Työelämän ohjeistuksia ja hyötytietoa yrityksille

• 10 tapaa edistää syrjimättömyyttä työpaikoilla (26.8.2024)
• Palkka-avoimuusdirektiiviä koskeva webinaaritallenne (11.6.2024)
• Palkka-avoimuus: fiktiosta faktoihin (pdf) (11.6.2024)
• Palkka-avoi­muus­di­rektiivi ei vaadi palkkausjär­jes­telmien uudistamista (21.5.2024)
• Palkka-avoi­muus­di­rektiivi ei tarkoita palkka-avoimuutta (15.3.2024)
• EU ei pakota Suomea puuttumaan palkkaeroihin (19.2.2024)
• Palkka-avoi­muus­di­rek­tiivistä liikkeellä vääriä väitteitä (9.12.2023)
• Yhdenvertaisuuslain uudistus tuo muutoksia myös työelämään (23.10.2023)
• Työmarkki­na­kes­kus­jär­jes­töiltä uusi ohjeistus tasa-arvo­suun­ni­telmista (3.4.2023)
• Työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia koskeva työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus (22.11.2021)
  Näin varmistat syrjimättömän rekrytoinnin
• EK:n Työ ei syrji -kampanja jatkuu 
• Tilastotietoa naisista ja miehistä työelämässä (9/2019)
• Vinkkejä yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen (7.6.2019)
• Vain joka kymmenes tekee ilmoituksen kokemastaan ikäsyrjinnästä työelämässä (18.6.2018)
• Vain joka neljäs ilmoittaa työnantajalle kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä (13.2.2018)

POLIITTISEN LAKON JURIDIIKKAA (10.3.2024)

• Poliittinen lakko on laillinen Suomessa. Eduskunnassa olevan lakiesityksen (HE 12/2024) mukaan poliittisen lakon enimmäiskestoa ollaan kuitenkin rajoittamassa 24 tuntiin.
• Poliittiseksi ilmoitettu lakko voi joskus tosiasiallisesti kohdistua voimassa olevaan työehtosopimukseen. Esimerkiksi väitetään, että lakolla protestoidaan jotain hallituksen uudistusta vastaan, vaikka lakon syynä on tosiallisesti yrityksessä käytävät yt-neuvottelut. Tällöin lakko on laiton. Viime kädessä työtuomioistuin arvioi sen, mihin lakko tosiasiallisesti kohdistuu. Viimeaikaiset poliittiseksi ilmoitetut lakot ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin olleet myös tosiasiallisesti poliittisia.
• Poliittiseen lakkoon osallistumisesta ei tarvitse lain mukaan tehdä ennakkoilmoitusta, mutta osassa työehtosopimuksia on sovittu ilmoitusvelvollisuudesta. Työntekijän pitää kuitenkin ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle samoin kuin muistakin sinänsä laillisista poissaoloista. Eduskunnassa olevan lakiesityksen mukaan poliittisista lakoista on ilmoitettava viimeistään 7 päivän ennen lakon alkamista.
• Koska kyse on laillisesta lakosta, työntekijään ei saa kohdistaa haitallisia seuraamuksia lakkoon osallistumisen vuoksi. Lakkoon osallistuminen ei esimerkiksi ole irtisanomisperuste tai syy antaa varoitusta työntekijälle.
• Poliittiseen työtaisteluun osallistumisen ajalta ei makseta palkkaa.
• Jos osa työhaluisista työntekijöistä jää ilman työtä sen takia, että työ estyy lakon vuoksi, palkanmaksuvelvollisuus määräytyy TSL 2:12 §:n perusteella. Sen mukaan ”jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä”.
• Viimeaikaisten poliittisten lakkojen kohteena ovat hallituksen työlainsäädäntöuudistukset. Ne koskevat suurelta osin myös yksittäisten työntekijöiden työehtoja. Näin ollen työtä vaille jääneiden työntekijöiden palkanmaksun voi lopettaa välittömästi työnteon tosiasiallisesta estymisestä lukien ilman seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuutta, vaikka kyse olisi työnantajasta, joka ei ole lakon piirissä.
• Jos työntekijän poissaolo johtuu poliittiseen lakkoon osallistumisen lisäksi myös jostain muusta syystä, kuten sairaudesta tai vuosilomasta, useimmilla aloilla noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Sen mukaan poissaolon syyksi katsotaan se syy, joka on alkanut aikaisemmin. Palkanmaksuvelvollisuus määräytyy tämän perusteella. Tulkinta on kuitenkin syytä tarkistaa omasta työnantajaliitosta.

