Blogataan omistajuudesta: ”Tästähän on verot jo maksettu…”

13.12.2017

Perintö- ja lahjaverotus on yksi tekijä, joka vaikuttaa Suomessa yritystoiminnan jatkuvuuteen. 16 000 yritystä koskeva omistajanvaihdosten pato on tärkeää saada aukeamaan, jotta pitkän linjan pk-yritykset saadaan siirtymään uusiin käsiin, kirjoittaa EK:n pk-johtaja Jouni Hakala.

Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma, toimenpide-ehdotus #6:
Kevennetään perintö- ja lahjaveroa ensi vaiheessa vuoden 2011 tasolle ja luovutaan siitä pidemmällä aikavälillä kokonaan

Perinnöstä puhuminen on yksi herkimpiä puheenaiheita. Lähes poikkeuksetta kuitenkin kuulee yhden kommentin toistuvan: ”Ei kertaalleen verotettua omaisuutta tule verottaa toiseen kertaan”. Seuraavalle sukupolvelle ei haluta jättää perinnöksi verotaakkaa.

EK:n syksyllä julkaiseman Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman valmistelutyöryhmässä puitiin perintö- ja lahjaverotusta perusteellisesti, mutta toisesta näkökulmasta. Yrittäjäkunta ikääntyy ja yritysten sukupolvenvaihdoksissa on pato. Arviolta 16.000 työnantajayritystä pitää saada siirtymään uuden omistajan käsiin. Yrittäjäkunta ikääntyy muun Suomen tavoin.

Omistajanvaihdos on monella tapaa myönteinen asia. Tyypillisesti se avaa yrityksen elinkaarella merkittävän kehitysvaiheen: uuden yrittäjän riskinotto- ja kasvuhalut ovat useimmiten luopujaa suuremmat. Tällöin myös työllistämismahdollisuudet kasvavat. Yhteiskunnan edun mukaista olisi siksi vauhdittaa omistajanvaihdoksia. Kasvu tarvitsee tekijänsä.  Aina ei tarvitse perustaa uutta yritystä, vaan käyttää jo olemassa olevaa yritystä, sen osaamista ja asiakaskuntaa uuden kehitysloikan ottamiseen.

EK:n omistajuustyöryhmä esitti perintö- ja lahjaveron laskemista vuoden 2011 tasolle ja pidemmällä tähtäyksellä sen poistamista. Samalla olisi pohdittava, mitä mahdollisesti tilalle. Lyhyellä tähtäimellä veron lasku loisi kuitenkin kannusteen edistää sukupolvenvaihdoksia, jolloin myönteiset vaikutukset kompensoisivat valtion veromenetyksiä.

Veronkiristykset haittaavat taloutta, kasvua ja työllisyyttä. Tekeillä oleva verotuksen tiekartta on tarpeen, jotta yritykset saisivat pitkäjänteisemmän toimintaympäristön. Sama toive koskee perintö- ja lahjaverotusta.