Tuotanto

Tuotanto

Talouskasvu on viime vuosikymmeninä vaihdellut suuresti monissa maissa. 2000-luvulla alkupuolella tuotannon kasvu oli pitkään nopeaa, mutta USA:n asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt ns. subprime-kriisi ajoi syksyllä 2008 maailmantalouden poikkeuksellisen vakavaan taantumaan. Tämän seurauksena Euroopassa laukesi julkisen talouden velkakriisi. Vahvasti ulkomaankaupasta riippuvaisena maana Suomi sai osansa vaikeuksista ja samaan aikaan elektroniikka- ja metsäteollisuus elivät murrosvaihetta. Toipuminen oli hidasta, kun taas Ruotsi, Saksa ja monet muut maat selvisivät vähimmillä taloudellisilla vaurioilla.

Suomen BKT romahti vuonna 2009 peräti 8 %. Kokonaistuotanto kääntyi monen vuoden alakulon jälkeen selkeälle kasvu-uralle vasta vuonna 2016, jolloin bruttokansantuote lisääntyi 2,8 % edellisvuodesta. Oman lisänsä vaikeuksiin ovat tuoneet Venäjän kaupan pakotteet ja Suomen teollisuuden rakennemuutos. Talouskehityksen pitkäaikaista vaisuutta kuvaa hyvin se, että taantumaa edeltänyt tuotannon taso saavutettiin vasta vuonna 2017.

Vuodesta 2020 tuli koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisen vaikea. Suomen BKT supistui 2,2 %, mikä on kuitenkin vähemmän kuin useimmissa verrokkimaissa. Vuonna 2021 Suomen BKT kasvoi 3 %.

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa vuoden 2020 väliaikaisen kuopan jälkeen. Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa, mutta viime vuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus.

Talouden rakenteet ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet suuresti. Yhteiskunta on palveluvaltaistunut ja monet perinteiset teollisuusalat ovat olleet vaikeuksissa globalisaation edetessä ja kilpailun kiristyessä. Metsäteollisuudessa joidenkin tuotteiden kysyntä on hiipunut, ja tietoliikennelaitteiden valmistus on huippuvuosiin verrattuna vähäisempää, minkä vuoksi teollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut noin 20 prosenttiin vuoden 2000 noin 30 prosentista. Yksityisten palvelujen osuus on noussut yli 50 %:iin.

Suomi on viime vuosien vaikeuksista huolimatta eräs globalisaation kiistattomista menestyjistä, sillä monet yritykset ovat nousseet omalla alallaan globaaleiksi kärkiyrityksiksi. Erikoistuminen ja siirtyminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin on yksi keino menestyä markkinoilla. Muun muassa energia- ja ympäristötekniikka on potentiaalinen menestysala, sillä Suomessa on paljon näihin liittyvää osaamista.