Lisätietoja: Markus Äimälä

EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu

EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu toteutetaan vuosittain. Kysely lähetetään noin 3 300 EK:n jäsenyrityksille ja tiedot kerätään sähköisen lomakkeen avulla.

Kyselyn kautta saatavien tietojen avulla yritykset pystyvät vertailemaan omia toteutuneita työ- ja poissaoloaikojaan oman toimialansa ja sektorinsa keskimääräisiin tietoihin. Kaikille kyselyyn vastanneille yrityksille lähetetään automaattisesti yrityskohtaiset palauteraportit, joista nämä em. tiedot käyvät ilmi.

Kysely vastaajajoukko painottuu isoihin yrityksiin, mutta mukana on myös edustava joukko pieniä jäsenyrityksiä.

Kyselyä on toteutettu EK:n edeltäjien toimesta jo 1980-luvulta lähtien, mikä mahdollistaa kattavan tietojen vertailun pitkien aikasarjojen avulla.

EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu 2022

EK:n työaika- ja poissaolotiedustelu 2020

Työsopimus

• ETK:n ohjeistus A1-todistuksesta ulkomaanmatkoille (26.4.2023)
• Työehtosopimusneuvottelut 2022-2023 (päivittyvä)
• Työehtosopimusneuvottelut 2021-2022
• Työsopimus­lakiin ja työaikalakiin 1.8.2022 voimaan tulevien muutosten soveltami­sohjeet (28.6.2022)
• Perhevapaauudistusta koskevat soveltamisohjeet (27.6.2022)
• Työsopimusten kilpailukiel­to­so­pi­muksiin korvausvel­vol­lisuus 1.1.2022 lukien (14.12.2021)
• Työlainsäädäntö muuttuu – mitä tulossa? -webinaaritallenne (9.11.2021)
• Lähetettyjä työntekijöitä koskeva sääntely muuttuu 1.12.2020 (1.12.2020)
• Uutta EU-sääntelyä perhevapaista ja työsuhteen vähimmäisehdoista (14.6.2019)
• Työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä ehdotuksia valtiovallalle eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työurien pidentämisestä (11.6.2019)
• Muutoksia lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin (11.9.2018)

Työaika

• Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020 (9.9.2019)
• Työaikalain soveltamisohje (8.8.2019)

Vuosiloma

• Korona, lomautus ja vuosiloma (29.9.2021)
• Vuosilomalakiin muutoksia 1.4.2019 (21.3.2019)

Palkkaus

• EU-tason minimipalkkasääntely uhka Suomen työmarkkinamallille (15.1.2020)
• Valtaosa kansasta vastustaa palkkojen pakkojulkisuutta (11.2.2019)
• Tasa-arvoa­sian­tuntijan blogi palkka-avoi­muudesta ja sen vierestä (18.10.2018)

YT

• Uudesta yhteistoimintalaista soveltamisohjeet (1.3.2022)

• Yksityisyyden suoja

• Työsuojeluvastuiden määrittely, dokumentointi ja vaarojen arviointi työpaikalla (30.5.2025)
• Työnantaja, olethan muistanut ilmoittaa työsuojeluhenkilöt työsuojelurekisteriin? (31.1.2022)

• Työaika- ja poissaolotiedustelu 2020 (29.7.2022)
• Näin rekrytoit nuoren etäkesätöihin

• Poliittisen lakon juridiikkaa 

Työtaistelujen ja työtaiste­lu-uhkien ilmoittaminen

Jäsenyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan omalle liitolleen yritystä uhkaavasta tai syntyneestä työtaistelusta.

