Kilpailukyky

Kilpailukyky

Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleensä kustannuskilpailukykyä, hintakilpailukykyä tai reaalista kilpailukykyä. Kustannuskilpailukyky kuvaa tuotannon sijaintimaan kustannuksia suhteessa kilpailijamaihin, hintakilpailukyky myyntihintoja suhteessa kilpailijoiden hintoihin ja reaalinen kilpailukyky sisältää mm. tuotteen tai palvelun laatuun liittyviä tekijöitä.

Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusteet ovat yleisesti kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta.

Kustannuskilpailukyky on pitkän heikentymisen jälkeen kohentunut viime vuosina, mutta kiinni kurottavaa runsaan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on edelleen jäljellä. Lähivuosina Suomen kilpailukyky on vaarassa jälleen heikentyä.

Suomen Pankki arvioi vuonna 2015 erilaisten mittareiden perusteella työkustannusten korjaustarpeeksi 10-15 %, ehkä lähempänä 10 %. Maltillinen palkkapolitiikka ja vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus sekä talouskasvun elpyminen kohensivat kilpailuasemia suhteessa keskeisiin verrokkimaihin vuoteen 2019 saakka. Suomen Pankin viimeisten arvioiden mukaan kustannuskilpailukyky oli tuolloin yhä noin 5 % keskeisiä kilpailijamaita heikompi. Viimeisten ennusteiden mukaan kilpailukyky on jälleen heikkenemässä lähivuosina.

Palkkojen tai yksikkötyökustannusten lisäksi kilpailukyvyn mittarina voi pitää teollisuuden työllisyyttä, vaihtotasetta tai viennin markkinaosuutta. Suomen viennin markkinaosuus laski jyrkästi finanssikriisin jälkeen, ja viime vuosina se on kohentunut lievästi.

Tuottavuus on kilpailukyvyn ja kasvun kannalta keskeinen tekijä, sillä talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla. Tuottavuus kasvaa tehokkaampien toimintatapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla. Koko talouden tuottavuus kohentuu myös rakennemuutoksen myötä tuotannon siirryttäessä uusille, paremmin kannattaville aloille.

Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys oli usean vuoden ajan heikkoa.  Vuosina 2012-2014 tuottavuuskehitys oli Suomessa koko EU:ta heikompia, ja sen jälkeenkin eroa on kurottu kiinni vain osin. Viime vuosina ero kilpailijamaihin on jälleen kasvanut.

Suomi menestyi 2000-luvun alkupuolella hyvin erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Näissä selvityksissä kansantalouden kilpailukyvyllä tarkoitetaan ns. reaalista kilpailukykyä eli arviota yleisestä yritysten toimintaympäristöstä ja houkuttelevuudesta investointikohteena. Kilpailukykyselvitykset ovat kuitenkin luonteeltaan taaksepäin katsovia, ja ne ovat osoittautuneet huonoiksi tulevan kehityksen ennakoijiksi.

IMD:n (International Institute for Management Development) tekemässä kilpailukykyvertailussa Suomi on tippunut kauas kärjestä. IMD:n tuoreimmassa selvityksessä Suomi on sijalla 15. WEF:in (World Economic Forum) tekemässä tutkimuksessa Suomen sijaluku on 11.