EK ja Kauppakamari: Yritykset ammatillisen koulutuksen asiakkaiksi

Ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan 1.1. Onnistumisen ytimessä on yritysten ja työpaikkojen uusi asema. Ne nousevat nyt opiskelijoiden rinnalle koulutuksen aidoksi asiakkaaksi, kirjoittavat EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula ja Helsingin seudun kauppakamarin projektijohtaja Markku Lahtinen tänään Kauppalehdessä.

Vuosikymmenen koulutusuudistus – ammatillisen koulutuksen reformi – astuu voimaan vuoden vaihteessa. Niin elinkeinoelämä ja kuin muutkin sidosryhmät pitävät sitä monella tapaa tervetulleena.

Kaikki ammatillinen koulutus kootaan nyt yhteisen lainsäädännön alle. Tämä selkeyttää toimintamalleja, tehostaa ja helpottaa resurssien yhteiskäyttöä sekä ohjaa uudistamaan ja jakamaan hyviä käytäntöjä.

Tutkintojen määrä vähenee ja valinnaisuus vahvistuu. Tutkinnon osia voidaan päivittää ja suorittaa nykyistä joustavammin. Henkilökohtaiset opintopolut taipuvat lähes joka tilanteen ja tarpeeseen. Työelämälähtöisyys vahvistuu sitäkin kautta, että oppilaitosten rahoitus riippuu aiempaa suoremmin opiskelijoiden työllistymisestä.

Onnistumisen edellytyksenä on tiivis yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa. Olennaista olisikin saada mukaan myös yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä tunne ammatillisen koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia toimia rekrytoinnin tai henkilöstön osaamisen kehittämisen tukena. Parhaiten se tapahtuu, kun oppilaitokset onnistuvat vastaamaan mahdollisimman konkreettisesti yritysten käytännön tarpeisiin. Niiden henkilöstöltä tarvitaan jalkautumista yrityskentälle.

Vastaavasti haastamme yrityksiä aktiivisuuteen. Oppilaitosten puoleen kannattaa kääntyä haettaessa ratkaisua esimerkiksi rekrytointiin, ammattitaidon päivittämiseen tai esimerkiksi omistajanvaihdostilanteeseen. Hyvä kumppanuus lähtee aidosta tarpeesta ja hyödyttää molempia osapuolia.

Tiivistyvän yhteistyön hyödyt koskevat sekä opiskelijoita että yrityksiä. Oppisopimuksen rinnalle tulee koulutussopimus, joka ei perustu työsuhteeseen. Nämä kaksi työpaikalla tapahtuvan opiskelun muotoa ovat joustavasti yhdistettävissä. Reformi ei kuitenkaan tuo uusia velvoitteita yrityksille, vaan yritys päättää jatkossakin itse, kuinka laajasti se tarjoaa oppimismahdollisuuksia työpaikalla.

Ongelmatonta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestäminen ei ole, koska se vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja opiskelijoiden ohjausta. Kysymys resursseista on ratkottava, koska lainsäädännön osalta päädyttiin malliin, jossa työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvauksia vain oppisopimuksen osalta.  Sitä tärkeämpää onkin muilla keinoin varmistaa, että yritykset saavat kouluilta tarvittavan tuen opiskelijoiden ohjaamiseen. Oppilaitosten edustajien on välttämätöntä jalkautua työpaikoille opiskelijoidensa mukana.

Reformin onnistumisen ytimessä on yritysten ja työpaikkojen uusi asema: ne nousevat nyt opiskelijoiden rinnalle koulutuksen aidoksi asiakkaaksi. Avainasemassa on oppilaitosten toimintakulttuurin ja käytännön toimintamallien muutos. Opettajien ja oppilaitoksen muun henkilöstön rooli muuttuu entistä selkeämmin valmentajan suuntaan, kun työssä ja työpaikoilla oppimisen merkitys kasvaa.

Kaikilta osapuolilta tarvitaan uutta aktiivista otetta, jotta ammatillisen koulutuksen reformiin kohdistuvat korkeat odotukset saadaan toteutumaan. Kaikki voittavat, kun osaavan työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan.

Mirja Hannula
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Markku Lahtinen
projektijohtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu 2.11.2017 Kauppalehdessä