Julkinen talous

Julkinen talous

Julkisen sektorin muodostavat valtiontalous, kunnat sekä pakollista sosiaaliturvaa hoitavat sosiaaliturvarahastot. Julkisen sektorin tehtäviin kuuluu erilaisten yhteiskunnallista hyvinvointia parantavien palveluiden tuottaminen tai rahoittaminen.

Tällaisia tehtäviä ovat mm. koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito. Osa näistä palveluista rahoitetaan julkisin varoin, mutta niiden toiminnasta vastaavat yksityisten yritykset, säätiöt tai yhdistykset. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sekä monet sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköt.

Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä viime vuosina myös ankaralla velanotolla. Merkittäviä verokertymiä saadaan mm. tavaroista ja palveluista maksettavista veroista, ansio- ja pääomatuloveroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Velanotto puolestaan toteutetaan laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja.

Julkinen talous alijäämäinen vuodesta toiseen

Julkiseen talouteen on syntynyt krooninen alijäämä, joka paisuttaa velkataakkaa. Koronaepidemian myötä julkisen velan suhdan bruttokansantuotteeseen nousi 15 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Vahva BKT:n kasvu vaikuttaa suotuisasti velkasuhteen kehitykseen ja lähivuosien velanottotarve on kuitenkin aiemmin arvioitua pienempi. Jo keskipitkällä aikavälillä velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen väestön ikääntymisen takia.

Julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suurempia vuodesta 2009 lähtien. Koronakriisin myötä tulojen ja menojen ero kasvoi entisestään. Talouden tukipaketit ja työttömyyden nousu lisäsivät menoja. Verotulot  puolestaan pienentyivät työllisyyden pienentymisen ja yritysten kannattavuuden heikentymisen takia. Venäjän hyökkäyksen aikaansaama energiakriisi lisää jälleen julkisia menoja vuosina 2022-2023 kustannusten nousun ja erilaisten tukitoimien myötä.

Julkisen talouden – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – alijäämä vuonna 2020 painui koronan myötä peräti 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuonna 2021 alijäämä oli vahvan talouskasvun myötä 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiovarainministeriön joulukuun 2022 ennusteen mukaan alijäämä pienenee lähivuosina, mutta alijäämää olisi vuonna 2026 edelleen 2,6 %. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen viitearvoa on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkinen velka kasvoi yli 20 mrd. eurolla vuonna 2020. Tästä suurin osa aiheutuu valtion velan kasvusta. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 72,4 % vuonna 2021. Velkasuhde pysynee korkeana lähivuosien aikana.

Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2021 OECD-maiden viidenneksi korkein. Etenkin Tanskassa ja Ranskassa on kireä kokonaisveroaste. Useimmissa OECD-maissa se oli Suomea matalampi.  Suomen kokonaisveroaste on 9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Kokonaisveroaste on laskettu suhteuttamalla kaikki julkisen sektorin keräämät verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut bruttokansantuotteeseen. Veroaste kuvaa, kuinka paljon maan julkinen sektori kontrolloi maan taloudellisista toimintaa.

Suomessa oli julkisia menoja suhteessa kokonaistuotantoon OECD-maiden viidenneksi eniten vuonna 2021. Ranskassa oli julkisia menoja talouden kokoon suhteutettuna eniten. Julkiset menot koostuvat tulonsiirroista (esim. eläkkeet, työttömyysturvamenot, asumistuki) sekä julkisesti rahoitetuista palveluista (esim. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja koulutus).