Ilmasto ja energia

Tavoitteemme

1. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on massiivinen investointihaaste. Yritysten investoinnit edellyttävät hallittua rakennemuutosta ja näkymää tuleville vuosikymmenille. Hiilineutraalin talouden aikaansaaminen vaatii kaikilta yhteiskunnan sektoreilta merkittävää muutosta ja edellyttää myös yrityksiltä toimintatapojen uudelleenarviointia 
2. Elinkeinoelämälle on tärkeää, että päästövähennyksiin käytetään kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia keinoja. Päästökauppa on paras työkalu, joka ohjaa energiantuotantoa ja teollisuutta vähähiilisyyteen. Sähköistymistä vauhdittaisi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen jatkaminen kaudella 2026-2030 sekä palveluyritysten sähköveron alentaminen EU-minimiin.. Vähähiilistymisessä tulee pitää huolta yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.  
3. Elinkeinoelämälle uudet ilmastoratkaisut ovat valtava mahdollisuus. Niiden kehittyminen edellyttää voimakasta ja systemaattista yhteiskunnan sähköistämistä, TKI-rahoitusta ja ilmastoratkaisujen viennin mahdollistamista.  
4. Vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Päästövähennysten rinnalla suomalaisyritysten tarjoamien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden – hiilikädenjäljen – merkitys on moninkertainen ja merkittävin panoksemme ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.  

Hiilineutraaliustiekartat  

Elinkeinoelämän toimialakohtaiset hiilineutraaliustiekartat ovat toimineet hyvänä osoituksena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja ratkaisujen etsimisestä ilmastotransformaation toteuttamiseksi. Hiilineutraaliuden haasteet ja mahdollisuudet ovat eri toimialoilla hyvin erilaisia. Arvioiden mukaan Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuona 2035 on mahdollista saavuttaa.

Ilmastoriskit  

Nykyisellä ilmastopolitiikalla ja -toimenpiteillä maailma etenee kohti yli 3 asteen lämpenemistä. Se tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtäaikaisia investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen. EK on arvioinut ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä toimialoittain Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportissa. 

Energiatehokkuussopimukset ja niihin liittyminen

Energiatehokkuussopimus on elinkeinoelämän ja ministeriön välinen puitesopimus, jonka tavoitteena on tehostaa yritysten energiankäyttöä vapaaehtoisuuden pohjalta. Näin Suomi osaltaan toteuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiiviä. Vuosiksi 2017–2025 solmitun energiatehokkuussopimuksen osapuolina ovat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Energiavirasto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä kahdeksan toimialaliittoa. Sopimus koostuu toimialakohtaisista toimenpideohjelmista, joihin yksittäiset yritykset voivat liittyä oman toimialaliittonsa tai EK:n kautta. Tavoitteena oli saada elinkeinoelämän 80 % yritysten käyttämästä energiasta (sähkö, lämpö ja polttoaineet) sopimuksen piiriin vuoden 2018 loppuun mennessä.

Liittymisohjeet, -lomakkeet ja paljon muuta tietoa löytyy Motivan ylläpitämiltä sivuilta.

Energiavaltaiset yritykset (ei koske metsäteollisuutta) liittyvät EK:n kautta. Teollisuusyritys on energiavaltainen, kun yksi tai useampi sen toimipaikoista käyttää energiaa enemmän kuin 100 GWh vuodessa. Jos yrityksen toimialalla ei ole omaa toimenpideohjelmaansa, eikä se ole energiavaltainen, se liittyy mukaan yleisen palvelun tai yleisen teollisuuden ohjelmiin EK:n kautta. Kiinteistöyhtiöille tarkoitettuun toimenpideohjelmaan liitytään Raklin kautta.

Toimialaliitot ja EK voivat periä hallintokulut kattavaa vuosimaksua niiltä yrityksiltä, jotka eivät ole jäseniä. EK:ssa hallintomaksu on 500 euroa yleisissä toimenpideohjelmissa ja 1000 euroa energiavaltaisessa teollisuudessa. Maksu laskutetaan vuosittain kaudella 2017-2025.

Valtio tarjoaa sopimukseen liittyneille pienille ja keskisuurille yrityksille korotettuja energiatukia energiatehokkuuskatselmuksiin (tyypillisesti 40–50 %) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15–20 %).

Paljon energiaa käyttäviltä yrityksiltä edellytetään ympäristöluvissa energiatehokkuutta. Energiatehokkuussopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin.