa kuva)

Valtionvelan korkokulut ovat kasvaneet nopeasti. Korkokulujen arvioidaan olevan 4,3 mrd. euroa vuonna 2027. (lataa kuva)

Käytettävissä olevien tulojen eroja kuvaava gini-kerroin sai vuonna 2024 arvon 28,4, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi.  Suomen tuloerot ovat pienet verrattaessa useimpiin muihin Euroopan maihin. (lataa kuva)

Tulonjakoa tasoitetaan Suomessa verotuksen ja tulonsiirtojen avulla huomattavan paljon. 

Ylimmät tulokymmenykset kantavat julkisten tulonsiirtojen maksuvastuun. (lataa kuva)

Suomi on selvästi alle Ruotsin tason, kun verrataan nettovarallisuuden gini-kerrointa. Ruotsissa varallisuuserot ovat pienentyneet koko 2000-luvun. (lataa kuva)

Suomen työllisyysaste on muita Pohjoismaita alhaisempi. (lataa kuva)

Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2024 oli 3 615 euroa. (lataa kuva)

Työnantajien työeläkevakuutusmaksuja (TyEL-maksu) alennettiin vuoden 2020 toukokuun alussa 2,6 prosenttiyksikköä loppuvuodeksi, minkä vuoksi palkkakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista kasvoi ja sosiaaliturvan osuus pieneni. Suoran palkan osuus työnantajan kokonaistyövoimakustannuksista oli vuonna 2020 noin 64 %. (lataa kuva)

14 % veronmaksajista maksaa 48 % tuloveroista ja niihin rinnastettavista maksuista. (lataa kuva)

Palkansaajan rajaveroaste nousee 50 prosenttiin 3 600 euron kuukausituloilla. (lataa kuva)

Suomessa palkansaajan verotus on Ruotsia kevyempää matalilla tulotasoilla, kun taas keski- ja suurituloisten verotus on kevyempää Ruotsissa. (lataa kuva)

Alemmissa palkkaluokissa verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus kiristyy. (lataa kuva)

Suomen verotus on kansainvälisesti erittäin kireää. Suomen kokonaisveroaste vuonna 2024 oli 42,2 %. (lataa kuva)

Tuoreimman tutkimustiedon (Kuusi, T., Kotamäki, M. & Kirkko-Jaakkola, M. 2026; Varjonen-Ollus, R. 2025) mukaisilla korkeilla käyttäytymisjoustoilla ansiotuloveron kevennysten itserahoitusaste pysyy vähintään 100 prosentissa hieman yli 40 prosentin veroasteeseen saakka. (lataa kuva)

Verotettavan tulon joustolla (0,5) ylin rajavero eli lisätuloista maksettava vero kannattaisi laskea hieman yli 40 prosenttiin. Tämä perustuu Lafferin käyrän logiikkaan: kun veroaste ylittää verotulot maksimoivan huipun, verotuksen kiristäminen itse asiassa pienentää kokonaisverokertymää vaimentamalla taloudellista toimeliaisuutta.  (lataa kuva)

Bruttopalkan noustessa noin 3880 euroa käteen jää noin 1948 euroa enemmän (50 %). (lataa kuva)

Verohallinnon mukaan suuryritykset maksoivat 56 % yhteisöverokertymästä vuonna 2024. (lataa kuva)

Jos Helsingissä kaksilapsinen yksinhuoltaja siirtyy kokoaikatyöhön: Bruttopalkka €/kk 1500 -> 2500 Nettopalkka €/kk 1956 -> 1988

Suomen BKT-kehitys henkeä kohden laskettuna on jäänyt selvästi jälkeen Saksasta ja Ruotsista. (lataa kuva)

Suomen BKT:n kasvoi 0,8 % vuonna 2025. (lataa kuva)

Osaamisesta ja uuden kehittämisestä on huolehdittava taloustilanteesta riippumatta. Yritysten omien investointien lisäksi myös julkisia panostuksia koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on lisättävä määrätietoisesti. TKI-investointien suhteen bruttokansantuotteeseen on noustava 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. (lataa kuva)

Ruotsi kerää Suomeen verrattuna lähes kaksinkertaisen määrän suoria ulkomaisia sijoituksia. (lataa kuva)