Julkinen talous

Julkinen talous

Julkisen sektorin muodostavat valtiontalous, kunnat sekä pakollista sosiaaliturvaa hoitavat sosiaaliturvarahastot. Julkisen sektorin tehtäviin kuuluu erilaisten yhteiskunnallista hyvinvointia parantavien palveluiden tuottaminen tai rahoittaminen.

Tällaisia tehtäviä ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Osa näistä palveluista rahoitetaan julkisin varoin, mutta niiden toiminnasta vastaavat yksityisten yritykset, säätiöt tai yhdistykset. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sekä monet sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköt.

Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä viime vuosina myös ankaralla velanotolla. Merkittäviä verokertymiä saadaan mm. tavaroista ja palveluista maksettavista veroista, ansio- ja pääomatuloveroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Velanotto puolestaan toteutetaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja.

Julkinen talous alijäämäinen vuodesta toiseen

Julkiseen talouteen on syntynyt krooninen alijäämä, joka paisuttaa velkataakkaa. Koronaepidemian myötä julkisen velan suhdan bruttokansantuotteeseen nousi 10 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Vahva BKT:n kasvu vaikuttaa suotuisasti velkasuhteen kehitykseen ja lähivuosien velanottotarve on kuitenkin aiemmin arvioitua pienempi. Jo keskipitkällä aikavälillä velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen väestön ikääntymisen takia.

Julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suurempia vuodesta 2009 lähtien. Koronakriisin myötä tulojen ja menojen ero kasvoi entisestään. Talouden tukipaketit ja työttömyyden nousu ovat lisänneet menoja. Verotulot ovat puolestaan pienentyneet työllisyyden pienentymisen ja yritysten kannattavuuden heikentymisen takia.

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä vuonna 2020 painui koronan myötä peräti 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuonna 2021 alijäämä oli vahvan talouskasvun myötä 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiovarainministeriön joulukuun 2021 ennusteen mukaan alijäämä pienenee lähivuosina, mutta alijäämää olisi vuonna 2026 edelleen 1 %. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen viitearvoa on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkinen velka kasvoi noin 10 mrd. eurolla vuonna vuonna. Tästä suurin osa aiheutuu valtion velan kasvusta. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli lähes 70 % vuonna 2021. Velkasuhde pysynee korkeana lähivuosien aikana.

Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2019 OECD-maiden seitsemänneksi korkein. Etenkin Tanskassa ja Ranskassa on kireä kokonaisveroaste. Useimmissa OECD-maissa se oli Suomea matalampi.  Suomen kokonaisveroaste on yli 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Kokonaisveroaste on laskettu suhteuttamalla kaikki julkisen sektorin keräämät verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut bruttokansantuotteeseen. Veroaste kuvaa, kuinka paljon maan julkinen sektori kontrolloi maan taloudellisista toimintaa.

Suomessa on julkisia menoja suhteessa kokonaistuotantoon OECD-maiden toiseksi eniten. Vain Ranskassa julkisia menoja on enemmän verrattuna talouden kokoon kuin Suomessa. Julkiset menot koostuvat tulonsiirroista (esim. eläkkeet, työttömyysturvamenot, asumistuki) sekä julkisesti rahoitetuista palveluista (esim. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulutus).