TKI-tilastot
Tutkimus ja kehittäminen (T&K) on luovaa ja systemaattista toimintaa, jonka päätavoitteena on tuottaa olennaisesti uutta tietoa ja soveltaa sitä käytäntöön. Yli puolet tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on palkkakustannuksia. Noin kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tapahtuu yrityssektorilla.
JULKINEN TKI-RAHOITUS LISÄÄ YRITYSTEN INVESTOINTEJA TKI-TOIMINTAAN
Suomessa valtaosa TKI-toiminnasta tapahtuu yrityksissä yritysten omalla rahoituksella. Julkisella TKI-rahoituksella jaetaan alkuvaiheen riskejä ja rakennetaan verkostoja. Julkinen suora TKI-rahoitus lisää yritysten omaa rahoitusta TKI-toimintaan. Julkisen rahan osuus on 30–50 % projektin kustannuksista. Toteutuakseen projekti vaatii aina yritysten omaa rahaa. Tästä syntyy niin kutsuttu ”vipuvaikutus”. On tutkittu, että julkinen raha lisää yksityisiä TKI-investointeja tyypillisesti suhteessa 1:2, joskus enemmänkin.
Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä
Päivitetty
Miljoonaa euroa
TARVITAAN OSAAJIA
TKI-toiminta vaatii osaamista, siksi suurin kuluerä yrityksissä on palkkakustannukset. Yritykset ovat kasvattaneet TKI-osaajien osuutta henkilöstössään viime vuosina. Usein myös ostetut palvelut ja hankinnat tuovat yrityksen TKI-toimintaan lisää osaamista. Jos kyse on hetkellisestä projektin yksittäiseen vaiheeseen liittyvästä osaamistarpeesta, se usein ostetaan ulkopuolelta rekrytoinnin sijaan.
Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot menolajeittain
Päivitetty
Miljoonaa euroa
SUOMEN TKI-TAVOITE ON KUNNIANHIMOINEN
Vakiintunut tapa osoittaa maan innovatiivisuuden astetta on esittää TKI-investointien osuus prosentteina suhteessa kyseisen maan bruttokansantuotteeseen (BKT). Suomen kaikkien aikojen korkein aktiviteetti on ollut vuoden 2009 3,73 %:n taso. Tätä sijoitusta seurasi pudotus, joka jatkui aina 2016 asti (2,72 %). Nyt ollaan nousu-uralla ja Tilastokeskuksen arvio vuodelle 2024 on 3.16 % BKT:sta. Suomi on asettanut tavoitteeksi 4 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kansainvälisestikin korkea. Suomi on TKI-toiminnan kärkimaita EU:ssa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus BKT:sta, %
Päivitetty
OSAAMISINTENSIIVISET MAAT PANOSTAVAT TKI-TOIMINTAAN
TKI-investointien osuutta verrataan usein meille tärkeisiin verrokkimaihin, joista ovat Ruotsi, Saksa ja Alankomaat. Suomi käväisi tässä verrokkiryhmässä johtosijalla vuonna 2009. Tällä hetkellä ollaan kolmansia ja hätyytellään Alankomaita. Ruotsi on vahva tekijä TKI-toiminnassa. Myös Ruotsi on asettanut tavoitteeksi 4 %:n BKT osuuden vuoteen 2030. Nähtäväksi jää, miten tässä maaottelussa käy.
T&K-menojen bruttokansantuoteosuus eräissä Euroopan maissa
Päivitetty
MONENLAISET ORGANISAATIOT INNOVOIVAT
T&K-toimintaa harjoitetaan monenlaisissa organisaatioissa. Suurimman osuuden tekevät yritykset. Seuraavaksi eniten T&K-toimintaa tehdään korkeakouluissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja julkisella sektorilla kuten valtion tutkimuslaitoksissa, ministeriöissä ja muissa julkisissa organisaatioissa. Talouskasvun kannalta yritysten rooli on tärkeä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain, osuus BKT:sta, %
Päivitetty
TKI-PROJEKTIT ALKAVAT JA PÄÄTTYVÄT
T&K-toiminnassa on vuosittaista vaihtelua. Yrityksillä vaihtelu johtuu ennen kaikkea keskipitkän ajan markkinatilanteen näkymistä tai yrityksen strategian muutoksista. Julkisen sektorin vaihtelut linkittyvät voimakkaammin julkisen rahoituksen määrään sekä Suomessa että EU-tasolla. Myös yritysten aktiivisuus heijastuu osaan julkisen sektorin toimijoista.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen vuosimuutos sektoreittain, %
Päivitetty
YHÄ USEAMMAN YRITYKSEN KANNATTAA INNOVOIDA
TKI-toiminta on kasvun lähde monenlaisille yrityksille. Suomessa tilastoista havaittava TKI-toiminta on keskittynyttä pienelle joukolle yrityksiä. Vuosittaisissa muutoksissa voi olla taustalla yrityskentän normaalia rakenteellista vaihtelua. Lisää TKI-intensiivisiä yrityksiä tarvitaan.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittaneiden yritysten lukumäärä
Päivitetty