Julkinen talous

Julkinen talous

Julkisen sektorin muodostavat valtiontalous, kunnat sekä pakollista sosiaaliturvaa hoitavat sosiaaliturvarahastot. Julkisen sektorin tehtäviin kuuluu erilaisten yhteiskunnallista hyvinvointia parantavien palveluiden tuottaminen tai rahoittaminen.

Tällaisia tehtäviä ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Osa näistä palveluista rahoitetaan julkisin varoin, mutta niiden toiminnasta vastaavat yksityisten yritykset, säätiöt tai yhdistykset. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sekä monet sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköt.

Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä viime vuosina myös ankaralla velanotolla. Merkittäviä verokertymiä saadaan mm. tavaroista ja palveluista maksettavista veroista, ansio- ja pääomatuloveroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Velanotto puolestaan toteutetaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja.

Julkinen talous rajusti alijäämäinen

Julkiseen talouteen on syntynyt vakava alijäämä, joka paisuttaa velkataakkaa.  Ilman merkittäviä julkisia tuloja kasvattavia tai menoja vähentäviä toimia, julkinen velka nousee lähes 80 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä. Velkaantuminen uhkaa uudelleen kiihtyä väestön ikääntymisen takia kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suurempia vuodesta 2009 lähtien. Koronakriisin myötä tulojen ja menojen ero kasvoi entisestään. Talouden tukipaketit ja työttömyyden nousu ovat lisänneet menoja. Verotulot ovat puolestaan pienentyneet työllisyyden pienentymisen ja yritysten kannattavuuden heikentymisen takia.

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä vuonna 2020 painui peräti 8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Lähivuosina alijäämä pienenee, mutta valtiovarainministeriön ennusteen mukaan alijäämä on vielä vuonna 2024 runsaat 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen viitearvoa on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkinen velka kasvaa noin 20 mrd. eurolla tänä vuonna. Tästä suurin osa aiheutuu valtion velan kasvusta yli 18 mrd euroa. Kuntien velka kasvaa tänä vuonna noin 1,5 mrd euroa. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde nousee noin lähes 80 prosenttiin BKT:sta.

Suomen kokonaisveroaste on OECD-maiden viidenneksi korkein. Ranskassa, Tanskassa, Belgiassa ja Ruotsissa kokonaisveroaste oli Suomea korkeampi. Muissa OECD-maissa se oli Suomea matalampi.  Suomen kokonaisveroaste on yli 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Kokonaisveroaste on laskettu suhteuttamalla kaikki julkisen sektorin keräämät verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut bruttokansantuotteeseen. Veroaste kuvaa, kuinka paljon maan julkinen sektori kontrolloi maan taloudellisista toimintaa.

Suomessa on julkisia menoja suhteessa kokonaistuotantoon OECD-maiden toiseksi eniten. Vain Ranskassa julkisia menoja on enemmän verrattuna talouden kokoon kuin Suomessa. Julkiset menot koostuvat tulonsiirroista (esim. eläkkeet, työttömyysturvamenot, asumistuki) sekä julkisesti rahoitetuista palveluista (esim. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulutus).