Urrila bloggaa: Yhteisöveron alennusta pidetään laajalti onnistuneena toimena

EK otti keskiviikkona kantaa Suomen veropolitiikkaan ja totesi muun muassa yhteisöveron kevennyksen vuonna 2014 olleen varsin onnistunut toimenpide. Julkisuudessa olleiden virheellisten tietojen vuoksi on paikallaan hieman kerrata, mitä oikein sanoimme.

EK siis kertoi Patentti- ja rekisterihallituksen tietokantaan perustuen, mihin suuntaan rajat ylittävät yritysten sulautumiset ovat tapahtuneet: onko ulkomainen yhtiö sulautunut suomalaiseen vai päinvastoin.* Ennen vuotta 2014 näitä sulautumisia oli karkeasti yhtä paljon kumpaankin suuntaan, kun taas vuoden 2014 jälkeen ylivoimainen enemmistö niistä on ollut Suomeen päin.

PRH:n tiedot ovat mielenkiintoiset ennen kaikkea siksi, että niistä voidaan havaita selvä käyttäytymismuutos, joka ajoittuu samanaikaisesti vuoden 2014 alussa tehdyn yhteisöveronkevennyksen kanssa.

Näistä sulautumisluvuista ei tietenkään voi suoraan sanoa, mikä näiden järjestelyjen merkitys yhteisöveron tuotolle on ollut – eikä EK koskaan ole sellaista väittänytkään.

Jokaisella yrityksellä on omat, yksilölliset perusteensa tehdä järjestelyjä konsernirakenteeseensa. Näkisin kuitenkin varsin myönteisenä asiana sen, että Suomi on yritysjärjestelyissä saavana eikä luovuttavana osapuolena. Yleisemminkin pääkonttorien ja niissä tapahtuvien toimintojen keskittyminen Suomeen on jatkossa veropohjamme ylläpitämiselle ja hyvinvointipalvelujen kestävälle rahoittamiselle yhä tärkeämpää. Pääkonttoreiden ja korkean arvonlisäyksen toimintojen sijaintiin pitäisi myös yrittää vaikuttaa aktiivisesti veropolitiikalla.

Miten yhteisöverotuottojen on käynyt?

Suomessa alennettiin vuonna 2014 yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöveron tuotto on tästä huolimatta kehittynyt viime vuosina hyvin.

Verokannan laskun jälkeen tuotto aleni vuonna 2014 vain alle 250 miljoonaa euroa noin 4,4 miljardiin, kun kehitystä tarkastellaan verovuodelta maksettujen lopullisten verojen kautta (lähde: VM/Verohallinto). Kun veronalennuksesta päätettiin hallituksessa, sen staattiseksi kustannusvaikutukseksi arvioitiin 870 miljoonaa euroa, mutta jo asiasta päätettäessä veronkevennyksellä arvioitiin olevan myönteisiä käyttäytymisvaikutuksia.

Valtiovarainministeri Urpilaisen syksyllä 2013 antamassa lakiesityksessä todettiin, että yhteisöveron kevennyksellä tavoitellaan muun muassa yrityksille vahvempia kannusteita tuotannon säilyttämiseksi Suomessa, voittojen siirtämistä ulkomailta Suomeen verotettavaksi sekä pidemmällä aikavälillä ennen kaikkea investointien kasvua alentuneen tuottovaatimuksen ja investointeihin vapautuvien pääomien kautta.

VATT:n tuolloin tekemissä arvioissa veronkevennyksen arvioitiin parantavan työllisyyttä keskipitkällä aikavälillä 5000 – 7000 hengellä. Myös aiempi ns. Hetemäen verotyöryhmä esitti tarkan analyysin jälkeen yhteisöveron kevennystä Suomelle.

Kun tilannetta arvioi jälkikäteen, meillä on jatkuvasti enemmän viitteitä siitä, että veroratkaisun vaikutus on ollut toivotun suuntainen. Ja mikä tärkeintä, verotulot ovat vuoden 2014 jälkeen kasvaneet niin, että ensi vuonna yhteisöveron arvioidaan tuottavan jo lähes 6 miljardia euroa.

Verotulojen kasvun taustalla on tietenkin merkittäviltä osin talouden kääntyminen kasvuun. Ei ole mahdollista tehdä jälkikäteen sellaista koeasetelmaa jolla tietäisimme tarkasti, mitä yhteisövero tuottaisi tänään, jos alennusta ei olisi tehty.

Selvennyksen vuoksi siis vielä kerran: myöskään EK ei ole missään vaiheessa väittänyt yhteisöveronkevennyksen rahoittaneen itse itsensä, saati lisänneen verotuloja. Silti verrattaessa verotulojen toteutunutta myönteistä kehitystä yleiseen taloustilanteeseen voi todeta, että veronkevennyksellä näyttäisi olleen toivottuja positiivisia käyttäytymisvaikutuksia. Vuonna 2014 tehtyä yhteisöverokannan alentamista pidetäänkin ekonomistien ja veroasiantuntijoiden keskuudessa laajalti yhtenä onnistuneimmista veropoliittisista toimista Suomessa.

Veronalennus oli riittävän suuri, jotta sillä on ollut vaikutusta yritysten käyttäytymiseen mm. yritysjärjestelyissä. Se on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollut merkittävänä osatekijänä, joka on vaikuttanut eräisiin suuriin yritysjärjestelyihin ja siten osaltaan kerryttänyt Suomeen niistä merkittäviä lisäverotuloja. Yleisemmin se on pitänyt Suomen yritysverojärjestelmän kilpailukykyisenä huolimatta siitä, että yritysten verotus on muuallakin Euroopassa ollut edelleen kevenemään päin.

Yhteisöveronkevennys vuonna 2014 oli kaiken kaikkiaan rohkea ja oikeaan osunut toimenpide, joka on auttanut Suomen käännettä uuteen kasvuun. Siitä ansaitsevat kiitoksen kaikki asiaan myötävaikuttaneet.

* Jos yhtiö sulautti samalla päivämäärällä useamman ulkomaisen tytäryhtiön, tulkitsimme ne yhdeksi sulautumiseksi.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi