Työn takana

Miksi työ on tärkeää? Mitä työtä on tarjolla? Miten yhteiskunta hyötyy yksityisen sektorin verorahoista? Kymmenen keinon suunnitelma auttaa suomalaisia työllistymään ja suomalaisia yrityksiä kasvamaan.

Suomessa on useita kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja ja noin 230 000  työtöntä työnhakijaa. Työ ja tekijä kohtaavat liian harvoin. Nykyinen hallitus on asettanut kunnianhimoiseksi työllisyystavoitteekseen 75 prosenttia, mikä vaatii nyt noin 73 000 lisätyöpaikan syntymistä. Jotta työpaikat vahvistavat julkista taloutta, tulee niiden olla pysyviä ja syntyä yksityiselle sektorille. Me EK:ssa seuraamme Suomen työllisyyden kehitystä koko hallituskauden ajan.

Olemme kehittäneet kymmenen keinon esityksen, joilla tavoitellaan 40 000 työpaikkaa. Keinojen yhteenlaskettu potentiaali ylittää hallituksen 30 000 työpaikan tavoitteen.

EK:n ehdotukset:

1) Työttömyysturva kannustavaksi

Päiväraha porrastetaan työttömyyden keston mukaan: alussa nykyistä korkeampi sekä 3 ja 6 kuukauden jälkeen 10 %:n alenema. Enimmäiskestoa lyhennetään 50 päivällä. Alkuomavastuu palautetaan 7 päivään sekä työssäolo- ja paluuehto 12 kuukauteen. Lomarahan jaksotus työsuhteen päättyessä palautetaan. Lisäpäivien alaikärajaa nostetaan vähintään 1 vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työllisyysvaikutus:
Lisäpäivien alaikärajan nosto 6.000 vuonna 2025 ja 9.000 vuonna 2055 (Lähde: Eläketurvakeskus) ja muut esitykset 11.000 – 14.000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Noin 400 miljoonaa euroa per vuosi ilman käyttäytymismuutosten huomioon ottamista.


2)  Perhevapaiden uudistaminen

Jaetaan vapaat vanhempien kesken siten, että äidin oikeus on yhteensä 7 kuukautta ja isän 6 kuukautta. Kotihoidon tuen enimmäiskesto lyhennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Lisätään varhaiskasvatuspalvelujen rahoitusta noin 120 miljoonaa euroa vuositasolla. Esitys parantaa naisten tasa-arvoa työelämässä.

Työllisyysvaikutus:
Noin 10 000 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Heikentää jokin verran: julkiselle taloudelle varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen on kotihoidon tuella tapahtuvaa hoitoa kalliimpaa.


3) Asumiskustannusten omavastuu toimeentulotuessa

Palautetaan asumiskustannusten 7 prosentin omavastuu toimeentulotuessa.

Työllisyysvaikutus:
Noin 2 500 (Lähde: EK:n laskelmat)

Tasapainovaikutus:
Parantaa noin 100 miljoonaa euroa per vuosi


4) Kotitalousvähennyksen käyttöä laajennetaan

Nostetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 3000 euroon. Laajennetaan kotitalousvähennyksen käyttö koskemaan myös oman lapsen asunnossa tehtäviä töitä (nyt: vanhemmat ja isovanhemmat)

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen


5) Yhteistoimintalain alarajan nostaminen

Nostetaan yt-lain alarajaa esimerkiksi 50 työntekijään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 10 100 yritystä, jotka työllistävät 10 – 19 henkilöä. Määrä on säilynyt ennallaan vuodesta 2013. Yt-lain alarajaa nostamalla varmistetaan, etteivät pienyritykset jätä rekrytoimatta byrokratian pelossa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen


6) Määräaikaiset työsopimukset

Helpotetaan määräaikaisten työsopimusten tekemistä kevyemmin perustein. EK:n työnantajayrittäjyystutkimuksen (2016) perusteella tällä olisi merkittävä positiivinen vaikutus yritysten rekrytointiaikomuksiin. Poistetaan laista vaade ’perustellusta syystä’ alle 1-vuoden työsopimuksissa.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen


7) Paikallisen sopimisen edistäminen

Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia muuttamalla nykyisiä pakottavia säännöksiä työlainsäädännössä paikallisesti tai työehtosopimuksella toisin sovittaviksi.

Työllisyysvaikutus:
Positiivinen

Tasapainovaikutus:
Positiivinen


8) Koulutuksella uutta osaamista

Tutkintoa lyhyemmät ammatilliset koulutukset: Ammatillisen koulutuksen paloista kootaan opintokokonaisuuksia, joita suorittamalla työllistyy avustaviin tehtäviin (esim. hoiva-avustaja, työpaikkaohjaaja). Osoitetaan ammatilliseen koulutukseen 10 milj. (kustannus 10.000 e/koulutettava) tähän tarkoitukseen.

Työllisyysvaikutus:
1000 uutta tekijää yrityksiin –  esimerkiksi hoiva-alalle –  tehtäviin, joihin nyt ei löydy tekijöitä. Työllistetään osatyökykyisiä, työttömiä, alanvaihtajia, eläköityviä (esimerkiksi raskaasta fyysisestä työstä eläköityviä). (Lähde: mm. www.hyvinvointala.fi)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen, jos työllistyminen ryhmistä, jotka työvoiman ulkopuolella tai pidentää työuraa.

