Kilpailukyky

Kilpailukyky

Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleensä kustannuskilpailukykyä, hintakilpailukykyä tai reaalista kilpailukykyä. Kustannuskilpailukyky kuvaa tuotannon sijaintimaan kustannuksia suhteessa kilpailijamaihin, hintakilpailukyky myyntihintoja suhteessa kilpailijoiden hintoihin ja reaalinen kilpailukyky sisältää mm. tuotteen tai palvelun laatuun liittyviä tekijöitä.

Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusteet ovat yleisesti kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta.

Kustannuskilpailukyky on pitkän heikentymisen jälkeen kohentunut viime vuosina. Sovitut palkkaratkaisut eivät olleet verrokkimaita suuremmat ja energian hintaan sekä saatavuuteen liittyvät suotuisat tekijät ovat tukeneet suomalaisen tuotannon kilpailukykyä.

Suomen Pankki arvioi vuonna 2015 erilaisten mittareiden perusteella työkustannusten korjaustarpeeksi 10-15 %, ehkä lähempänä 10 %. Maltillinen palkkapolitiikka ja vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus sekä talouskasvun elpyminen ovat kohentaneet kilpailuasemia suhteessa keskeisiin verrokkimaihin.

Palkkojen tai yksikkötyökustannusten lisäksi kilpailukyvyn mittarina voi pitää teollisuuden työllisyyttä, vaihtotasetta tai viennin markkinaosuutta. Suomen viennin markkinaosuus laski jyrkästi finanssikriisin jälkeen, ja vuoden 2015 jälkeen se on kohentunut vain lievästi.

Tuottavuus on kilpailukyvyn ja kasvun kannalta keskeinen tekijä, sillä talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla. Tuottavuus kasvaa tehokkaampien toimintatapojen, suorituskykyisempien koneiden ja uusien tuotteiden avulla. Koko talouden tuottavuus kohentuu myös rakennemuutoksen myötä tuotannon siirryttäessä uusille, paremmin kannattaville aloille. Suomen talous on kokenut viime vuosikymmeninä voimakkaan rakennemuutoksen mm. Nokian matkapuhelintuotannossa, paperiteollisuudessa ja idänkaupassa.

Tuottavuus kohosi Suomessa merkittävästi vuoteen 2007 saakka, mutta tämän jälkeen tuottavuuskehitys oli usean vuoden ajan heikkoa. Vuosina 2012-2014 tuottavuuskehitys oli Suomessa koko EU:ta heikompia, ja sen jälkeenkin eroa kurottiin kiinni vain osin. Viime vuosina ero kilpailijamaihin on jälleen kasvanut. Suomen väestön vanheneminen ei paranna tilannetta. Tuottavuutta on mahdollista kohentaa satsaamalla koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen.

Suomi menestyi 2000-luvun alkupuolella hyvin erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Näissä selvityksissä kansantalouden kilpailukyvyllä tarkoitetaan ns. reaalista kilpailukykyä eli arviota yleisestä yritysten toimintaympäristöstä ja houkuttelevuudesta investointikohteena. Kilpailukykyselvitykset ovat kuitenkin luonteeltaan taaksepäin katsovia, ja ne ovat osoittautuneet huonoiksi tulevan kehityksen ennakoijiksi.

IMD:n (International Institute for Management Development) tekemässä kilpailukykyvertailussa Suomi tippui vuonna 2010 kauas kärjestä. Viime vuosina sijaluku on jälleen kohentunut ja vuonna 2022 Suomi oli sijalla 8.