Yliopistojen rahoitusmallia 2015 koskevat asetukset (EK-2014-113)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa yliopistojen rahoitusmallia 2015 koskevista asetuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää lausuntonaan seuraavaa.

YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIA 2015 KOSKEVAT ASETUKSET

1) Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 7 §:n muuttamisesta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa opiskelijapalautteen sisällyttämistä yliopistojen rahoitusperusteeksi. Samaten on perusteltua nimetä alakohtaisiin erityistarpeisiin suunnattavan rahoituksen piirissä olevat alat vastaamaan vuoden 2014 alusta voimaan tulleen yliopistojen koulutusvastuu-uudistuksen nimikkeitä.

2) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta

EK kannattaa asetusluonnoksen liitteessä ehdotettua opiskelijapalaute -laskentakriteerin painoarvoa (3 %). Kannatamme ehdotusta vastaavan vähennyksen kohdentamista yliopistoissa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä – laskentakriteeriin.

Emme pidä opiskelijapalautteesta saatavan rahoituksen laskennan perusteeksi asetettavia kysymyksiä riittävinä. Niitä pitää täydentää työelämävalmennusta ja opetuksen työelämäyhteistyötä koskevilla kysymyksillä. EK ehdottaa lisättäväksi esimerkiksi kysymyksiä ”tarjolla on ollut riittävästi ura- ja työelämäohjausta”, ”olen saanut opinnoissa riittävästi kontakteja työelämään ja ”opintoihin on sisältynyt riittävästi yhteistyötä työelämän kanssa”. EK ei pidä myöskään ehdotettua opiskelijapalaute -mittarin laskentamekanismia täysin tarkoituksenmukaisena. Laadulliselle osuudelle tulee antaa enemmän painoarvoa. Samalla pitää huolehtia siitä, että opiskelijapalautteella on jokaiselle yliopistolle selkeä kannustinvaikutus.

EK ei kannata 55 opintopisteen painoarvon korottamista yliopistojen rahoitusmallissa prosenttiyksiköllä, nykyinen 11 %:n painoarvo on riittävä. Opintopisteiden kertymisen lisäksi on tärkeää saada tutkinto valmiiksi. Emme siitä syystä kannata myöskään ylempien korkeakoulututkintojen painoarvon laskemista prosenttiyksiköllä vaan esitämme, että sen painoarvo säilyisi 15 %:ssa. Opiskelijapalaute kohdistuu kandivaiheeseen. Ylempien tutkintojen painoarvo on syytä pitää riittävän korkealla suhteessa muihin kannustinvaikutuksiin.

Työryhmän ehdotuksen perusteella tutkimustoiminnan rahoitusmalli ei nykyisellään kannusta riittävästi kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen tuottamiseen. Tästä johtuen EK kannattaa laskentamekanismien muuttamista.

3) Rahoitusmallin jatkokehitys

EK pitää ehdottoman tärkeänä opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiprosessia. Tätä prosessia pitää laajentaa ja sitä täytyy suunnata sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien jatkokehitykseen.

Erityisesti yliopistokoulutuksen työmarkkinarelevanssi (sisältäen arvion yliopistokoulutuksen kyvystä vastata rekrytoinnissa painotettuihin osaamistarpeisiin sekä kyvystä tarjota työmarkkinoille henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnassa tarvittavaa uutta osaamista) on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alue, jossa täytyy käynnistää ripeä jatkokehitys. Sille on kehittynyt tahtotila ja osaamisperustaa EK:n koordinoimassa TYÖPALA -hankkeessa. TYÖPALA selvitti millä tavalla kerätty ja millainen työnantajapalaute voisi toimia yliopistokoulutuksen laadullisen kehittämisen tukena. Hankkeen taustalla oli keskustelu yliopistojen rahoitusmallista ja erilaisten palautemekanismien käytöstä siinä. Hankkeessa syntyi käytännön ehdotus, millainen työnantajapalautemalli voisi jatkossa olla. Tahtotila ja hankkeessa rakentunut osaaminen pitää hyödyntää ja jatkokehitys pitää käynnistää välittömästi siten, että myös työnantajapalaute voitaisiin ottaa jatkossa mukaan rahoitusmalliin.

On suuri tarve kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareita myös tutkimusosion rahoitusmalliin. On löydettävä tapoja mitata ja palkita sitä, että tutkimustyön tuloksia aidosti hyödynnetään myös suomalaisessa elinkeinoelämässä.

Nyt lausuttavana olevaa ehdotusta on syytä täydentää siten, että otetaan jatkovalmisteluun korkeakoulutuksesta valmistuneiden sekä laadullista työllistymistä että työllistymistä ylipäätään koskeva analyysi ja selvitys siitä, millä tavalla työllistymismittaria painottaen olisi perusteltua kannustaa yliopistoja varmistamaan valmistuneiden yhä parempi työllistyminen.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja