Avoimuutta vapaakauppaneuvotteluihin
Kauppapolitiikka on noussut myös kansalaiskeskustelun kuumimpaan ytimeen EU:n ja USA:n TTIP-vapaakauppaneuvottelujen myötä. Aktiivisuus on tärkeää ja tervetullutta – debattia pitää käydä juuri nyt, kun neuvotteluprosessi on käynnissä.
Julkisesta keskustelusta on kuitenkin käynyt ilmi selvä tarve lisätä ymmärrystä vapaakauppasopimusten sisällöstä ja merkityksestä. Vapaakauppasopimusten juridis-tekinen sisältö vaatii perehtymistä meiltäkin, joiden päivätyötä kauppapolitiikan teemat ovat. Tiedon puute on valitettavasti johtanut erilaiset myyttien syntyyn eivätkä tosiasiat enää hallitse keskustelua.
Yksi yleinen TTIP-myytti on se, että yritykset tai niiden etujärjestöt istuisivat neuvottelupöydässä EU:n komission rinnalla. Tämä ei pidä paikkaansa. Päinvastoin – myös me edunvalvojat hyötyisimme siitä, että neuvotteluprosessi olisi läpinäkyvämpi. Kaikkia osapuolia tulee kuulla koko prosessin ajan sekä tiedottaa etenemisestä joka vaiheessa.
Samalla on hyväksyttävä tosiseikka, että keskeneräiset neuvottelutekstit eivät voi olla julkisia. Tämä tekisi mahdottomaksi EU:n omien intressien ajamisen ja neuvottelutaktiikan luomisen. Neuvotteluprosessi on vaihtokauppaa eikä prosessia voi aloittaa paljastamalla kaikkia korttejaan.
Euroopan komissio ja Suomen ulkoministeriö ovat tehneet hyvää työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja eri sidosryhmien kuulemiseksi. Helppoa se ei ole ollut: vanhat perinteet istuvat tiukassa eikä avoimuus kuulu kaikkien EU-maiden poliittiseen kulttuuriin kuten meillä. Monet EU-jäsenmaat ovatkin olleet haluttomia lisäämään avoimuutta vapaakauppaneuvotteluiden aikana.
TTIP-neuvottelut ovat hyvä esimerkki siitä miten tiedon pimittäminen johtaa vain epäluottamukseen ja salaliittoteorioihin. EU:n päätös julkistaa oma neuvottelumandaattinsa oli hyvä, mutta liian myöhään tullut päätös.
Saila Turtiainen
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK (Brysselin toimisto)