Työnantajan koulutuskorvaukset: 5 milj. lisärahoitusta koulutuksenjärjestäjille koulutuskorvausten maksamiseksi työnantajalle, joka ottaa opiskelijan koulutus- tai oppisopimuskoulutukseen. Vaatii lainsäädäntömuutoksia.

Työllisyysvaikutus:
Tuplataan koulutus- ja oppisopimuksen käyttö (15.000> 30.000/v) ja saadaan tekijöitä työvoimapula-aloille yritysten tarvitsemiin, erityisesti ammatillisiin tehtäviin (esim. pk-yritysten koneistajapula). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Oppisopimusten määrän kasvu parantaa nuorten työllisyysastetta ja näin 3000 nuorta enemmän saa työpaikan nopeammin.

Palkkatuen käytön lisääminen oppisopimuskoulutuksessa: Kohdennetaan palkkatukea erityisesti oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen. Käytetään tähän HO:ssa palkkatukeen varattu lisäys 18 milj.

Työllisyysvaikutus:
Parannetaan palkkatuen vaikuttavuutta yksityisen sektorin hyväksi. Näin saadaan n. 1500 osaajaa erityisesti työvoimapula-aloille ja osaajapulasta kärsiville seutukunnille. EK esittää 50 – 70% palkkatukea yrityksille, jotka työllistävät vaikeasti työllistyvän. (Lähde: laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, luku 7, pykälä 8)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen


9) Huippuosaajista kilpaileminen

Asiantuntijatyön verotus: Lievennetään asiantuntijatyön verotusta Ruotsiin nähden kilpailukykyiselle tasolle. Toteutetaan kevennys VM:n 2017 verotyöryhmän esityksen mukaisesti, niin että ylintä verokantaa sovelletaan jatkossa 120.000 eurosta alkaen.

Työllisyysvaikutus:
Lievennys parantaisi työllisyyttä arviolta muutamilla tuhansilla asiantuntijatason työntekijöillä.

Tasapainovaikutus:
VM:n arvion mukaan veronkevennys ei pidemmällä aikavälillä pienentäisi verotuottoa.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset työvoimaksi: Skaalataan Talent Boost -ohjelmaa erityisesti pk-yrityksille sopivaksi. Osoitetaan 20 milj. lisärahaa STM/TEMin palkkatukeen tai muuhun kansainvälisten osaajien rekrytointikynnystä alentavaan toimenpiteeseen pk-yrityksille. Tavoitteena on projektin jälkeen pysyvä työsuhde. HO:ssa on varattu TB-ohjelmalle 8 milj./v

Työllisyysvaikutus:
Auttaa pitämään työpaikkoja, jotka muutoin siirtyisivät osaajapulan vuoksi ulkomaille. Lisäksi Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset työllistyvät Suomeen (1000 on muuttanut pois 1v. vuosi valmistumisen jälkeen). (Lähde: OPH/ Vipunen)

Tasapainovaikutus:
Positiivinen. Vuosittain Suomessa valmistuu n. 5300 ulkomaalaista, joista n. 1000 on EU-kansalaisia, jotka eivät itse maksa opiskeluaan (Lähde: OPH/ Vipunen).


10)  Työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi 5 keinoa

Matkakuluvähennyksen kasvattaminen: Kaksinkertaistetaan verotuksen matkakuluvähennyksen yläraja nykyisestä 7 000 eurosta 14 000 euroon.

Työllisyysvaikutus:
muutamia satoja

Muuttokustannusten korvaus verovapaaksi: Koskisi sekä työsuhteen alkaessa tapahtuvaa muuttoa työpaikkakunnalle että työsuhteen kestäessä hakeutumista tai komennusta uudelle työpaikkakunnalle, jos työasuntovähennystä vastaavat kriteerit täyttyvät. Lisäksi säädetään työnantajan maksamat muuttokustannusten korvaukset verovapaiksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Vähäinen

Nostetaan työasuntovähennyksen tasoa erityisesti kasvukeskuksissa: Esimerkiksi PK-seudulla vähennyksen nosto 450 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Säädetään vähennys tulonhankkimisvähennyksestä riippumatta itsenäisesti vähennyskelpoiseksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Negatiivinen verotuottovaikutus 3 MEUR suuruusluokkaa (aiempaa korotusta koskevan HE 124/2018 perusteella).

Kannustetaan työnhakuun laajentamalla työnhausta johtuvien kustannusten verovähennyskelpoisuutta: Säädetään työnhakijalle työnhausta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset vähennyskelpoisiksi menoiksi. Lisäksi yrityksen työhaastatteluun kutsumille maksamien matka- ja majoituskorvauksien tulisi olla kaikille työnhakijoille verovapaita. Nykyisin työnhaun menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelvottomia. Haastattelumatkan korvaukset ovat verovapaita, jos hakija saa työn, mutta veronalaista tuloa, jos hakijaa ei oteta palvelukseen.

Työllisyysvaikutus:
pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
vähäinen

Kannustetaan työn vastaanottamiseen kauempaa liikkuvuusavustuksella: Kelan maksaman liikkuvuusavustuksen pidentäminen 1,5 kertaiseksi.

Työllisyysvaikutus:
Pieni positiivinen

Tasapainovaikutus:
Kustannus 2 MEUR suuruusluokkaa.