Kulutus

Kulutus

Kulutusmenot ovat kansantalouden suurin tekijä, sillä ne ovat lähes yhtä suuret kuin vienti ja investoinnit yhteensä. Kulutus jaetaan yksityiseen ja julkiseen.  Näistä yksityiset kulutusmenot puolestaan ovat noin kaksi kertaa julkisia kulutusmenoja suuremmat.

Yksityiset kulutusmenot ovat kotitalouksien kulutusmenoja ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen menoja. Ne jaotellaan kestäviin, puolikestäviin ja lyhytikäisiin tavaroihin ja palveluihin.

Julkisia kulutusmenoja puolestaan ovat mm. koulutus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri, liikenne-, hallinto- ja yleiset järjestyspalvelut. Lisäksi kansantaloudessa on jonkin verran muita kulutusmenoja, jotka ovat esimerkiksi kotitalouksien ulkomaisia kulutusmenoja.

Yksityinen kulutus palautui vuonna 2021 koronaa edeltävälle tasolle

Kulutuksen kasvu on ollut pitkään melko vakaata. Työssä olevien ansiotaso on kohonnut ja kotitalouksien palkkasummakin on kasvanut.

Finanssikriisin aikana vuonna 2009 yksityinen kulutus väheni noin 3 %, vaikka BKT supistui yli 8,5 % edellisvuodesta. Vuosi 2010 oli toipumisen aikaa, mutta sitten kasvu alkoi jälleen hiipua, mutta kulutus on jatkanut kasvuaan aina vuoteen 2019 asti.

Koronaepidemia leikkasi yksityistä kulutusta vuonna 2020, mutta julkinen kulutus kasvoi voimakkaasti. Yksityinen kulutus palasi vuonna 2021 koronaa edeltävälle tasolle ja julkinen kulutus jatkoi kasvuaan.

Asuminen on kotitalouksien suurin kuluerä

Asuminen on suurin kuluerä samaan aikaan kun elintarvikkeiden suhteellinen osuus kotitalouksien kulutuksesta on pienentynyt. Kuluttajien ostovoiman kasvaessa kulutusta suunnataan yhä enemmän erilaisiin palveluihin.

Asumismenot ovat kasvussa ja vuonna 2021 asumismenojen osuus kotitalouksien kulutusvaroista oli noin 30 %, kun esimerkiksi elintarvikkeiden ja juomien osuus on 17 % kulutuksesta.  Liikenteen osuus oli 11 % kulutuksesta ja kulttuuriin sekä vapaa-aikaan menee lähes kymmenesosa kulutusmenoista.

Koronaepidemian vaikutuksesta mm. kulttuurin ja matkailu- sekä ravintolapalvelujen osuus laski vuonna 2020, eikä tilanne palannut vielä aiemman kaltaiseksi vuonna 2021. Toisaalta asumiseen ja kotona syömiseen meni enemmän rahaa vuonna 2020.

Kotitaloudet ovat kohdistaneet kulutustaan viime vuosina mm. matkailuun ja terveyspalveluihin, joiden osuus on ollut nousussa. Verovähennysten tukemana kotitalouspalvelujen kysyntä on kasvanut, ja asenteet palvelujen ostamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Kestävät kulutusmenot ovat Suomessa nousseet voimakkaasti jo pidemmän aikaa. Viime vuoden lopulla ne olivat määrältään yli kaksinkertaistuneet vuoteen 1990 verrattuna. Kestokulutustavaroiden kulutuksen kehitys on toisaalta myötäillyt suhdanteita palveluita enemmän, mutta korona vähensi enemmän palveluiden kysyntää.