Työelämän ohjeistuksia ja hyötytietoa yrityksille

Työsopimus

• Työehtosopimusneuvottelut 2021-2022 (päivittyvä)
• Työsopimus­lakiin ja työaikalakiin 1.8.2022 voimaan tulevien muutosten soveltami­sohjeet (28.6.2022)
• Perhevapaauudistusta koskevat soveltamisohjeet (27.6.2022)
• Työsopimusten kilpailukiel­to­so­pi­muksiin korvausvel­vol­lisuus 1.1.2022 lukien (14.12.2021)
• Työlainsäädäntö muuttuu – mitä tulossa? -webinaaritallenne (9.11.2021)
• Lähetettyjä työntekijöitä koskeva sääntely muuttuu 1.12.2020 (1.12.2020)
• Uutta EU-sääntelyä perhevapaista ja työsuhteen vähimmäisehdoista (14.6.2019)
• Työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä ehdotuksia valtiovallalle eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työurien pidentämisestä (11.6.2019)
• Muutoksia lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin (11.9.2018)

Työaika

• Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020 (9.9.2019)
• Työaikalain soveltamisohje (8.8.2019)

Vuosiloma

• Korona, lomautus ja vuosiloma (29.9.2021)
• Vuosilomalakiin muutoksia 1.4.2019 (21.3.2019)

Palkkaus

• EU-tason minimipalkkasääntely uhka Suomen työmarkkinamallille (15.1.2020)
• Valtaosa kansasta vastustaa palkkojen pakkojulkisuutta (11.2.2019)
• Tasa-arvoa­sian­tuntijan blogi palkka-avoi­muudesta ja sen vierestä (18.10.2018)

YT

• Uudesta yhteistoimintalaista soveltamisohjeet (1.3.2022)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

• Työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia koskeva työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus (22.11.2021)
  Näin varmistat syrjimättömän rekrytoinnin
• EK:n Työ ei syrji -kampanja jatkuu 
• Tilastotietoa naisista ja miehistä työelämässä (9/2019)
• Vinkkejä yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen (7.6.2019)
• Vain joka kymmenes tekee ilmoituksen kokemastaan ikäsyrjinnästä työelämässä (18.6.2018)
• Vain joka neljäs ilmoittaa työnantajalle kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä (13.2.2018)

Yksityisyyden suoja

• Työnantaja, olethan muistanut ilmoittaa työsuojeluhenkilöt työsuojelurekisteriin? (31.1.2022)

• Työaika- ja poissaolotiedustelu 2020 (29.7.2022)
• Näin rekrytoit nuoren etäkesätöihin

Työtaistelujen ja työtaiste­lu-uhkien ilmoittaminen

Jäsenyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan omalle liitolleen yritystä uhkaavasta tai syntyneestä työtaistelusta.

Työtaistelujen ja työtaiste­lu-uhkien ilmoittaminen

EK ja sen jäsenliitot keräävät tiedot jäsenyrityksissä tapahtuvista työrauhahäiriöistä työtaistelutilastoa varten. Aineiston käsittelyssä ja tilaston laadinnassa noudatetaan tilastolakia. Yksittäistä yritystä koskevia tietoja ei julkaista.

Mitä yrityksiä tiedustelu koskee?

Kaikki jäsenyritykset ovat velvollisia ilmoittamaan omalle liitolleen uhkaavasta tai syntyneestä työtaistelusta. Velvollisuus perustuu EK:n sääntöihin. Tiedot työtaisteluista ja työtaistelu-uhista toimitetaan Tilastokeskukselle virallista työtaistelutilastoa varten. Tilastokeskus puolestaan toimittaa keskeiset tiedot edelleen kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle.

Miten tiedusteluun vastataan?

Aineiston keruu on jatkuvaa. Sekä yritykset että toimialaliitot pystyvät toimittamaan tiedot verkkolomakkeen avulla. Tiedot on toimitettava mahdollisimman nopeasti työrauhahäiriön uhatessa tai sen jo toteuduttua.

Lomakkeen täyttämisen voi aloittaa heti, kun työrauhahäiriön uhka on tiedossa ja tietoja pystyy myöhemmin täydentämään joustavasti.

Työtaisteluilmoitusten sisältöön liittyvissä kysymyksissä yritykset voivat olla yhteydessä omaan jäsenliittonsa.

Mitä tietoja tiedustelu sisältää?

Työtaistelutiedustelussa kysytään mm. työtaiteluun osallistuneiden- ja työtä vaille jääneiden henkilöiden määrä, menetetyt työtunnit, työtaistelun syy, laillisuus, sovellettava työehtosopimus jne.

Miksi tiedustelu tehdään?

Työrauhahäiriöt aiheuttavat vuosittain niiden kohteena oleville – sekä välillisesti useille muille – yrityksille työaikamenetyksinä ja tuotantokatkoksina huomattavat taloudelliset tappiot. Nykyisessä kansainvälisesti verkottuneessa taloudessa maineenmenetykset voivat heikentää yritysten asiakassuhteita ja kilpailuasemaa pysyvästi. Muille siirtyneitä tilauksia on erittäin vaikea saada takaisin ja luoda uudelleen luotettavia asiakassuhteita.

Suomi on eurooppalaisittain hyvin lakkoherkkä maa. Suomessa on viime vuosina ollut vuosittain yli sata työtaistelua, joista noin 90 % laittomia. Ruotsissa lakkoja on vuosittain vain muutama – laittomia ei yleensä ollenkaan.

Työrauhajärjestelmän kehittäminen, lakkojen vähentäminen ja erityisesti laittomien lakkojen estäminen ovat yritysten toimintaedellytysten kannalta tärkeitä edunvalvonnan osa-alueita. Yrityksiltä kerättävät tiedot työtaisteluista ovat keskeinen tekijä tässä edunvalvontatyössämme.

Uusimmat julkaisut:

Työtaistelujulkaisu 2021 Työtaistelujulkaisu 2020 Työtaistelujulkaisu 2019

Lisätietoja:

Tuire Lampinen (työtaistelutilastot)
Katja Miettinen (juridiikka)

• Muutosturvamaksu korvaa omavastuumaksun (2.1.2023)
• Vuoden 2023 sosiaalivakuutusmaksut (2.1.2023)
• Vuoden 2022 sosiaalivakuutusmaksut (13.12.2021)

• Työterveyshuollossa Kela-korvaus uudistuu (12.12.2019)
• Uusi menetelmä työn psykososiaalisen kuormituksen valvontaan (12.9.2019)
• Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuksia pk-yrityksille (3.10.2016)