Työtaistelujen ja työtaiste­lu-uhkien ilmoittaminen

EK ja sen jäsenliitot keräävät tiedot jäsenyrityksissä tapahtuvista työrauhahäiriöistä työtaistelutilastoa varten. Aineiston käsittelyssä ja tilaston laadinnassa noudatetaan tilastolakia. Yksittäistä yritystä koskevia tietoja ei julkaista.

Mitä yrityksiä tiedustelu koskee?

Kaikki jäsenyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan omalle liitolleen uhkaavasta tai syntyneestä työtaistelusta. Velvollisuus perustuu EK:n sääntöihin. Tiedot työtaisteluista ja työtaistelu-uhista toimitetaan Tilastokeskukselle virallista työtaistelutilastoa varten. Tilastokeskus puolestaan toimittaa keskeiset tiedot edelleen kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle.

Miten tiedusteluun vastataan?

Aineiston keruu on jatkuvaa. Sekä yritykset että toimialaliitot pystyvät toimittamaan tiedot verkkolomakkeen avulla. Tiedot on toimitettava mahdollisimman nopeasti työrauhahäiriön uhatessa tai sen jo toteuduttua.

Lomakkeen täyttämisen voi aloittaa heti, kun työrauhahäiriön uhka on tiedossa ja tietoja pystyy myöhemmin täydentämään joustavasti.

Työtaisteluilmoitusten sisältöön liittyvissä kysymyksissä yritykset voivat olla yhteydessä omaan jäsenliittonsa.

Mitä tietoja tiedustelu sisältää?

Työtaistelutiedustelussa kysytään mm. työtaiteluun osallistuneiden- ja työtä vaille jääneiden henkilöiden määrä, menetetyt työtunnit, työtaistelun syy, laillisuus, sovellettava työehtosopimus jne.

Miksi tiedustelu tehdään?

Työrauhahäiriöt aiheuttavat vuosittain niiden kohteena oleville – sekä välillisesti useille muille – yrityksille työaikamenetyksinä ja tuotantokatkoksina huomattavat taloudelliset tappiot. Nykyisessä kansainvälisesti verkottuneessa taloudessa maineenmenetykset voivat heikentää yritysten asiakassuhteita ja kilpailuasemaa pysyvästi. Muille siirtyneitä tilauksia on erittäin vaikea saada takaisin ja luoda uudelleen luotettavia asiakassuhteita.

Suomi on eurooppalaisittain hyvin lakkoherkkä maa. Suomessa on viime vuosina ollut vuosittain yli sata työtaistelua, joista noin 90 % laittomia. Ruotsissa lakkoja on vuosittain vain muutama – laittomia ei yleensä ollenkaan.

Työrauhajärjestelmän kehittäminen, lakkojen vähentäminen ja erityisesti laittomien lakkojen estäminen ovat yritysten toimintaedellytysten kannalta tärkeitä edunvalvonnan osa-alueita. Yrityksiltä kerättävät tiedot työtaisteluista ovat keskeinen tekijä tässä edunvalvontatyössämme.

Uusimmat julkaisut:

Työtaistelujulkaisu 2023 Työtaistelujulkaisu 2022 Työtaistelujulkaisu 2021 Työtaistelujulkaisu 2020 Työtaistelujulkaisu 2019

Lisätietoja:

Marjukka Rautavirta (työtaistelutilastot)
Katja Miettinen (juridiikka)

• Vuoden 2025 sosiaalivakuutusmaksut (16.12.2024)
• Vuoden 2024 sosiaalivakuutusmaksut (13.12.2023)
• Muutosturvamaksu korvaa omavastuumaksun (2.1.2023)
• Vuoden 2023 sosiaalivakuutusmaksut (2.1.2023)
• Vuoden 2022 sosiaalivakuutusmaksut (13.12.2021)

• Työterveyshuollossa Kela-korvaus uudistuu (12.12.2019)
• Uusi menetelmä työn psykososiaalisen kuormituksen valvontaan (12.9.2019)
• Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuksia pk-yrityksille (3.10.2016)